Makeisvalmistaja Panda kertoi tällä viikolla lopettavansa Liqueur-liköörikonvehtiensa tuotannon. Syyksi yhtiö kertoo tuotteen pitkään laskeneen kysynnän.
– Haluamme varmistaa hyllytilan kauppoihin uutuuksille tai toisenlaisille tuotteille, kertoo Pandan omistavan Orkla Suomen markkinointipäällikkö Vesa Vainio.
Vainion mukaan liköörikonvehtien lopettamiseen liittyen on tullut palautetta, mutta ei varsinaista palauteryöppyä. Hän vahvistaa, että liköörikonvehtien suurin kuluttajakunta on ”vanhempaa ikäryhmää”.
Vainion mukaan tuotekiertoa tehdään useamman kerran vuodessa, eli tuotteita poistetaan valikoimasta uutuuksien tieltä.
Lopetusilmoituksen jälkeen tuote myytiin hetkellisesti loppuun Jyväskylän Vaajakosken tehtaanmyymälästä.
Orklan viestintäpäällikkö Lotta Roitto kertoo sähköpostitse, että yleisesti ottaen makeismarkkina on ollut monta vuotta kasvussa. Etenkin lakritsin, suklaan, irtomakeisten ja joulukarkkien myynti on Pandalla kasvanut.
Konvehtien lopettamisesta kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen.
Fazerin liköörikonvehteja sen sijaan ei olla lopettamassa, kertoo karkkiliiketoimintaa johtava Tom Lindblad. Liquer Fills -tuotetta on valmistettu jo 125 vuotta ja sillä on vahva oma kuluttajakuntansa.
– Pyrimme aina katsomaan kaikki mahdolliset ratkaisut ennen kuin tämmöisiä kovin perinteisiä tuotteita poistettaisiin. Yleisesti ottaen Fazerin perinteisemmillä tuotemerkeillä kysyntä on melko vakaa.
Lindblad mainitsee esimerkiksi Marianne-karkkien keikkuvan vuosittain myydyimpien tuotteiden joukossa.
Ennen karkit olivat vain aikuisten juttu
Ruokahistorioitsija Ritva Kylli kertoo, että liköörikonvehdit muistuttavat ajasta, jolloin karkit olivat erityisesti aikuisille.
– Se on ollut silloin pieni herkku, jonka kaunista käärepaperia ihailtiin. Se kertoo aivan erilaisen aineellisen elintason ajasta. Esimerkiksi 1970-luvulta alkaen syntyneillä on ollut makeaa mahan täydeltä koko elämän ajan, niin se on hyvin erilainen kulttuuri, mihin on kasvettu.
Kyllin mukaan sokerin ollessa vielä ylellisyystuote, tarjottiin makeaa herkkua lähinnä vain tärkeän ihmisen hautajaisissa. Lasten ilmiöksi karkit muodostuivat 1800–luvun lopulla, ja niiden markkinointi erityisesti lapsille aloitettiin 1900–luvun alkupuolella, hän sanoo.
Suomalaisista on tullut karkkikansaa Kyllin näkemyksen mukaan karkkiteollisuuden tärkeyden vuoksi. Karkinsyönnillä on Suomen itsenäistymisen aikoihin ollut kansallista merkitystä.
– Suomalaisten karkkitehtaiden on silloin haluttu vievän roolia venäläiseltä karkintuonnilta. Siinä on ollut tällaista nationalistista ilmentymää, että syödään Finlandia-marmeladia ja tuetaan Suomen kansantaloutta siinä samalla.
Irtomakeisten viehätys liittyy Kyllin mukaan viime vuosikymmeninä lisääntyneeseen yksilöllisyyden korostumiseen.
Makeisiin käytetään yli miljardi euroa vuosittain
Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan suomalaiset ostivat makeistuotteita ja suklaata viime vuonna yhteensä yli miljardilla eurolla.
Huomioitavaa on, että makeisten ja etenkin suklaan hinta on viime vuosina noussut.
S-ryhmästä kerrotaan, että samalla kun irtomakeisten suosio on kasvanut, niin suklaan kysyntä on vähentynyt.
– Muutosta selittävät suklaan hinnan nousu, sekä suklaatuotteiden ja etenkin suklaalevyjen koon pienentyminen, kertoo myyntipäällikkö Mikko Kovalainen S-ryhmän marketkaupasta.
Kovalaisen mukaan suosituimpia ovat hedelmä- ja sekoitekarkkipussit sekä erilaiset suklaat. Makeisia myydään S-ryhmän ruokakaupoista yli 30 miljoonaa kiloa vuosittain.
Myös Lidlistä kerrotaan makeismyynnin kasvaneen viimeisimpien kymmenen vuoden aikana.