Tänään on lukuisissa kodeissa sytytetty kynttilä ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi.
Niin sytytin minäkin - vaikka kauaa tuo liekki ei saanutkaan meillä valaista,
sillä tyttären Miku-kissaa se kiinnosti ihan liikaa.
1. adventtisunnuntai aloittaa meillä läntisissä kirkkokunnissa kirkkovuoden ja siitä alkaa joulun odotus.
Valmentautuminen itse jouluun, valon ja ilon juhlaan.
Tänään on muisteltu sitä, miten "muurari-rabbi nyt, on matkalle lähtenyt,
noussut on satulaan ratsunsa, kuitenkin kuningas".
Kuningas, joka nöyrtyi ratsastamaan aasilla - ehkä siksi tämän ensimmäisen
adventtisunnuntain teemana on nöyryys.
Ennen vanhaan adventtiaikaan vietettiin myös ns. pientä paastoa ja puhdistettiin
mieli vastaanottamaan joulun ilonsanomaa.
Vaan eipä taida meistä monikaan enää tätä vanhaa perinnettä noudattaa -
nykyisinhän adventista alkaa pikkujoulukausi ja silloin pitopöydät notkuvat herkuista.
Itse ajattelin kynttilää sytyttäessäni - ja oikeastaan koko tähän juhlakauteen valmistautuessani sitä,
miten aikoinaan Josef nosti lasta odottavan Mariansa aasin selkään ja lähti Nasaretista
matkalleen kohti Betlehemiä - ja että tuo matka ei varmastikaan kovin helppo ollut.
Oli varmasti sadetta, kylmää ja viluakin.
Ja perillä odotti vain talli.
Täällä meillä päin on tänään taas pakastanut - maakin on saanut pienen lumipeitteen.
Tuolla ulkona on varmasti kylmä heillä, joille ei sijaa majatalosta ole löytynyt.
Tuolla ulkona ei riitä kynttilänliekki lämmön antajaksi.
Viime päivinä olen iloinnut siitä, että monilla paikkakunnilla kirkkomme ovat avanneet ovensa
yösijoiksi heille, joilla sitä ei muuten ole.
Paperittomille turvapaikanhakijoille on monissa seurakunnissa järjestetty mahdollisuus yöpyä
lämpimässä - ja mahdollisuus myös saada neuvoja ja apua.
Heitä, joilla sitä sijaa majataloissa ei ole, löytyy myös meistä suomalaisista.
Kun Helsingin seurakunnat avasivat ovensa ja vuoroviikoin talvikautena järjestävät yösijan kodittomille,
oli esim. Lauttasaaren seurakunnassa yli puolet yöpyjistä kantasuomalaisia.
Minä luulen, että tällaisesta toiminnasta kirkossamme se aasilla ratsastanut Kuningaskin olisi
iloinnut - ja itse ollut mukana vartioimassa nukkuvien unta.
Tälle Kuninkaalle on tänään myös veisattu kirkoissa kautta maan Hoosiannaa ja vaikka itse
jäinkin kotiin nukkumaan univelkojani enkä kirkkoon asti saanut itseäni raahattua, olen kyllä
Hoosiannaa veisannut täällä kotona.
Tänään nimittäin aloitti myös Jouluradio lähetyksensä ja sen tämän vuoden Hoosianna 2016 on
sen verran mukaansatempaava sovitus, että sitä on tullut kuunneltua useammankin kerran.
Meillä pikkukisun takia ikkunoilla valaisevat enää vain sähkökyntteliköt
ja vaikka meidän pikkujoulukautemme ei vielä ole alkanut,
ei meilläkään tuota paastonaikaa noudateta -
ensimmäiset joulutortut paistetaan perinteiden mukaisesti tänä iltana
ja ne nautitaan kuuman glögin kanssa.
Miten sinä olet viettänyt adventtia?
Ja oletko jo viettänyt pikkujouluja?
Hyvää 1. adventtia kaikille!