Sinisiä unia

Isäntä täytti eilen 50-vuotta ja lahjaksi Rakkaalleni tein torkkupeiton :)
.

Kaikki kankaat on itse värjättyjä ja kokoa peitolla on 120 * 200 cm.
Torkkupeiton tyyli on sama kuin tämä aiemmin itsellenikin tekemä. Alemmassa kuvassa värit ovat oikeat..molemmissa peitoissa :)

.

Sängynpeite ja mattoja

Otsikko on niin selvä että siinä tulikin jo kaikki sanottua :D

Olin luvannut tyttöselle, että teen hälle uuden peitteen sängylle ja uuden maton vessaankin, joten olihan ne tehtävä.

Peiton aloitin aplikoimalla kankaalle tilkuista pienen kuvan ja sitä sitten aloin reunustamaan..piti tulla hieno tilkkupeite, mutta mun innostus lopahti kun työ ei valmistunutkaan niin nopeaan kuin olin aatellut..joten kävinpä värjäämässä isoja kankaanpaloja Kaarakassa lilan eri sävyillä ja lopuksi kasasin peiton niillä valmiiksi.

Tilkkupeitoissa on todella työtä kun lähes kaikki saumat pitää ommella käsin ja totesin ettei mulla nyt vaan into siihen riitä..toisaalta kuviostahan tuli jo itsessäänkin niin monenkirjava etten oikeesti edes osannut sitä mitenkään järkevästi jatkaa :)

Kun peitto oli kasassa mietin miten kiinnitän laajemmat alat kiinni pohjakankaaseen ja sainkin Heleenalta siihen hyvän vinkin; hän ehdotti että otan lautasen malliksi ja ompelen sen avulla pienin pistoin muutamia ympyröitä kankaaseen niin päällikangas, vanu ja tausta pysyvät hyvin paikoillaan. Niin tein ja hyvin toimi :)

Peiton tarkat mitat; 203 cm * 151 cm , vähän pienempikin olis riittänyt.

Kuva on oma versioni jossain kirjassa näkemästäni kuvasta..olikohan huojuvat talot sen nimi. Kankaat kuvaan itse värjättyjä ja painettuja.

Ei siitä kauhean kummoinen tullut mutta tyttönen oli mielissään ja sehän se on tietysti pääasia :)

Kauniit ilmat pitivät mut tiiviisti parvekkeella ja siellä tuftasin ensin pari pientä ympyrämattoa, noin niinkuin lämmittelyksi ;)

Pieniä ovat, halkaisija näissä ympyröissä vain 41 cm..

ja kun vauhtiin pääsin niin tein tyttöselle maton jonka tuftasin lehden muotoon. Langat matoissa pääosin villaa ja villasekoitetta, lähes kaikki vihreät mitä varastoista löytyi.

Kokoa matolla on 82 cm * 112 cm

Lehtimatosta tuli kiva.. sopis hyvin muuallekin kuin vessaan ;D

Jouluisissa tunnelmissa

Joulunalusaika on kiireistä aikaa, on lahjojen tekoa ja kaikkea muutakin kivaa touhua kaiken aikaa..ja kun lahjoja ei voi vielä näyttää niin laitetaan näkösälle ne mitä on ehditty lahjojen välissä tekemään :)

Rautalankaverkosta vääntelin taas sydämen ja paperidippasin sen Kaarakassa. Tämä on hyvin samankaltainen kuin aiemminkin tekemäni :)



Ompelin myös joulutorttu-patalappuja, menivät myyjäisiin arpajaispalkinnoiksi ja muutama lahjoiksikin.



Opettelin tekemään karkkipapereista pussukoita, siis opettelin, Mallin blogista löytyi hiukan ohjetta makeiden pussukoiden tekoon, mut olis kyllä munkin kannattanut ensin mennä kurssille ;D

Eka aika kamala yritelmä on tuossa oikealla, tehty ohuista silkkimäisistä violetti/kulta papereista (Roomasta saatua tryffelisuklaata), siinä pussissa meni suurinpiirtein kaikki väärin, paperit ruttuun ja vetoketjukin vähän vinksalleen..
seuraavaksi tein dumle-papereista kännykkäpussin..ehkä vasta-alkajalle hiukan liian pieni työ..tein ajattelemattomuuttani vuorinkin pussiksi ja olihan siinä sitten kääntelemistä.
Viimeisin on tuo Bonbon lehmä-pussukka, se oikeestaan onnistui jo aika hyvin, eli aiemmista virheistä oppi jotain :)
Hassun hauskoja pussukoita karkkipapereista saa aikaan mutta on niissä niin kova työ (mulla meni päivä/pussukka), joten tuskinpa näitä sentään joululahjoiksi teen..vaikka sellaasta mä muka ensin suunnittelin ;D




Tyttönenkin halusi Huiske-kranssin, samanlaisen kuin tämä edellinenkin mutta erivärisenä..
kuva on kovin tumma mutta



tässä näkyy värit selvemmin, ihan kaunis kranssi tulee lilansävyistäkin paperinaruista :)

Mukavaa Joulun odotusta, tontuilla alkaakin olemaan jo melkoinen kiire =)

jouluisia hommia

Niin se on taas vuosi lopuillaan, huomenna jo marraskuu ja lahjojen tekokin on jo täydessä vauhdissa :)

Malli esitteli juuri blogissaan Apupupuja, pupuja joita yhteen aikaan tehtiin niin innolla ja olivat nyt jo minultakin unohtuneet..etsin heti ohjeen esille ja tekaisin yhden pupusen Nalle-langasta sukuumme juuri syntyneelle tyttö-vauvalle joululahjaksi. Nämä puput on aina niin hellyyttäviä, kestäviä ja pestäviä kavereita :)



Joulua on ajateltu jo sisustusmielessäkin :)

Tikkuaja, ystäväni Heleena on tehnyt itselleen hienon joulutorttuliinan tilkkutyönä ja sitä olen ihmetellyt ja ihastellut sen näkemisestä saakka ja niinpä Heleena taitavana tilkkuilijana lupautui opettamaan mullekin kankaisten joulutorttujen tekemisen taidon :)


Paljon oli vaikeampaa kangastorttujen teko mitä niiden syötävien leipominen, taisi siinä päivä mennä kun muutamaa blokkia tehtiin mutta opinhan tuon lopulta..vaikka välillä ompelin kankaat väärinpäin tai sain ne muuten vaan ihan mutkalle ;D
Hieno joululiina siitä lopulta tuli vaikka pelkäsinkin etten sitä ominpäin osaa valmiiksi tehdä. Kiitos Heleena hyvästä opetuksesta, nyt on meilläkin torttuja pöydässä koko joulun :)

Tässä vielä lähikuvaa torttupalasta, hauska, kolmiulotteinen, ihan on kuin oikea torttu.

Taidanpa vielä muutaman tällaisen joulutortun kankaista tekaista ennenkuin alkaa se oikeiden torttujen leipomisen aika :)

Torkkupeitto

Elämäni ensimmäinen oikea tilkkupeitto! Tein sen kylläkin isoista paloista mutta eiköpä se tilkkupeitto-nimen alle silti mahdu :)
Kaikki kankaat itse värjättyjä, paitsi taustakangas joka on ostettu kirkkaan punainen puuvillalakana.
Kokoa peitolla on 110 cm * 190 cm



Kävin aamulla pitkällä sauvakävelyllä, joten taidanpa nyt mennä heti kokeilemaan minkä värisiä päiväunia tämän peiton alla näkee ;)

Hyvää Viikonloppua!

naulakointia ja ompelua

Naulakkoneulonta on hieno keksintö!
Naulakkoneulontahan sopii lapsellekin ensimmäiseksi neulonnaksi ja myös motoorisesti heikoille se on laite joka mahdollistaa itse tekemisen ilman hankalien puikkojen tai virkkuukoukun käyttöä, neulosta kun valmistuu pelkästään kiertämällä lankaa naulakkoon ja omin sormin nostelemalla lankalenkkejä toisen yli.
Oma tyttöseni oli kotosalla käymässä ja ryhtyikin heti kokeilemaan tuota "naulakointia :)



Nopeasti tyttö hoksasi kuinka naulakolla neulotaan ja innostuikin hommasta niin että sai muutaman päivän aikana tehtyä itselleen 280 cm pitkän huivin..olis varmaan tehnyt pitempäänkin vaan lanka loppui..täytyykin muistaa ostaa tytölle lisää paksua värikästä lankaa :)



Tyttösen "naulakoidessa istuin viereensä kokeilemaan samaa roseelaitteella. Ihan samoin onnistuu tehdä molemmilla! Naulakolla saa neulottua tasona ja rosee-laitteella putkena.



Kokeilun tuloksena syntyi kämmekkäät- aika harvaneuloksiset, mutta varmasti ihan hauskan näköinen "ristikko vaaleiden hanskojen tai lapasten päällä :)



Ompelukoneen ääressä onkin sitten kulunut viikon verran. Innostuin tekemään kankaanpaloista ja vanusta kaikenlaista :)
Tällainen "tilda-tyttönen syntyi jo muutama viikko aiemmin-tein sen tyttöselle synttärilahjaksi.
Kaavat nukkeen tein Tilda-kurssilla Kaarakassa, Heleenan Kylpy-Tildan mukaan...mut kotona sitä ommellessa en sitten enää muistanut yhtään minkä näköinen nukke tästä piti tulle joten siitä sitten muokkaantui ihan omannäköisensä yksilö :D



Heleena-ystäväni myös lainasi mulle muutamia Tilda-kirjojaan ja niinhän siinä kävi, että kun aattelin vaan muutaman vinkin niistä itselleni napata, tulikin lopulta piirreltyä sieltä kaava jos toinenkin..ja pitihän niitä heti myös toteuttaa..mulla ei noita Tilda-kankaita ole vaan käytin kankaanpaloja mitä kangaslaatikostani löysin :)
Kirjasta "Sisusta Tildan tapaan" löytyi ihan mielettömän söpö lehmä kaavoineen.

..ja löytyi sieltä iso Lunnikin (päästä pyrstöön n 25 cm)...
.

.
..ja lintu..
.

.

..syntyi toinen..
.

.
..ja vielä kolmaskin :) Pitkäjalkaisten ja -nokkaisten lintujen mitta on päästä pyrstöön mitattuna n 15 cm.
.

Nämä lintuset on tarkoitus "istuttaa kukkapurkkeihin, pitkät jalat ja nokat on punaoranssiksi maalattuja grilli-tikkuja.
.

.
Nyt mulla on keittiössä mukava kankainen parivaljakko; tilda-maitotyttö oman lehmänsä kanssa :)

.

.
Hauskaa oli tehdä tällaisia kankaasta, pienten osien napakka täyttäminen vaan on hidasta ja älyttömän raskasta työtä. Sormet on melko arkana neulanpistoistakin, että pitänee nyt muutama päivä lepäillä, parannella käsiä ja ihan vaan laiskotellen viettää tätä pyhäpäivää :)

Mukavaa Pyhäinpäivää myös kaikille täällä poikkeaville!

voi mikä kesä

Murheita on, välillä pelottaa ja sitten taas ei pelota, välillä päivätkin menee niinkuin unessa vaikka kovasti hereillähän tässä ollaan-sen näkee valmistuneista töistäkin niitä kun on tullut tehtyä vimmatusti että sais ajatuksensa pois itsestään edes hetkeksi..huhtikuun lopussa multa löytyi rinnasta kasvain ja kainalostakin kaksi jotenkin poikkeavaa rauhasta.. on kuljettu tutkimuksessa jos toisessakin ja välillä mulle jo sanottiin ettei se ainakaan syöpää ole, joten seurataan vaan tilannetta...sitte taas kuitenkin kutsuttiin jatkotutkimuksiin ja nyt on taas kaikki ihan epävarmaa..paksuneulanäyte otetaan heinäkuun alussa ja se kai sitten selvittää sen lopullisen tuloksen-mua pelottaa varsinkin se näytteen otto ihan älyttömästi :(
Huoh, yritän ajatella positiivisesti, että hyvän laatuisia muutoksia ne on-onhan ne, toivotaan niin, toivotaan..

Niitä töitä on siis tullut tehtyä koko ajan ja valmiina ovat:
Uusi hihatin edellisen epäonnistuneen, venyneen hihattimen tilalle. Virkkasin hihattimen puikkovirkkauksella ajatellen sen sopivan hyvin käytettäväksi uuden kotelomekkoni kanssa ja tykkään että siitä tuli hieno :)



Takaosa on kuvattuna punaisen paidan päällä niin "puikkokuvio näkyy paremmin.



Puikkovirkattu hihatin, lankana Schachenmayr Catania 100% puuvilla, väri ruskea, 107 g Hihansuihin virkkasin lisäksi pari krsta ketjusilmukkalenkkejä.

Mosaiikki ruukkujakin olen tehnyt muutaman.
Tässä kaksi "pitkulaista ruukkua, joissa kokeilin ekaa kertaa käyttää kahta eriväristä saumauslaastia. Ensin saumasin tummat osat, annoin töiden kuivua ja vasta sitten vaalea saumauslaasti.., kovasti piti varoa ettei vaalea saumausaine sotkeudu tummempaan, pienikin valuma olis pilannut koko jutun, oli aika hankala homma mutta näköjään ihan mahdollinen :)
Vasemmanpuoleiseen aattelin istuttaa tuon oranssin kerbedan ja oikean puoloiseen jos laittais hentoista lobeliaa, nuo purkit kun on aika korkeita, taisivat olla myyntinimeltään jotain ruusuruukkuja :)



Yksi iso ruukku piti myös väsätä..mulla näyttää olevan näiden kanssa joku kelta-oranssi kausi meneillään :)



Veljen pojalle ompelin tilkkutyönä seinävaatteen. Olikin ensimmäinen tällainen työ ja se onnistui mielestäni aika hyvin, kolmiulotteiset kuutiot taisi malli olla nimeltään.

Ja tuftattukkin on. Sain käsityöystävän tilaamaan itselleni tuftauslaitteen Ameriikasta, tai oikeasti hän sen tilaamista mulle ihan itse ehdotti kun oli laitteita jossain siellä myynnissä nähnyt :) , en sen kummemmin tiedä mistä sieltä, olisko se ollut epayn kautta vai miten, mutta laite oli niin halpa että se kannatti itsellen ostaa, vaikkei tämä tuftaus mikään pitkäikäinen harrastus olisikaan.

Veljen tyttärelle tuftasin ryijyn mutta miten lie unohdin sen kuvata..tämä kummityttömme pääsi juuri ylioppilaaksi ja annoin sen viikonloppuna hänelle lahjaksi, varmasti mieluisamman rahalahjan lisänä :)

Omalle tyttöselle sitten tuftasin tällaisen värikkään ryijyn käyttäen siinä pelkkiä puuvillalankoja. Yläosan taivaan tummemmat osat jätin leikkaamatta muutoin leikkasin kaikki auki ja ryijystä tuli mukavan pehmeän tuntuinen ja näköinen kukkiva niitty. Taustalle ompelin kankaan niin ryijyn voi helposti ravistaa tai vaikka imuroida aina pölyistä puhtaaksi.

Ryijyn koko on 41*50 cm

Ja harrasteluhan se sen kun jatkuu... :)

Tilkkulaukku

Lähes kahden kuukauden ajan olen ommellut pieniä tilkkuja ja nyt on tilkkulaukkuni viimein valmis =)



Innostuksen laukun tekemiseen sain Heleenalta joka tällä Isoäidin kukkatarha-mallilla on oman laukkunsakin tehnyt.
Heleenalta sain myös paljon hyviä neuvoja laukun kokoamiseen, tilkkutyöt kun on mulle ihan uusi ja tuore juttu :)

Pieniä kuuskulmaisia paloja on tässä laukussa kaikkiaan 173 kpl ja kaikki on ommeltu käsin paikoilleen.

Ensin leikataan kuusikulmaiset palat kankaasta ja sitten harsittaan palat pahvisen mallinneen ympärille ja vasta sitten ommellaan palat kunnolla kiinni toisiinsa. Kun pahvilla vahvistetun palan ympärillä on jokaisella suoralla sivulla ommeltuna vastaavanlainen pala, vasta sitten poistetaan keskimmäisestä palasta se pahvi sisältä ja taas jatketaan..työssä on siis pahvisia paloja koko ajan melkoisesti ja lopussa piti tosissaan katsoa, että kaikki pahvit on työstä pois ennenkuin alkaa ompelukoneella tikkaamaan vanua ja vuoria kiinni :)

Lähes kaikki tässä laukussa olevat kankaat värjäsin itse niin sain siihen juuri oikeita sävyjä.

Värit yritin sommitella niin, että vihertävät olisivat omana ryhmänään ja kelta-puna-ruskeat sävyt omanaan.



Alku oli työlästä kun pienen pahvisen mallinneen avulla yritin piirtää kankaaseen täsmälleen samankokoisia paloja, isäntä mun touhua vähän aikaa katseli ja mietti sitten ääneen että kai tuon nyt helpomminkin luulis onnistuvan ja katosi jonnekin..hetken päästä hän palasi takaisin ja toi mulle oikein miehisen mutta todella toimivan apuvälineen-valtavan kokoisen ja painoisen pultin, siinä tosiaan oli juuri oikean kokoinen kuusikulmio päässä ja kyllähän oli sen jälkeen palojen piirtäminen helppoa, pultti kun painaa niin paljon, että sen kun pisti kankaan päälle niin ei tarvinnut kuin piirtää ympärille kuvio ja kangas pysyi koko ajan täysin suorana..ja saumanvaratkin tuli siinä samalla just oikean kokoiset- Kyllä mulla vaan on neuvokas mies :D



Laukun suuaukon sivuosiin pujotin kuminauhaa Heleenan vinkkien mukaisesti, niin ei ammota laukku niin avonaisena. Laukun kahvojen sisälle laitoin vanun sijasta pitkiä kangas suikaleita, sekin Heleenan vinkki, niin sangat on tukevat ja vahvat,..jopa niin vahvat että ompelukonekkaan ei meinannut millään niitä neulansa alle hyväksyä ;)



Kuva vielä laukun sivusta.

Tämä oli taatusti iso töisin ja vaikein kassi mitä koskaan olen tehnyt, mutta nyt kyllä onneksi tykkään, että tästä tuli tosissaan aika hiano =)

------------

Kiitos Heleena neuvoistasi, ikinä en olis uskonut että minä voisin tykätä tällaisesta hommasta, mutta pakko se on sanoa, että noiden pienten palojen käsinompelu oli ihan yllättävän hauskaa ja koukuttavaa hommaa :D