Featured Slider

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit

Viime hetken lahjavinkkejä






Joko teillä on joululahjat hankittuna, vai vieläkö on lähdettävä viime hetken ostoksille?
Minä vielä kurvasin tänään Jumbon kautta hakemassa muutamat puuttuvat lahjat, sekä muutaman pienen jutun joulupöytään.

Minusta tuntuu, että vaikka olisin kuinka ajoissa lahjojen kanssa liikenteessä, tule näinä viimeisinä päivinä ennen aattoa kuitenkin mieleen, jokin mikä on unohtunut hankkia.

Kokosin tähän postaukseen muutaman lahjavinkin, joita olen hankkinut lähipiirille vuosi toisensa jälkeen, ja ne ovat aina tuntuneet olevan ihan mieleisiä. Joten tässä muutama lahjavinkki viime hetkeen.



Kirjat: Kirjalahjat ovat mielestäni aina hyvä idea, oli sitten kyse joulusta tai vaikka synttäreistä.
Itse rakastan toiminta/jännityskirjallisuutta ja tällä hetkellä lukulistalla ovat Anna Ekbergin Uskottu Nainen, sekä Pierre Lemaitre Petoksen Hinta. 


*tuoksut pr näyte

Tuoksut: Aah, rakastan tuoksuja ja tykkään antaa niitä myös lahjaksi. Tällä hetkellä kaupat ovat pullollaan ihania lahjapaketteja, joihin kannattaa panostaa. Jos olet epävarma minkälainen tuoksu sopisi lahjan saajalle, nappaa rohkeasti myyjää hihasta, he ovat erittäin ammattitaitoisia ja osaavat varmasti etsiä sopivan oloisen tuoksu, kun vain kuvailet minkä tyyppinen ihminen on kyseessä, jolle lahja menee. Chloé L'Eau on hurmaavan raikas ja naisellinen kukkaisa tuoksu, joka sopii mielestäni hyvin monelle. Myös pullo itsessään on kaunis kuin koru <3

Ted Bakerilta on puolestaan ilmestynyt kolme tuoksua, jotka on kerrassaan tyylikkäissä pulloissa, että tuoksultaan ainutlaatuisia. Omaksi suosikikseni nousi Cu kupari, jonka tuoksu rakentuu,
latvatuoksun greipistä ja bergamontista. Sydäntuoksun merellisistä elementeistä sekä pippurista. Pohjatuoksussa vaikuttaa seetripuu, patsuli ja myski.




* ihonhoitotuotteet pr näyte
Ihonhoitotuotteet sekä alusvaatteet: Ihonhoitotuotteet ja alusvaatteet ovat ehkä hieman haastavampi laji, mutta tässä vaiheessa kannattaa hieman tehdä taustatutkimusta, mitä sieltä puolison kosmehyllyltä mahdollisesti löytyisi, ja poimia vinkkejä sieltä, tai napata kaupasta mukaan lahjakortti, jolloin ei oikein voi mennä metsään. Itse olen käyttänyt pidempään MonSun sarjan tuotteita, joista olen tykännyt kovin. Olen myös ostanut näitä aiemminkin lahjaksi ja mökkiviemisiksi, ja voinkin suositella ihanaa Overnight Kit pakettia joulupakettiin.




Pyjamat ja neuleet: muistan lapsuuden jouluista sen, kun saimme aina jouluna uudet pyjamat, ja kuinka ihana niissä olikaan hengata pyhät ja katsella joululeffoja telkusta.  Ostan edelleen pyjamia lahjaksi lähipiirille ja samoin itselleni. Myös paksut neuleet kuuluu ehdottomasti jouluun.  Tällä hetkellä olen vallan ihastunut kirjoneuleisiin. Siskoltani olen jo yhden sellaisen saanut lahjaksi, vielä erityisemmän siitä tekee se, että hän itse on sen rakkaudella neulonut.


Lahjakortit: Kuten jo tuolla aiemmin mainitsin lahjakortit, vaikka ne voivat olla hieman persoonattomampi lahja, ne ovat silti myös mainio lahjaidea, varsinkin sellaiselle jolla on jo kaikkea, tai et välttämättä ole ihan varma mitä toiselle voisi ostaa.  Samaan sarjaan menee leffa-,ja teatteriliput kuin myös konserttiliputkin, taatusti halutut lahjat.


Aika: Tämä on varmasti se tärkein. Muista antaa aikaa myös läheisillesi ja itsellesi. Mitä jos tänä jouluna, soittaisit joulutervehdyksen tekstarin sijaan. Tai käväiset ystävän, mummon, naapurin tai muun läheisen luona vaikka hetkeksi glögillä. Meillä kun on monesti niin mahdottoman kiire kaikkialle, ei aina muista, että voi olla, että jollain toisella ei sitä kiirettä tai tärkeää ihmistä ole luonaan lainkaan. Hän ei kaipaa lahjoja, hän kaipaa vain hetken aikaasi.


Tällaisillä ideoilla tämän joulun odotukseen. Leppoisaa sunnuntai-iltaa <3

Kolme kirjasuositusta








Heippa ja aurinkoista viikkoa kaikille <3
Täällä on kuuden päivän työputki takana ja huomenna olisi kokonainen yksi vapaapäivä edessä:) Ajattelin napata kirjan käteen, pakata rantakamat sekä lapset mukaan ja suunnata rannalle.

Viimeksi olen lukenut kolme kirjaa, jotka on ihan jokainen lukemisen arvoisia.
Tässä olisi siis kolme lukusuositusta sinulle.

Fiona Barton: Leski


Jokainen on nähnyt hänet. Hirviön, josta lööpit kirkuvat. Miehen, jota syytetään kammottavasta rikoksesta. Mutta onko kukaan kiinnittänyt huomiota naiseen hänen vierellään?
Jean on jättänyt paljon kertomatta rikoksesta, josta hänen miestään epäiltiin. Hänellä on liian kiire olla täydellinen vaimo. Sellainen, joka seisoo aina miehensä rinnalla.
Mutta nyt mies on kuollut, ja Jean on vapaa kertomaan tarinansa niin kuin hän itse haluaa.
Se tarina, josta kaikki toimittajat kilpailevat. Millaisia salaisuuksia leski on valmis paljastamaan, mihin totuuteen hän itse uskoo?


Leski on psykologinen trilleri, kirja joka pitää otteessaan, alusta loppuun asti.
Kirjassa on juuri sopivasti juonenkäänteitä, pitämään lukijan otteessaan. 
Ja Jeanin henkilöhahmo, se on...no se teidän täytyy itse selvittää;)
Luin tämän kirjan nopeasti loppuu, en vain malttanut laskea sitä käsistäni juurikaan. Ja sitä paisti janosin saada selville, olinko oikeassa päätelmissäni:)

Täytyy sanoa, että Fiona Bartonin tyyli kirjoittaa on ihan omanlaisensa-mielenkiintoinen.  Teidän täytyy itse lukea kirja, jotta tiedätte mitä tarkoitan.


Lindsey Kelk:Ikuinen morsiusneito

Kun Maddie Fraiserin paras ystävä pyytää häntä osallistumaan häidensä järjestelyyn, Maddie ei tietenkään vi sanoa ei. Mutta samaan aikaan Maddien toisen ystävän liitto on sortumassa, Yrittäessään tasapainoilla vuosikausiin parhaan ylenemismahdollisuutensa ja hirviömorsiammen tekstiviestitulituksen ja öisten neuvottelutuokioiden keskellä, Maddie alkaa miettiä, olisiko hänen viimeinkin aika lakata olemasta morsiusneito ja ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä.


Tämä kirja on ihana! Rakkautta, romantiikkaa, sarkasmia ja ystäviä.
Tämä kirja saa sinut nauramaan ääneen, se saa sinut myös vuodattamaan kyyneleitä ja ei, et pysty laskemaan tätä käsistäsi ennen kuin olet lukenut sen loppuun.
Haluan ehdottomasti lukea Lindseyn tuotannon kokonaan:)
Loistavaa kesälukemista.



Karin Slaughter:Kahlittu

Kun entinen poliisi löydetään murhattuna hylätyltä rakennustyömaalta Will Trent ja Georgian etsivätoimisto tietävät, että tästä murhatutkimuksesta tulee erityisen vaarallinen. Rikospaikan veriset jäljet viittaavat siihen, että on olemassa toinenkin uhri-nainen joka on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja jonka henki on vaarassa ellei häntä pian löydetä. Todisteet paljastavat jutun yhteyden Willin, hänen työkavereidensa, läheistensä-ja jopa hänen jahtaamiensa rikollisten elämään.

Tämä kirja on ehdottomasti yksi parhaimpia mitä olen lukenut, kun puhutaan rikoskirjallisuudesta.
Kirjassa on melkein 500 sivua, ja se on koukuttava. 
Lukeminen vie useamman päivän, mutta tätä malttaa kyllä lukea.
Mielenkiintoiset henkilöhahmot tekevät kirjasta upean lukuelämyksen. Slaughterin tyyli kirjoittaa on suorastaan loistava. Hänen kirjojaan on myyty jo yli 35 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti, joten voitte vain kuvitella, minkälainen kirjailjia on kyseessä.
Jos pidät rikoskirjallisuudesta uskon, että pidät tästä.


Mukavia lukuhetkiä <3



*Kirjat saatu blogiin.

Hyvä vappu















Toivottavasti teillä oli ihana vappu, sateista huolimatta. Meillä vietettiin tänä vuonna vappua aika vaatimattomasti, ei brunsseja eikä vapputoreja tai kuohuvaa.
Mutta meillä oli yhteistä aikaa.  Lapsilla oli taas ystäviä yökylässä ja minä puolestani leivoin korillisen munkkeja, jotka lapset ystävineen pisteli parempiin suihin alta aikayksikön.
Me miehen kanssa vietettiin hääpäivää sohvalla köllötellen ja leffamaratonista nauttien. Miten niin ollaan oltu kauan yhdessä;)

Niin ja vielä tuohon miten niin ollaan oltu kauan yhdessä, minä halusin kotiin pastellisia ilmapalloja, mutta mies unohti ostaa ne ilmapallot, lukuisista huomautuksista ja kauppareissuista huolimatta. Joko se ei kuuntele tai sitten se ei...kuuntele.

Lakkasin sitten kynnet iloisen pastellisiksi- menee vähän niin kuin ilmapalloista:)
Hölväsin vielä kropan Kicksin vartalovoiteella (ihana tuoksu), ja jalkapohjat omallaan- iho on pehmeä kuin mikä ja tuoksuukin vielä hyvälle.
Leffamaratonin jälkeen kainaloon vielä Karin Slaughterin Kahlittu. Vajaa 500 sivua taattua jännitystä, ja hei meillä oli oikeasti hyvä vappu <3


 Ihanaa viikkoa teille!



Viimeeksi luettua









* Kirjat saatu

Heissan ja ihanaa pääsiäisviikkoa! Kiitos kaikille teille ihanille, viime postauksen kommentoijille. Aihe oli minulle tärkeä ja vatvoin ja mietin, kirjoitanko siitä ollenkaan, mutta tuntui hyvältä avautua. Arvasinkin että aihe ei todellakaan kosketa vain meidän perhettä, ja olikin hyvä kuulla myös teidän mietteitä ja kokemuksia aiheesta, vaikka ei tietysti ole mukavaa huomata että tästä kärsii niin moni muukin.

Mutta mitä teille nyt kuuluu?  Täällä on viime päivät nautittu kauniista kevätsäästä ja kannettu kotiin sylikaupalla tulppaaneja, jopa mieskin osti niitä. Vihdoin on oppi mennyt perille, kun tarpeeksi monesti muistuttaa :)

Jos olen nauttinut kukkasista ja auringosta, olen nauttinut myös yhtä paljon lukemisesta. Olenkin viime päivinä uppoutunut kirjojen maailmaan. Rakastan lukemista ja tällä hetkellä on taas menossa rikosdekkareiden aikakausi- minulla siis.

Luin Norjalaisen  Jan -Erik Fjellin Anton Brekke-dekkarit Ilmiantaja sekä Vaaran Varjo.  Pidin kirjoista niin että luin molemmat peräkanaa.

Ilmiantaja on Jan-Erikin ensimmäinen rikosromaani ja hyvä sellainen.
Kirjan päähenkilö on rikospoliisi Anton Brekke. Hän on hyvin suorasanainen, hieman röyhkeä ja oman arvonsa tunteva mies, välillä ehkä vähän liiankin hyvin, ja minä pidän tästä henkilöhahmosta todella.

Ilmiantaja sijoittuu kahteen eri paikkaan ja aikakauteen 1960-luvun New Yorkiin ja mafiaperheen elämään, sekä samalla nykyaikaan Norjassa, jossa Fredrikstadissa löytyy murhattuna kaupungin rikkain mies. Se miten nämä kaksi paikkaa ja aikakautta nivoutuvat yhteen, on hyvin toimivaa ja sujuvasanaista-, ja lukuista. Tämä kirja on lukijoiden ja kriitikoiden ylistämä-enkä ihmettele. Kirja palkittiinkin norjalaisella Bokhandler-palkinnolla ja se on myynyt jo yli 300 000 kappaletta.




Vaaran Varjo on itseasiassa kirja, jonka luin ensin ja jonka jälkeen minun oli luettava toinen kirja heti perään.
Se kertoo häikäilemättömästä Venäläisestä gangsteripomosta, joka lähettää Norjaan pikkurikollisen Bernandasin, jolla on mukana arvokas lasti, mutta jonka sisällöstä hän ei tiedä. Totta kai matkaan tulee isompia mutkia, ja Bernandas joutuu rikkomaan lupauksen, ja katsomaan mitä hänellä on kuljetettavana. Tämä muuttaa suunnitelmat ja siitä alkaa armoton eloonjäämistaistelu.

Samaan aikaan Norjasta löytyy surmattuna vanha opettaja Viggo Holm, miten nämä sitten liittyvät toisiinsa? No sen selvittää kukapa mu kuin Anton Brekke-vaikka hänellä olisi ollutkin muita suunnittelmia, kuin rämpiä lumen ja pakkasen keskellä.

Kumpikin kirja aiheutti minulle aikamoisen tunneryöpyn, en muista olisinko koskaan ennen tai ainakaan ikuisuuksiin, suorastaan itkenyt kun olen lukenut rikosromaania. No nyt kyyneleet valuivat kummankin kirjan kohdalla ja tunneskaala oli aikamoinen, noin niin kuin muutenkin.

Näitä kirjoja voin suositella jännäreiden ystäville, rakkausromaaniksi nämä eivät todellakaan taivu ;)


Pakkaspäiviä ja pehmeitä neuleita












Olen ihastuksissani näistä pakkaspäivistä joista, ollaan saatu nauttia tämä viikko täällä Espoossakin.
Olen ollut neljä päivää vapaalla ja ihan parhaaseen aikaan. Puut ovat kuurassa ja kaikkialla on hieman valoisampaa ja kauniinpaa. Viikko on ollut sekä hiljainen että kiireinen -samaan aikaan. Hiljaisempi sosiaalisen median osalta ja kiireisempi ystävien osalta, ja hyvä niin.

Eilen kävin hieman kuvailemassa koska maisemat olivat vain niin kauniit. Olin pitänyt kamerankin viikon ajan nurkassa pölyttymässä, joten nyt oli vihdoin aika lähteä ulkoiluttamaan kameraa ja itseänikin.

Torstaina puolestaan olin treffeillä "vanhan" ystäväni kanssa. Nähtiin Isossa-Omenassa, tarkoituksena kahvitella ja shoppailla hieman samalla. Olin paikalla hieman ennen ystävääni ja hoidin ostokset alta pois ensin, koska tiesin vanhasta, että meillä se tapaaminen menee pulinaksi emmekä ehdi yhdessä ostoksille kuitenkaan ja näinhän siinä kävi tälläkin kertaa.

Istuttiin kahvilassa tovi, jos toinenkin. Emme olleet nähneet pitkään aikaan, joten juttua riitti-loputtomasti. En tiedä ehtikö kumpikaan edes vetää henkeä välissä, kun yritimme kiriä menetettyä aikaa kiinni. Sovittiin samalla seuraavat treffit ensi viikkoon koko perheen voimin. Olen ehdottomasti edelleen sitä mieltä, että tänä vuonna aion panostaa ystävieni tapaamiseen enemmän. Heistä saa voimaa ja iloa, joten miksi en tekisi niin.

Ostin samalla reissulla tuon harmaan neuleen H&M:ltä Tämä ansaitsisi oikeasti ihan oman postauksensa, koska neule on yksinkertaisesti käsittämättömän ihana.
Neule on sellainen pumpulin pehmeä ja reilu mitoitukseltaan, jotain sekoitetta, mutta en rupea kympin hinnalla valittamaan. Joka tapauksessa asiansa ajava ja söpöin strassein varustettu.
Tämä taitaa olla jo kolmas harmaa neule parin kuukauden sisään minkä olen ostanut. Turvaväri kenties?

Iltaisin olen uppoutunut kirjojen pariin, tällä kertaa on lukuvuorossa Jan-Erik Fjellin Vaaran Varjo. Loistavaa luettavaa, rakastan dekkareita, jos jollekin se on jäänyt kenties epäselväksi;)
Nyt on kuitenkin heitettävä kirjat ja kamerat nurkkaan ja suuunnattava töihin.


Ihanaa lauantaita murut <3




Kirjavinkki joulupakettiin ja jouluinen Helsinki











Okei maanantaina ja tiistain postukset jäivät väliin, sori siitä.  Tuli pari muuttujaa matkaan.
Olin myös hieman väsynyt, noh hieman oli ehkä turhan laimeasti sanottu, suoraan sanottuna mentiin silmät ristissä. Viikonloppu meni töissä ja Hartwallilla konsertti hulinoissa, konsertti jota edelleen muistelen lämmöllä. Niin ettei pieni väsymys oikeastaan haittaa mitään.

Maanantaina kirmattiin siskon kanssa töiden jälkeen Helsinkiin Aleksanterinkadun Suomalaiseen kirjakauppaan. Oli nimittäin treffit Iron Maidenin laulaja Bruce Dickinsonin kanssa.  Okei niillä treffeillä oli pari (sataa) muutakin, mutta ei takerruta yksityiskohtiin.

Bruce oli saapunut Suomeen uusimman kirjansa, omanelämänkerran vuoksi ja oli tuona päivänä tapaamassa fanejaan ja jakamassa nimmareita. Innokkaimmat fanit olivat jonottanut jo kaksi tuntia, ennen Brucen paikalle saapumista pihalla-jonossa joka kiemurteli Virgin Oilille asti ja jonotti vielä pitkälle iltaan.
Kuten arvata saattaa, aluksi emme nähneet Brucesta vilaustakaan, koska fanilauma oli piirittänyt kyseisen herran. Haastattelun kuulimme kyllä, ja lopuksi vielä kajautettiin porukalla maamme laulukin Suomen kunniaksi. Tämän jälkeen uteiliaat siirtyivät sivummalle ja nimmarinjonottaja pääsivät lähemmäksi sitä odotettua hetkeä.

Kohta sainkin puskettua itseni ihmismassojen läpi kameran kera ja napattua muutaman kuvan muistoihin. Ihmisiä oli paikalla edelleen tuhottomasti ja olin valmis tyytymään tähänkin, mutta sillä välin siskoni oli mennyt jonottamaan kirjani kanssa ja illan päätteeksi saimmekin takaisin signeeratun painoksen <3
Muistatteko muuten ne Pepsodent mainokset, joissa on se vitivalkoinen korviin asti leviävä hymy?
Hienoa, siskoni jäätävä dollarihymy päihitti ne mainokset 6-0, siinä vaiheessa, kun hän pääsi vielä kätteleemään Brucea. Tässä vaiheessa aavistuksen sadattelin että mulla oli se kamera ja hänellä kirja!
Harkitsin jopa jättäväni hänet kävelemään kotiin, tai avaavani auton oven (hänen puoleisen) kurvissa, kun siitä lällätyksestä ei tahtonut tulla loppua.... kummallinen kakara ei oo kasvanut sitten lapsuusvuosien ;)

Kyseinen kirja menee ehdottomasti joululahjaksi veljelleni, joka on se suurin fani ja ostan itselleni uuden. Niin että ihan vinkiksi vaan muillekin musiikin ystäville, tämä on taatusti yksi joulun toivotuimmista lahjoista!

Käytiin vielä katselemassa Stockan jouluinen näyteikkuna ja todettiin, että ensi kerralla voisi ottaa lapset myös mukaan;)

Eipä tälle illalle sitten muuta, moikkis!




Viikon helmet








♥En selittele viikon mittaista blogihiljaisuutta-en saanut vuorokauteen lisäminuutteja vaikka kuinka toivoin.

♥Pyydän anteeksi, että en ole ehtinyt kommetoimaan aikasempaan postaukseen. Syy selviää yllä ja alla

♥Olen elänyt kuluneen viikon musiikin voimalla.  Kaikki Guns`N Rosesista -Antti Tuiskuun on pauhannut kuulokkeista, niin kotona kun pihalla. Se on myös ollut keino pysyä hereillä, edes osan päivästä-eli juuri sen ajan kun on pitänyt olla töissä-hitsi mähän olen ollut siellä lähestulkoot koko ajan.

♥Huomasin puolessavälissä työpäivää, että kalsarini oli nurinperin. Ei siinä sinäänsä mitää, jos ei olisi valkoisia työhousuja.

♥Tehnyt aamujoogan, koska paikat oli niin jumissa ettei mikään muu enää auttanut. Tässä paljastui myös viimeaikojen lipsuminen liikunnasta, koska olen yhtä vetreä kuin ruostunut rautakanki ja kiepeä sellainen- jos se vain on mahdollista ja miksi ei olisi, koska olen elävä esimerkki siitä.

♥Ostin neidille uudet harmaa-valkopilkulliset pussilakanat, jotta sain vietyä hänen valkoiset petivaatteet itselleni

♥Luen Max Seeckin Hammubarin Enkelit dekkaria. Kirja on todella hyvin kirjoitettu, tyylistä tulee mieleen yksi lempi dekkaristini. Ainut missä aivoni tuntuu nyrjähtävän nurin, on kirjassa seikkailevat suomalaiset nimet, joiden totuttelu vie hetken aikaa, koska olen niin tottunut lukemaan jenkkidekkareita.

♥ Sain testiin Oriflamen meikkejä, joiden syksyiset sävyt ovat hyvin kauniita. Neidin kanssa testasimme jo kynsilakat. Verbu maltillisemmin yhdellä sävyllä-minä kaikilla kolmella samaan aikaan.

♥Ostin kimpun kukkia, joihin valitettavasti Nöppönenkin ihastui.

♥Hain Saken torstaina aamuna aamujäiltä vain todetekseni, että tilipussini tyhjeni jälleen.
Mailasta oli mennyt lapa poikki ja tänään on pelipäivä. Olen ehdottanut hänelle jo aikaisemminkin puumailaa :) Jostain syystä ei innostu ajatuksesta, en yhtään ymmärrä miksi....

♥Ajoin kirpparille siskoni kanssa, vain todetakseni, että se on kiinni. Onneksi on aina Ikea minne voi rahansa raahata.



Ihanaa viikonloppua muruset <3





Ihastuttavia kirjailijakohtaamisia




Olen aina tykännyt lukea kirjoja. Dekkareita, romaaneja, omaelämänkertoja, aika lailla kaikenlaisia kirjoja, mutta eniten minut on vienyt mukanaan rikosdekkarit. En tiedä mitä se kertoo minusta, hah, mutta telkkaristakin tulee ennemmin katsottua kaikki toimintapläjäykset, kuin hömppäsarjat.

Mutta mikä tässä kaikessa on parasta, niin se että, on ystävä joka jakaa rakkauden kirjoihin sekä nappaa sinut mukaan, kun tiedossa on kirjailijatapaaminen!

Suuntasimme viikko sitten  Tiian kanssa HarperCollins Nordicin kutsumina, Akateemiseen kirjakauppaan Max Scheekin, Emelie Scheepp ja Eva Franzenin uutuuskirjojen julkistamistilaisuuteen.
Kiitos Harper Collinsille kaikin puolin,upeasti järjestetystä tilaisuudesta <3
Harvemmin sitä meikätyttö pääsee istumaan kirjailijoiden kanssa viinilasilliselle ja keskustelemaan niin kirjoista kuin toki muustakin.
Tähän täytyy kyllä myöntää, että ihana Tiia hoiti tuon enkun puhumisen pääosin, minulle kun tulee tässä vaiheessa tenkkapoo ja kummasti pää tyhjenee englanninkielen sanoista, siinä vaiheessa, kun minun pitäisi jotain puhua. Ymmärrän kyllä mistä keskustellaan, mutta sanat katoavat, kun pitäisi lauseita rakentaa.
Minä puolestani, kuuntelen, hymyilen, nykkään, kuvaan ja soperran muutamia sanoja sieltä täältä :) Suomea tulee sitten senkin edetä.
No joka tapauksessa ilta oli huisin onnistunut ja lämminhenkinen, iloinen ja, sellainen joka jätti kauniin muisto syvälle sydämeen. Tämä ilta tuntui monella tavalla uskomattomalta, olen kiitollinen.

Seuraavaksi otteita siitä, minkälaisia kirjoja heiltä nyt julkaistiin.



Max  Seeckin kirja Mefiston kosketus on tiheätunnelmainen trilleri
Kuolleeksi luultu suomalainen diplomaatti on paennut Kroatiasta väärennetyn passin turvin ja jättänyt jälkeensä päättömän ruumiin. Zagrebin suurlähetystössä työskennelleen Westerlundin jäljet päättyvät Tukholman lentokentälle.
Kun Interpolin tutkija Annika Lehto kuulee tapauksesta, hän on heti valmis keskeyttämään sairauslomansa ja lähtemään Westerlundin perään. Mukaansa hän onnistuu saamaan Daniel Kuisman, puolustusvoimain asiantuntijan, jonka kanssa hän on aiemminkin ollut diplomaatin kintereillä. Käynnistyy tapahtumasarja jonka vaikutukset ulottuvat aina Pohjois-Norjasta San Franciscoon ja Haagiin. Mutta mitä pidemmälle Annikan ja Danielin tutkimukset etenevät, sitä selvemmäksi käy ettei mies jota he jäljittävät, ole harhautunut kaidalta polulta vastikään vaan että hänen sisällään asuu pahuus, jonka kanssa on parempi olla joutumatta kosketuksiin.

Voin sanoa, että minun on käytävä ostamassa Maxin ensimmäinen kirja Hammurabin enkelit, joka on hänen esikoisteos, ennenkuin aloitan tämän. Jotenkin vaan se esikoisteos on luettava ensin :D




Eva Franzin Sininen huvila on Anna Gladista kertovan cozy crime-dekkarisarjan  ensimmäinen osa.

Keskellä yötä juhlista kotiin palaava nuoripari löytää pikkupojan maantieltä harhailemasta ja vie hänet kotiin, siniseen huvilaan metsän laidassa.
Kotona pojan äiti Becca makaa keittiön lattialla verilammikossa. Vaikeasti haavoittunut nainen kiidätetään sairaalaan, ja poliisi Anna Glad ryhtyy selvittämään rikosta.
Käy ili, että Becca Stenlund pitää suotittua SIninen huvila-lifestyleblogia. Hänen miehensä Peter oli aluksi auttanut blogin kanssa, mutta kyllästynyt lopulta täydellisen elämän tavoitteluun ja muuttanut pois. Blogin kommenttikentässä esitetään tappouhkauksia. Beccan taistellessa elämästään tyhään taloon ilmestyy joka päivä tuoreita kukkia...

Dekkari bloggarista, siis ihan pakko lukea!



Sen verran kerron yksityikohtaa, että Emelie lähetti esikoisromaaninsa kaikkii isoihin kustantamoihin Ruotsissa ja kaikki tyrmäsivät sen, lukematta.
Mutta koska Emelie uskoi miehensä kanssa kirjaan niin paljon, he perustivat oman kustantamon ja julkaisi kirjan omakustanteisesti. Mikä oli aivan mielettömän rohkea ja upea veto.
Kirjasta tuli hetkessä menestysteos! Uskon, että tänä päivänä niitä firmoja voi hieman kismittää, että hylkäsivät hänet.
Tiia on kertonut blogissaan ihanasti Emelien tarinasta, joten käykää ihmeessä lukemassa se tästä.


Ikuisesti merkitty on ensimmäinen osa kirjasarjasta, joka kertoo syyttäjä Jana Berzeliuksesta. Ruotsalaisen Emelie Scheppin debyyttitrilleri on sensaatio ja sitä on myyty yli 140 000 kappaletta vain Ruotsissa. Sarja on nyt myyty myös Suomeen, Tanskaan, Norjaan, Saksaan, Hollantiin, Japaniin, Tsekkeihin, Italiaan ja Puolaan. 9-vuotias Jana Berzelius herää eräänä kesäpäivänä sairaalassa. Hänellä ei ole minkäänlaista muistikuvaa kuka hän on tai mistä hän tulee. Kaksikymmentäyksi vuotta myöhemmin hän saa menestyneenä syyttäjänä tehtäväkseen johtaa esitutkintaa, joka koskee huomiota herättänyttä Norrköpingin maahanmuutoviraston toiminnanjohtajan Hans Juhlénin murhaa. Jana aloittaa intensiivisen työn tapauksen ratkaisemiseksi yhdessä rikoskomissaario Henrik Levinin ja rikostutkija Mia Bolanderin kanssa. Mutta tutkimus saa odottamattoman käänteen kun löydetään jälleen yksi ruumis. Tällä kertaa se kuuluu pojalle. Mitä enemmän Jana ottaa selvää kuolleen pojan taustasta, sitä lähemmäksi hän pääsee oman tapauksensa totuutta. Tarina, jonka hän kohtaa on synkempi ja verisempi mitä hän olisi ikinä voinut kuvitella.


Valkoiset jäljet
Tuiskuava lumi peitti pakenevan tytön jäljet, aivan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan…
Junasta löytyy thaimaalaistytön ruumis. Nuori mies surmataan raa'asti kotonaan. Kaksi täysin erillistä tapausta kietoutuvat yllättäen toisiinsa ja johtavat Norrköpingin poliisin yhä syvemmälle paikallisen huumekaupan syövereihin. Kuka on salaperäinen Setämies, jota kaikki tuntuvat pelkäävän? Ja miksi rikolliset tuntuvat olevan aina yhden askeleen edellä poliisia?
Kun pääepäillyksi nousee Danilo Peña, syyttäjä Jana Berzelius joutuu tiukan paikan eteen. Mies tietää aivan liian paljon Janan menneisyydestä, synkkiä salaisuuksia jotka eivät saa koskaan paljastua. Janalle ei jää vaihtoehtoa: hänen on vaiennettava Danilo hinnalla millä hyvänsä.
Jouluun valmistautuvan ruotsalaisen pikkukaupungin pinnan alla kuohuu. Rikollisten lonkerot ulottuvat syvemmälle kuin kukaan olisi uskaltanut kuvitellakaan…




Kuten varmaan arvata saattaa, olen viime päivinä jättänyt leffat vähemmälle ja lukenut Emelien esikoisteoksen Ikuisesti merkitty-kirjaa suorastaan ahmimalla.
Kirja on todella hyvä ja mukaansa tempaava. Illalla en malttaisi laskea kirjaa kädestäni-vielä yksi kappale ihan nopeasti vain.

Onko Emelie, Max sekä Eva teille tuttuja kirjailijoita?  Minkälaisia kirjoja luette mieluiten?