Njuikes sisdollui

Mikko Korhonen

Dát artihkal gullá davvisámegiel Wikipedia vuođđoartihkkaliidda.
Wikipedia
Dát lea dán siiddu veršuvdna dii. 19.00 golggotmánnu 14 b. 2019 geavaheaddji Trondtr (ságastallan | rievdadusat) rievdadeami maŋŋel.
(erohus) ← boarráset veršuvdna | Dálá veršuvdna (erohus) | Ođasut veršuvdna→ (erohus)
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Mikko Korhonen
Mikko Korhonen
Riegádangolggotmánu 14. beaivvi 1936:s(1936-10-14)
Jápmánborgemánu 19. beaivvi 1991:s(1991-08-19) (54)
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátgielladutki ja allaskuvlalektor
Giellasuomagiella, duiskkagiella ja eaŋgalsgiella

Veli-Mikko Korhonen (riegádan golggotmánu 14. beaivvi 1936:s, jápmán borgemánu 19. beaivvi 1991:s) lei suoma fennougristta gii barggai erenoamážit sámegielain, muhto maid eará urálalaš gielaiguin, fágahistorjjálaš čuolmmaiguin.

Korhonen bargguid sámi vearbasojahemiid birra attii komparatiivvalaš oahpu sámi morfologiijas. Ja vaikko dat lei historjjálaš diehtojuohkin, de rievddai fokus eret dan jietnahistorjjálaš ásahusas mii lei báidnán dutkama Erkki Itkonenain ja Paavo Ravilain. Son barggai erenoamážit nuortalaš sámegielain, ja almmuhii Jouni Mosnikoffain ja Pekka Sammallahtiin ovtta dain vuosttás almmuhusaid ođđaset nuorttalaš sámegiela ávdnasiiguin, 1973s. Girjjis “Innføring i samisk språkhistorie”, mii almmuhuvvui 1981:s, čoahkkáigesii Korhonen earáid ja iežas dutkosiid sámi giellahistorjjá birra, ja dát girji lea ain dábálaš čujuhus dán fáttá siskkobealde.

Daid maŋemus jagiid barggai Korhonen maid eará fáttáiguin.

Korhonenas lei iežas professoráhta fennougristihkas Helssega Universitehtas, ja lei dutkanjođiheaddji ovtta barggus urálalaš gielaid birra, go son fáhkka jámii. Dáinna jápmimiin massii suoma fennougristihka sihke čeahpes mielbargi ja jođiheaddji, ja fágabiras massii ovtta professoráhta.

Ulla-Maija Kulonen, gii lei náitalan Korhonenin, almmuhii ovtta mánusa maid Korhonen lei čállán teoriijaid birra ahte movt giella badjána olbmuid historjjás, “Kielen synty”. 1996:s bođii maid čoakkáldat Korhonen deháleamos artihkkaliin su riegádanbeaivvi guđalot-beaivái.

Girjjálašvuohta

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
  • Korhonen, Mikko 1967: Die Konjugation im lappischen : Morphologisch-historische untersuchung, I. Die finiten formkategorien. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia ; 143 Helsinki : Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia , 1967.
  • Korhonen, Mikko, Jouni Mosnikoff og Pekka Sammallahti 1973: Koltansaamen opas. Castrenianumin toimitteita ; 4. Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura
  • Korhonen, Mikko 1974: Die Konjugation im Lappischen : morphologisch-historische Untersuchung. Die nominalen Formkatergorien 2. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia ; 155
  • Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia ; 370. Helsinki, 1981.
  • Korhonen, Mikko 1986: Finno-Ugrian language studies in Finland 1828-1918. The History of learning and science in Finland 1828-1918 ; 11. Helsinki, 1986.
  • Korhonen, Mikko 1993: Kielen synty Utgjeve posthumt av Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Werner Söderström, 1993.
  • Salminen, Tapani (red.) 1996: Typological and historical studies in language by Mikko Korhonen : a memorial volume published on the 60th anniversary of his birth. Edited by Tapani Salminen. Suomalais-ugrilainen seuran toimituksia ; 223