Sadonkorjuu loppusuoralla

Villiviinin syysasu pergolan katolla.

 
Miten kummassa syksy yllätti minut? Tuli niinsanotusti puskista varisuttaen puista lehdet pitkin nurmikkoa ja terassia. Ja muuttaen kasvit ruskasävyihin. Ei siinä mitään, ruska on joka vuosi yhtä hienoa katsottavaa. Riippuen tietenkin kunkin vuoden värikylläisyydestä. Vähän epäilin, että runsaiden sateiden vuoksi värimaailma asettuisi enemmän ruskean harmaaksi. Ilokseni punaista ja oranssia on kiitettävästi. Etenkin villiviinit hehkuvat.

Lämpimien päivien ja kosteuden ansiosta nurmikko kasvaa vauhdilla. Viikonloppuna oli tarkoitus nurtsi leikata, mutta lauantaina olin ystävän miehen synttäreitä juhlimassa. Lauantaina myös satoi lähes koko päivän. Uusi viikko alkoi mehumaijaa vahtiessa ja nurmikkoa leikatessa.

Perjantaina aloitettu Zilga-rypäleen korjuu keskeytyi. Kuinkas muuten niin kaatosateen vuoksi. Viikko sitten pesemäni ikkunoiden ulkopinnat ovat yhtä harmaat kuin ennen pesua. Sunnuntaina jatkoin sitten rypäleiden korjuuta. 

Sain satoa kaksi ämpärillistä. Lähes puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Ei haittaa. Noista tuli useampi litra mehua, josta osan jatkojalostin hyytelöksi. Arkkupakastin onkin jo pullollaan marjoja, soseita, mehuja, omenalohkoja ja rapsupaloja. Kaappipakastin on jätettävä ruokatarvikkeille, leivälle ja leipomuksille.

Sanguisorba obtusa - Nuokkuluppio

Nuokkuluppio kukki vielä muutama päivä sitten kauniisti. Nyt sitä katsellessa ymmärtää, mitä tarkoittaa sanonta "märkä kuin rätti". Tai "uitettu koira". Kukinto ei tuosta pörhisty auringon ja tuulenkaan ansiosta. Nuokkuluppion matka kohti kompostia on alkanut.

Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho

Vuosi sitten mylläsin Pikkupuutarhan Kivipenkissä ankaralla kädellä. Siirsin sieltä korkeaksi venyviä syysleimuja, kultakärsämöä ja varmaan jotain muutakin enimmäkseen alapihan Kaivoruusupenkkiin. Syynä siirtoon oli korkeiden kasvien kallistuminen loppukesästä käytävälle ja muiden kasvien päälle. Halusin myös, että Kivipenkin takareunan suuri kivi näkyisi paremmin. 

Keskitin useassa eri paikassa kasvavaa komeamaksaruohoa Kivipenkkiin. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Varsinkin nyt, kun maksaruohot ovat innostuneet kukkimaan. Ne houkuttelevat pörriäisiä puoleensa. Auringon paistaessa maksaruohoihin kasvustosta kuuluu tasainen surina ja pörinä. 

Anemone hupehensis - Syysvuokko 

Syysvuokko on houkutellut kukkakärpäsiä. Yksi amiraali koitti hetken löytää tasapainon tuulen heiluttamalla syysvuokon kukalla. Sitten se lennähti syyshortensian kukalle, jossa pysyttelikin pidemmän aikaa. Siinä vaiheessa olin ehtinyt jo viedä kameran sisälle jatkaakseni pihatöitä. Kuinkas ollakaan, taivaalla kulki iso kurkiparvi kohti etelää lentäen ja samalla hyvästejään äännellen. Tuli haikea olo, kuten aina kurkien muuttoa katsellessa. 

Majalispenkistä otin kaikki kesäkukat pois. Unikot lähtivät jo aiemmin, kun niiden varret olivat menneet ruskeiksi. Leikkasin niistä talteen siemenkodat, jotka tyhjennän myöhemmin. Auringonkukka saa vielä kurkotella korkeuksiin, koska sen alemmissa haaroissa on vielä avautuvia kukkia.
 

Auringonkukka 'Astra Gold'

Tavallisen auringonkukan lisäksi esikasvatin 'Astra Gold'ia, jonka siemenet olen saanut blogiystävä Kivipellon Sailalta. Kuten kuvasta näkyy, 'Astra Gold' on kuin aurinkoinen pehmotyyny kesäisessä puutarhassa. Tätä on hankittava ensi keväänä lisää. 

Clematis 'Pink Fantasy'

Kärhöjen kukinta alkaa olla loppusuoralla. Hiidenkirven puutarhassa -blogin Minnalla on takuulla jokin ihmeellinen taito, sillä hänellä kärhöissä on vielä paljon kukkia. Minulla oikeastaan vain 'Polish Spirit'issä on vielä useita kukkia. Samoin tarhaviinikärhö 'Black Prince'n voi sanoa edelleen kukkivan.

Kuvan 'Pink Fantasy' on jo käytännössä lopettanut, vaan yhden nupun se jostain taikoi avautumaan. 

Clematis 'Princess Kate' 

Tarhalyhtykärhö 'Princess Kate' ilahdutti voimallisella kasvulla ja runsaalla kukinnalla. Nyt se on mielestään tehnyt tämän kesän tehtävänsä. Nuppuja ei enää ole avautumassa ja olemassa olevien kukkien loisto on hiipumassa. 

Rosa rugosa 'Ritausma'

Ritausma on selvästi loppukesän kukkija. Sateista se ei ole tykännyt, kuten ei moni muukaan ruusu. Useita nuppuja on vielä valmiina avautumaan. Taitaa onnistuakin, sillä päivät ovat edelleen varsin lämpimiä. Yöt ovat selvästi viilenneet, mutta +10 asteen tietämillä edelleen mennään.

Rosa Austin 'Carolyn Knight'

 
Austin-ruusuni 'Emily Brontë' ja 'Lady of Shalott' ovat kaikki nuppunsa avanneet, eikä uusia ole ilmestynyt. Sen sijaan valkoinen 'Carolyn Knight' pääsi vauhtiin kesän toisella kukinnalla. Useita nuppuja on valmiina ja yksi kukka jo avoinna.

Tämän 'Carolyn Knight' -ruusun olen ostanut Austin-ruusuna, mutta en ole löytänyt sitä mistään Austin-ruusujen luettelosta. Olisiko taimikauppiaalla käynyt nimilappujen kanssa vahinko? Kasvutavaltaan se muistuttaa vieressä kasvavaa 'Lady of Shalott'ia. Korkeita kumpikin ja muutenkin kuin siskokset. Oli Austin tai ei, tykkään silti.

Rosa 'Sävel'

Tässä kuvassa on jotain viehättävää. Sävel-ruusu tekee tuttavuutta vieressä kasvavan tarhakellokärhö 'Aljonushkan' kanssa. Luultavasti asia on toisinpäin eli 'Aljonushka' haluaisi kaveerata ruusun kanssa. 'Sävel' -ruusun vahva ja kasvuvoimainen olemus ei pienistä hätkähdä. Se kyllä jaksaa toimia tukena yhdelle kärhölle. 

Villiviinit ovat näin syksyisin kiitettävän villejä. Ainakin väreissä. Aidan villiviini on aloittanut punastumisensa tontin nurkasta alkaen. Toivottavasti se ehtii värittyä puuvajaa kohti kulkiessaan. Eiköhän niin käy.

Auringonpaiste sai villiviinin säihkymään sunnuntaina.

Köynnösnurkkauksen oikean siiven villiviini on päivä päivältä punaisempi. Vasemmassa siivessä punastuminen saattaa jäädä vajaaksi. Veikkaan lehtien putoavan ennen värittymistä.

Köynnösnurkkauksen punaiset villiviinit kurkkivat alapihalle aronioiden ja lumikärhön välistä.

Auringonlaskun värit pe 18.9.

Pimeys laskeutuu iltaisin yhä aikaisemmin. Ehtiipä katsella erikoisia pilvimuodostelmia ja hyvällä tuurilla ihastella auringonlaskun punaamaa maisemaa.

 Mukavia syyspäiviä kaikille!

Mehua kriikunoista ja aronioista

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Kriikunat kukkivat toukokuussa valtoimenaan. Enemmän, kuin koskaan aiemmin. Yläpihan pikkupuutarhassa on yksi kriikunapuu ja alapihalla kaksi. Puut ovat muuttaneet 2001 meille lähellä olevalta autiotontilta. Pysähdyimme aina lenkillä napsimaan tien varrelle ulottuvista puista kypsiä hedelmiä ja samalla juttelimme ääneen, kuinka puut jäisivät suunnitellun leikkipuiston rakentamisen jalkoihin. Kuten sitten kävikin. Autiotonttia vastapäätä olevan talon asukas sanoi kerran minulle, että kaiva siitä itsellesi taimet. Niitähän riittää. Näin tein ja nyt saan poimia oman puutarhan kriikunoita syötäväksi.

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Keväisen kukinnan pölyttyminen onnistui täydellisesti. Viime viikolla keräsin alapihan kahdesta puusta kaksi ja puoli ämpärillistä kriikunoita. Pohdin kovasti, mitä niistä tekisin. Kriikunat ovat luumun sukulaisia, mutta pienempiä. Olisi aika työlästä ottaa jokaisesta kivi pois vaikkapa hilloamista varten. Googletin vaihtoehtoja ja päädyin mehuun.

Aronia mitschurinii - Marja-aronia

Myös aronia tuottaa tänä vuonna valtavasti marjoja. Meillä on ylä- ja alapihaa jakavan rinteen yläosassa 20 metrin matkalla aroniapensaita. Osa on selvästi koristearoniaa, osa marja-aroniaa. Koristearoniassa marjat ovat pienempiä, eivätkä kaikki niissä vielä edes kypsiä. Sen sijaan marja-aronioissa oksat notkuvat terttujen painosta. Yhden marja-aronian (kuvassa) marjat ovat himmeitä ja isokokoisia. Rinteen toisessa päässä on muutama pensas, joissa marjat ovat hivenen pienempiä ja kiiltävämpiä.

Vuosia sitten teimme aronioista viiniä. Siitä ei tullut erityisen hyvää, joskin aika vahvaa. Aronioista saa kyllä hyvääkin viiniä. Ehkä emme paneutuneet asiaan riittävän syvällisesti. 
Nyt marjoja on niin paljon, että tuntui haaskaukselta jättää niitä hyödyntämättä.

Aronia sisältää huikean määrän antioksidantteja, enemmän kuin mustikassa. Siinä on myös C-vitamiinia, karotenoideja, folaattia, E-vitamiinia ja lukuisia kivennäis- ja hivenaineita, kuten magnesiumia, kaliumia, mangaania ja rautaa. Vaikka koristearonian marjat ovat pienempiä, niiden terveysvaikutukset ovat samankaltaiset.

Aronian tehoaineet suojaavat virtsatietulehduksilta, vaikuttavat myönteisesti verenpaineeseen ja lisäävät hiusverisuonten verenkiertoa, mikä suojelee esimerkiksi silmiä samaan tapaan kuin mustikka.

Samaan aikaan, kun itse keikuin korkeilla tikkailla keräämässä kriikunoita puista, Ukkokulta tyhjensi aroniapensaita marjoista. Yhdistin mehumaijaan aina puoli ämpärillistä kriikunoita ja puoli ämpärillistä aronioita. Koska tarkoitus oli pakastaa mehu, en lisännyt siihen sokeria. Sokeroin sitten tarpeen mukaan myöhemmin. Mehua tuli runsaasti ja se on yllättävän hyvän makuista. Ei välttämättä kaipaa sokeria ollenkaan. Ilmeisesti kriikunoista tuli mehuun makeutta, sillä aronian maku on aika mieto ja vähän karvas.

Pikkupuutarhan kriikunapuu on vielä tyhjentämättä ja aronioista täyttyisi varmasti vielä useampi ämpärillinen. Aion kerätä vielä jonkun verran aronioita pakastettavaksi sellaisenaan, sillä ne ovat oiva lisä talvella smoothiessa. Myös makeampien marjojen ohessa aronioita napostelee vaikkapa puuron päällä. Ehkä teen vielä muutaman purkin hyytelöä aronioista lisäämällä joukkoon pienen määrän kriikunoita. Jonkun verran jätän aronioita pensaisiin lintujen naposteltavaksi.