Alkupaloja kevääseen

Kasvimaa 12.1.2025

 
Kovin on lyhyt ja valikoiva tämän naisen muisti. Ei ole vierähtänyt vuottakaan edellisen kesän kastelukannushowsta ja vesiletkun kiskomisesta, kun jo olen ruukkukukkia suunnittelemassa. Jokavuotinen ilmiö, joten mitäpä tuota murehtimaan.

Ylhäällä Joyful Investment ja Cafe au Lait, alhaalla Arabian Night ja Sneezy

 
Viime kesänä minulla oli neljä erilaista daalia. Kolme vanhaa ja yksi uusi eli Arabian Night. Laitoin ne terassille isoihin ruukkuihin. Edellisenä kesänä daaliat kasvoivat alapihalla lavakauluksessa. 

Jotta arjesta ei työtä puuttuisi, mutta ei myöskään kauneutta, sorruin tilaamaan Mustilasta muutaman uuden daalian. Ylärivin vasemmalla olevaa pallodaalia 'Copper Boyta' kehui ainakin Saraheinä blogissaan Saran mökissä ja puutarhassa viime kesänä. Ylärivissä oikealla on koristedaalia 'Cafe au Lait Twist'. Alarivissä vasemmalla vuokkodaalia 'Totally Tangerine' ja oikealla matalakasvuinen koristedaalia 'Peaches & Vanilla'.

Daalia Edinburgh

Pohdin jotain uutta paikkaa kasvattaa daalioita kesällä. Sopivaa kukkamaata ei oikein ole tarjolla. Jaksaisiko Ukkokulta nikkaroida laatikon, jonka sisään mahtuisi kaksi tai kolme isoa muoviruukkua daalioita varten. Näin daalioiden nosto syksyllä olisi helpompaa, kun ruukun voi tarvittaessa kipata pressun päälle juurakon poistamiseksi. Muoviruukku ei myöskään kuivu yhtä helposti kuin saviruukku. Muoviruukku on kevyempikin jopa täydessä multalastissa. Isoa saviruukkua ei niin vain siirretä. Laatikossa ei välttämättä tarvitse olla pohjaa. Sen tarkoitus olisi naamioida ruukut ja toimia samalla esimerkiksi tilanrajaajana. Mietitään, mietitään.

 
Siemenvaraston inventaario on tehty. Samoin alustava kylvösuunnitelma. Siemenpussitkin on jo lajiteltu kylvöajan ja -paikan mukaan. Korissa näyttää olevan hurja määrä pussukoita. Kylvettävää ei sentään ihan mahdottomasti ole. Joitakin lajeja on kaksi tai kolmekin pussia. Osa pusseista viime kesänä avattuja ja siten vajaita. Loppupäässä on nippu suorakylvettäviä siemeniä.

Koitan hillitä itseäni, etten ryhtyisi liian aikaisin kylvämään. Kevään edistyminen määrää kuitenkin, milloin taimet voi siirtää ulos. Sehän taasen on aina yhtä suuri arvoitus.

Tarvikkeet on jo lämpimässä varastossa odottamassa lähtölaukausta. Vuosi sitten kylvin paprikat, keijunmekot ja kelloköynnökset 17.1. Kuluvan kuun kolmas viikonloppu saattaisi olla hyvä ajankohta.

Siemenvarastosta löytyy melko mukavasti kylvettävää. Impectalta tilasin puuttuvia hyötykasvien siemeniä ja joitakin kesäkukan siemeniä. Ne tulivatkin viime viikolla. Naapurikylän marketissa siemenhyllykkö oli jo pystyssä. Ostin vain pussillisen keijunmekkoa, tilliä ja punajuuria. Nyt on pidettävä pää kylmänä, etten rohmua siemeniä. Niihin saa yllättävän paljon rahaa uppoamaan.

Kahta lajia etsin, mutta niitä ei marketin hyllyssä ollut. En ole moneen vuoteen kylvänyt kurkkuyrttiä. Yksi tai kaksi kurkkuyrtin taimea nousee vuosittain mitä kummalllisimpiin paikkoihin. Nyt ajattelin laittaa sitä varta vasten. 

Sarin puutarhat -blogissa esiteltiin espanjanunikko ( Papaver rupifragum). Sitähän pitää tietenkin kokeilla. Siemenet löytyivät Korpikankaalta, jonne tein tilauksen. Samalla ostoskoriin tipahti pussilliset myös koreatörmäkukan, syyshodehkukan ja jaloritarinkannuksen siemeniä. 

Lempityövälineitä esitellessäni manasin niiden huoltamattomuutta. Asia korjaantui sunnuntaina. Vietin puolitoista tuntia kellarissa radiota kuunnellen ja leikkureita sun muita rassaten. Sotkuista puuhaa, mutta ei ollenkaan raskasta tai vaikeaa. 

Kaikki leikkurit isoista pienimpiin, kuokat ja möyhentimet on pesty ja putsattu lämmintä vettä, teräsvilla 00:aa ja CRC:tä (voitelee, suojaa ja puhdistaa) apuna käyttäen.

Lapiossakaan ei ole kurasta tietotakaan. Parit sekatöörit on varmaan vielä syytä teroittaa. Muuten kaikki on valmista kevään koitoksia varten.

Mustilanhortensia 1.1.2025

Tukka putkella puutarhassa

Dicentra formosa - Pikkusydän

 

Puutarhaihmisillä on meneillään ruuhkaviikot, jolloin touhutaan niinsanotusti tukka putkella. Tekemistä riittää, vielä enemmän näkemistä. Rikkaruohokierrosta en ole vielä edes ehtinyt aloittaa. Vaahteravauvoja on tullut kitkettyä ohimennessä, sillä pikkuisina niiden kirkas vihreys näkyy pitkälle. Muutaman keskenkasvuisen voikukankin olen napannut hiekkakäytäviltä. Isompia ei käsin tahdo saada juurineen ylös ilman apuvälineitä.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Päädyin sitten keskiviikkona 18.5. siirtämään tomaatit, kurkut ja paprikat kellarista kasvihuoneeseen. Siellä ne nyt asustavat tuplaharsoteltoissa lämmittimen huristessa öisin niiden vierellä. Yöt ovat olleet edelleen koleita. Alimmillaan alapihalla oli menneellä viikolla +1,5℃, kasvarissa vajaa +5℃. Lämmitin ei ole kovin tehokas, eikä kennokasvari lämpöä erityisen hyvin sisällään pidä. 

Tomaatit ehtivät venyä kellarissa mittaa melkoisesti. Osa niistä kukkiikin jo. Päivisin käyn raottamassa harsoja. Kylmiä öitä on ennusteiden mukaan vielä eteenpäinkin. Meni syteen tai saveen, takaisin kellariinkaan en enää tomaatteja rahtaa.

Pulmonaria saccharata 'Dora Bielefeld' - Valkotäpläimikkä

Kellarissa on ainoastaan kesäkurpitsat ja kurpitsat. Ne ovat itäneet, mutta kasvakoon vielä vähän ennen siirtoa kasvimaalle. Kelloköynnökset istutin keskiviikkona isoihin ruukkuihin pergolan sisäänkäynnin molemmin puolin ja loput seinustalle. Laitoin köynnöksille harsot suojamaan auringon paahteelta ja tuulelta. Myös koleilta öiltä, vaikka yläpihalla onkin alapihaa lämpimämpää. Kelloköynnösten lehtiin on ulkona tullut vaurioita. Niin myös aiempina vuosina. Ovat siitä yleensä toipuneet. Toivottavasti toipuvat nytkin.

Laatikko nro 10 eli kymppiloota kesäkukille

Tuoksuherneet siirsin kasvarista lavakaulukseen viikko sitten. Laitoin niille ritiläverkon, johon voivat kiertyä kasvunsa myötä. Alkuun niitä pitäisi hiukan ohjata ja tukea, mutta sitä en ole ehtinyt tehdä. Tuoksuherneillä on ollut harso suojaamassa liialta auringolta. Ja tuulelta, joka puhaltaa harva se päivä voimalla. 

Maanantaina laitoin daaliat tuoksuherneiden seuraksi. Daalioihin on kellarissa kasvanut honteloita versoja, joita olen latvonut. Ensi vuonna lykkään daaliajuurakot suoraan multaan esikasvattamatta niitä. Nykyinen systeemi ei minusta toimi kunnolla, joten paras kokeilla muita kikkoja. Kuvan ottamisen jälkeen kymppiloota sai harson ylleen yötä vasten.

Trillium erectum - Punakolmilehti

Maanantaina 16.5. kylvin lavakauluksiin kukkien ja hyötykasvien siemeniä. Kosmoksille hankin uuden laatikon, jonka sijoitin vaahteran ja aidan väliseen nurkkaukseen. Sinne kun ei voi vaahteran juurien vuoksi mitään monivuotista kaivaa. Kastelin kylvöksiä lauantaina, jolloin olin huomaavinani jo pientä itämistä.

Retiisit ovat jo itäneet, samoin rukola ja edellisviikolla istutetut sipulit. Talvivalkosipulista ei näy kärjen kärkeä. Kasvihuoneessa itäneet ruusukaalit siirsin omaan lavakaulukseensa, jossa ne olivat lauantaina terhakkaina. 

Fritillaria meleargris - Kirjopikarililja

Esikasvattamani kolme jättiverbenaa ovat nekin viettäneet viikon ulkona. Kaksi niistä istutin kukkapenkkeihin, yhden isoon ruukkuun. Kylvin huhtikuussa kokeeksi vanhasta pussista puna-auringonkukan siemeniä. Kolme niistä lähti kasvuun. Nekin siirsin poteista kasvimaan reunan Vapaapenkkiin. Samaan penkkiin kylvin kehäkukkia ja samettikukkia. Vapaapenkin toiselle puolelle istutin esikasvatetut korianterit ja basilikan. Ruohosipulia siellä kasvaa jo ennestään.

Lavakauluksia on entisten kahdeksan lisäksi kaksi uutta. Numero yhdeksästä eli kosmoskukkien laatikosta mainitsin jo tuossa aiemmin. Toiseen uuteen laatikkoon eli kymppiin laitoin tuoksuherneet, keskelle daaliat ja laatikon toiselle reunalle esikasvattamiani samettikukkia.

Seiska on varattu kurpitsoille ja kasissa kasvaa tankoparsaa, joka jo kurkistaa mullasta. Lisäksi siellä on kiinansipuli. Muutamaan aukkopaikkaan laitoin esikasvatettuja samettikukkia.

Asparagus officinalis 'Gijnlim' - Parsa

Vitoseen kylvin hernettä jat tilliä, kutoseen porkkanaa ja retiisiä. Kolmosessa on lehtikaalia, ruusukaalia ja kiinansipulia. Nelosessa pari pensasmustikkaa ja mesimarjaa. Kakkoseen Ukkokulta istutti syksyllä talvivalkosipulia, joiden seuraksi laitoin tavallista sipulia. Talvivalkosipulista ei näy vielä kärkeäkään.

Ykköseen kylvin mangoldia, persiljaa, rukolaa ja punalehtistä salaattia.

Tuuli riepottelee harsoja.

 
Lavakauluksilla on tuplahuput suojaamassa kylmyydeltä ja hiukan myös ötököiltä. Kaalit tarvitsisivat harsoa tehokkaamman suojan. En ole saanut hankittua.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen

Maanantaina kävin Muhevaisella metsästämässä varjoon sopivia kasveja. Minulla oli lista mukanani, mutta en saanut etsimiäni ehdokkaita. Ajatuksena oli ostaa myös kesäkukkia laatikoihin ja amppeleihin. Pöydät notkuivat kauniita kukkia. Hinta vain hirvitti. Siniviuhka esimerkiksi 7,95 €, moni muu 4,95 €. Yhden vielä raaskisi ostaa, mutta kun kahteen laatikkoon piti saada 4-5 kukkaa per laatikko.

Kesäkukkakokeilussa puutarhasta kaivettu kotkansiipi

 
Ajoin sitten Rustaan ostoksille. Maanantai osoittautui huonoksi päiväksi. Hyllyt olivat tyhjää täynnä. Tosin rekka peruutti juuri myymälän portille, myyjän mukaan mukanaan rullakkotolkulla uusia kesäkukkia. En jäänyt odottamaan rekan purkamista. Mutta en tyhjinkään käsin lähtenyt. Ostin muutaman muratin, pelaguun ja verenpisaran. Hyvän kokoisia ja terveitä, eivätkä olleet kalliita.

Päättämättömälle sopiva petunia: vaaleaa vai tummaa? Molemmat samassa kukassa.

 
Perjantaina oli hoitokokous isän hoivakodissa. Sieltä kotiin ajaessani poikkesin ennestään tutun kesäkukkakasvattajan kasvihuoneessa. Jo ovella tarjontaa katsellessani tajusin, että sinne olisi kannattanut heti mennä edellisvuosien tapaan. Pirkko kasvatti ennen maatilansa pihapiirin kasvihuoneessa tomaatteja. Sittemmin hän siirtyi kesäkukkiin. Jälleen kerran kävelin käytävillä valinnan vaikeudesta kärsien. Hyväkuntoisia, isokokoisia kesäkukkaruukkuja metritolkulla. Varsin kohtuulliseen hintaan vieläpä. Saattaapa olla, että käyn Pirkon luona uudemmankin kerran ostoksilla. Muutama hieno koristebataatti ja heinä jäi kaihertelemaan.

Sammarit ovat olleet viikon lavakauluksissa paljaan taivaan alla. Muutamien lehdet ovat kärsineet joko kylmyydestä tai auringosta, vaikka karaisin näitä mielestäni riittävästi. Kukkivat silti.

Vuosi sitten näin eräässä blogissa Legon uuden kukkakimppupakkauksen. Lähdin oitis metsästämään pakettia yo-lahjaksi veljentytölle, joka on pienestä pitäen tykännyt legoista. Löysin tuotteen eräästä verkkokaupasta ja tein heti tilauksen. Odotin, odotin ja odotin. Toimitusaika siirtyi useaan kertaan. Lopulta suosittelivat tilauksen peruuttamista, koska eivät saaneet tuotetta maahan.

Nyt muutaman sattuman kautta eksyin jälleen samaiseen verkkokauppaan, josta onnistuin saamaan kukkapaketin. Yo-kukkakimpun sijaan veljentyttö sai koottavakseen Legon synttärikimpun. Paketissa ikäsuosituksena on 18+. Voisin hankkia itsellenikin.

Lintuja tulee seurattua enemmän talvikaudella, kun ne käyvät ruokailemassa siemenautomaateilla. Tähän aikaan vuodesta linnut enemmän kuuluvat kuin näkyvät. Jos mustarastaan huilumainen laulu sävyttää kevättä, peipposen konsertti taasen tuo kesätunnelman. Sepelkyyhkypariskunta viihtyy pihapiirissämme. Yhtenä iltana katselin niiden kuhertelua vaahteran oksalla. Voitti mennen tullen television tylsät ohjelmat.

Prunus Accolade - Koristekirsikka Kevätsuudelma

Nautinnollisia toukokuun lopun päiviä teille kaikille!

Saa nauraa - muttei pilkata

Viiniköynnös Zilga

 
Useimmat meistä haluavat esitellä blogissaan kaikkein kauneimpia ja onnistuneimpia juttuja. Kuten olemme ennenkin todenneet, jokaisella on rytönurkkansa ja ongelmatapauksensa, rikkaruohonsa ja silmien ummistamista aiheuttavat paikkansa. Niin kiva kun onkin julkaista kuvia puutarhansa ihanimmista asukeista, on hyvä välillä pysyä realismissa. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Yllätyksiä tulee milloin mistäkin syystä, eikä vähiten luonnon sanelemana.

Saa siis nauraa omille ja toisten kommelluksille. Vaan ei pilkata. Tekevälle sattuu, kaikenlaista.

Jättiverbena kellarissa 28.4.

 
Kellarin kasvilampun taianomaisesta tehokkuudesta innostuneena taisin tänä keväänä kiirehtiä turhan päiten. Tomaattien ja kurkkujen kanssa sujui ihan hyvin. Sen sijaan daaliat tyrkkäsin multaan aivan liian aikaisin. Lämmöstä ja valosta aktivoituneina ne lähtivät reippaaseen kasvuun. Keinotekoinen valo ei kuitenkaan korvaa kaikkialta tulevaa luonnonvaloa ja niinpä daalioista tuli laihoja hujoppeja. Kun kevät ei ottanut millään lämmetäkseen ja sallinut daalioiden ulos muuttoa, leikkasin niistä ensin nuput ja myöhemmin latvoin kovalla kädellä.

11.5. istutin rönttösen näköiset daaliat isoihin ruukkuihin, jotka siirsin patiolle, seinän viereen. Suojasin daaliat harsoilla sekä koleuden, tuulen että lehtiä kärventävän auringon vuoksi peräti parin viikon ajan. Illalla suljin harsot ruukkujen ympärille, aamulla kävin avaamassa, jotta saisivat raitista ilmaa ja tottuisivat vähitellen ulkomaailmaan.

 
Viikko sitten keräsin harsoviritelmät pois. Daaliat ovat alkaneet pörhistyä, mutta vielä niillä on  matkaa komeaan ulkonäköön. Olen tyytyväinen, että ovat elossa. Maahan istutettuina ne tuskin olisivat vielä tässä(kään) vaiheessa. Aiempina vuosina aikataulutus daalioiden kanssa on sujunut näppärästi. Nyt tuli oppia kantapään kautta roppakaupalla. Jatkossa toivon mukaan vältän hosumista daaliamukuloiden istuttamisessa. Parempi seurata lämpötiloja, eikä kalenteripäiviä.

Jättiverbenan kanssa onni on suosinut odotettua paremmin. Kylvin siemenet 31.1. Osan laitoin kylmäkäsittelyyn jääkaappiin ja osan potteihin pesuhuoneen lattialle. Jääkaappierästä iti kaksi ja pesuhuoneesta neljä kappaletta, jotka koulin 28.2. Kasvoivat aivan älyttömän hitaasti, mutta pysyivät sentään hengissä. 12.5. istutin pikkuiset verbenat isoon ruukkuun kaveriksi yhdelle Daralle. Kas, nepä tykkäävät raittiista ulkoilmasta ja ovat alkaneet komistua ihan silmissä.

Daraa suunnittelin suklaakosmoksen kanssa samaan ruukkuun. Yksi ainoa suklaakosmos iti ja kasvoi koulittavaksi. Sitten se sanoi hyvästit. Muut Darat istutin maahan, mutta yhden jätin jättiverbenoiden kanssa kokeiltavaksi. Kesän mittaan näemme, miltä parivaljakko näyttää.

Oxaliksesta on tullut kesäkukkalempparini. Niitä pitää aina olla. Ensin istutin pussillisen pikkuisia sipuleita/mukuloita ruukkuun, jonka sijoitin kellariin. Tunnetusti oxalis itää nopeasti, mutta kellarissa niistä tuli kalmankalpeita hujoppeja, niistäkin. Kannoin ruukun 12.5. ulos ja kuten kollaasin oikea alakulma osoittaa, kalmankalpeus on poistunut.

Kellarissa oli myös pussillinen edellisvuoden oxaliksen sipuleita. Eihän niitä pois voi heittää, joten kahteen ruukkuun pääsivät nekin. Tosin vasta viikko sitten. Kollaasin ylärivissä on lähikuvat mullan päälle nousseista veijareista. Kukkivatkin jo. Vasen alakuva kertoo koko totuuden, mutta viherrys tavoittaa tuonkin joukkion, kunhan annan heille aikaa herätä.

Camassia leichtlinii caerulea - Isotähtihyasintti

Syreenipenkistä nousi jo huhtikuun lopulla näyttävä joukko tanakoita lehtiä. Muutama päivä sitten huomasin lehtien laonneen ja niiden keskellä seisoo isotähtihyasinttien rivistö. Muistelen näiden olevan valkoisia.

Camassia leichtlinii caerulea 'Blue Melody' - Isotähtihyasintti

 
Alapihan Syyspenkkiin istutin isotähtihyasintteja viime syksynä. Näiden pitäisi olla sinisiä. Isotähtihyasintti on osoittautunut pitkäikäiseksi sipulikasviksi. Yläpihan valkoiset ovat olleet paikalla jo vuosia. Nousevat kiitettävästi kevät toisensa jälkeen.

Mamis tarkkailee, hoidanko puutarhaa kunnolla.

Metsikön kaatumisen jälkeen olen tottunut alapihalla kulkiessani olemaan ikäänkuin näyttämöllä. Puiston läpi kulkee koiranulkoiluttajia, lenkkeilijöitä, oikaisijoita ja alueen asukkaita. Leikkialueella vanhemmat keinuttavat pikkuisiaan ja isommat muksut tekevät hiekkakakkuja. Pallokentällä pelataan jalkapalloa ja lennätetään frisbeetä.

Aivan aidan viereen harvemmin kukaan ihminen tulee. Ainakaan silloin, kun itse olen pihalla.  Jäniksiä näen silloin tällöin, erilaisista linnuista ja oravista puhumattakaan. Naapurin Mamis-kissa sen sijaan on usein aidan jommalla kummalla puolella. Näkisittepä, miten taitavasti se limboaa itsensä aidan ali toiselle puolelle.

Hyötytarhurin vinkin mukaisesti kylvin huhtikuussa kasvihuoneeseen ruusukaalia, retiisiä, porkkanaa ja perunaa. Kerroinkin jo eräässä aiemmassa postauksessa, kuinka hämmästyin nähdessäni ruusukaalilaatikossa jotain punaista. Retiisejähän ne. Onneksi vain nimilaput ovat menneet sekaisin. Ruusukaalit ovat edelleen tallessa. Tai itse asiassa siirsin ne ulos kasvihuoneesta lavakaulukseen jatkamaan kasvuaan.

Huhtikuussa kylvetyt retiisit syötiin viikonloppuna. Isokokoisia ja mehukkaita. Lajikkeina Cherry Belle ja Saxa. Uusi kylvös on jo lavakauluksessa itänyt.

Raparperi kukkii

Raparperia olen hakenut keittiöön jo kahdesti. Lauantaina leivoin Maisemakahvilan raparperipiirakkaa. Kun tuli haettua raparperia ohjeeseen nähden liikaa, pilkoin ylimääräiset ja laitoin pakastimeen. Emme millään ehdi kaikkia rapskuja tuoreena syödä.

Lucinda Rileyn Seitsemän sisarusta -kirjasarjan tuorein opus "Kadonnut sisar" on vihdoin ilmestynyt. Tein kirjasta ennakkotilauksen, jotta ei tarvitsisi sitä pitkään odotella. Lähes 900-sivuinen järkäle odottaa yöpöydällä, kunnes saan edellisen kirjan luettua.

Tänään on kevään viimeinen päivä. Huomenna, tiistaina alkaa kesä.

Aurinkoista ja lämmintä alkavaa kesää kaikille! 

PS.
Vaihdoin yläbannerin kuvan, jolloin minulle kävi, kuten Hirnakan blogissa. Blogger on muuttanut muokkaustoimintoja. En keksi keinoa, millä saan kuvan näkymään entiseen tapaan koko yläosan levyisenä. Lataamani kuva on saman kokoinen, kuin aiemmat. Että voikin ärsyttää tällaiset asiat. Jos jollakulla on antaa neuvoja, otan ne ilolla vastaan.

*****

Blogin muokkausongelma on maailman mittakaavassa varsin pieni murhe. Lukuisten muiden vuoden aikana mieltäni rasittaneiden asioiden lisänä se tuntui eilen murtavan tämän kamelin selän. Ilokseni täällä blogimaailmassa on aivan upeita ihmisiä, jotka pyytettömästi auttavat toisia. Edelleen hämmentyneessä tilassa mieleeni nousi Helvi Juvosen runo, jolla kiitän auttajaani.

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan
ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.
Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:
Nyt malja elämämme rikkaudelle.

 

Safiirihortensia tuli ja daaliat meni

Hydrangea serrata 'Bluebird' - Safiirihortensia

Kasvimainoksia on välillä aivan mahdoton vastustaa. Ostopäätös tapahtuu silmänräpäyksessä ja kotona vasta järki astuu kuvaan mukaan kysyen "mitä tulikaan taas tehtyä?" Syyskuun alussa näin kuvan safiirihortensiasta ja kun sellainen tuli parahiksi kaupassakin vastaan, oli se sitten menoa. Istutin safiirihortensian Pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin, jossa jo kaksi mustikkapensasta asustaa. Näin happamen mullan kasvit voivat kimpassa nautiskella toistensa seurasta.
 

Hydrangea serrata 'Bluebird' - Safiirihortensia

Safiirihortensia on pyöreähkö pensas, joka kasvaa 0,5-1 m korkuiseksi. Laitakukat reunustavat pitsimäistä keskustaa. Kukkien väri on happamassa mullassa sininen ja kalkitussa mullassa vaaleanpunainen. Kukat muodostuvat edellisen vuoden versoihin. Lehtiin tulee purppuranpunainen syysväri. Safiirihortensia viihtyy puolivarjoisassa, suojaisassa ja syvämultaisessa kasvupaikassa. 

Safiirihortensia lienee syyshortensioita arempi, mutta sen kyllä pitäisi menestyä I-vyöhykkeellä. Aika näyttää, toivotaan parasta.

Olen aina ihaillut Espoon Tapiolassa kasvavia syyshortensioita, jotka kukkivat syksyisin runsain ja suurin kukinnoin. Kuvan talot on rakennettu 60-luvun alussa. En tiedä, onko pensaat istutettu talojen valmistumisen aikaan vai myöhemmin. 70-luvulla ne olivat jo tuossa. Pensaista pidetään huolta. Alueella on runsaasti jäniksiä ja citykaneja. En ole nähnyt pensaita verkotettavan talven ajaksi, mutta hyvin ovat säilyneet jänisten talttahampailta.

Tänä kesänä minulla ei montaa daaliaa ollutkaan. Keväällä ostin pinkin Hartenaas-daalian, joka kukki ahkerasti terassiruukussa. Sen sijaan kellarissa talvehtineet eivät tahtoneet millään päästä käyntiin. Oheisen kuvan vaaleanpunaisen kaktusdaalian istutin kasvimaan vieressä olevaan Daaliapenkkiin. Ylös mullasta se nousi niin myöhään, että uskoin sen jo kuolleen. Daaliaressukka ehti tehdä yhden ainoan kukan, kunnes syksyn ensimmäiset yöpakkaset veivät sen mennessään.

Kaktusdaalia paremmin ei käynyt tälle pnkille daaliallekaan. Siihen oli tullut useita nuppuja, joista kaksi jo avautuivatkin. Sitten iski pakkanen ja se oli menoa. Kaivoin mukulat maasta ja totesin ne hyväkuntoisiksi, joten kellariin menivät odottamaan ensi kesää.

Naapurin Annelta vuosia sitten saamani oranssi daalia kasvoi hurjan korkeaksi ja on kukkinut kiitettävästi elokuusta alkaen. Aika myöhään sekin kukintansa aloitti, mutta intoutuikin sitten pukkaamaan nuppuja todella ahkerasti. Hyönteiset tykkäsivät tästä daaliasta kovasti. Aikanaan tämän daalian juurakot saadessani ne olivat pikkuisen porkkanan kokoisia. Viikonloppuna kaivoin juurakon mullasta, eikä se jötikkä mahtunut pesuvatiin. Oranssi daalia on siis jatkossakin istutettava multaan, sillä riittävän suurta ruukkua minulla ei ole.

 
Valtaosa kesäkukista on nyt kiikutettu joko talvisuojaan tai kompostiin. Kelloköynnökset kukkivat edelleen pergolan pylväissä ja sisäänkäynnin ruukuissa muratit ja lumihiutaleet ovat edelleen täydessä iskussa. Verenpisarat siirsin autotalliin, samoin terassilla kesän viettäneen kärsimyskukan. Ainuttakaan syysasetelmaa en ole saanut tehdyksi. Ehkä ostan sisäänkäynnin suuriin ruukkuihin sypressit, joihin voin joulun aikaan laittaa valosarjat. Ajatus on vasta muhimassa.

Kasvimaalla kasvaneet jättikokoiset puna-auringonkukat ilahduttivat kukinnallaan pitkään. Kaivaessani kasvit ylös, leikkasin kukinnot ja laitoin ne vaahteran ja omenapuiden oksanhaaraan hyönteisten ja lintujen nokittavaksi. Tämän vinkin bongasin Puutarhakausi-ohjelmasta. 

Kaipa on myönnettävä, että syksy on saapunut. Kaikenlaista pihatyötä on vielä riittämiin ennen talven tuloa. Puiden ja pensaiden verkottamista, haravointia, tarvikkeiden kantamista kellariin ja muuta puutarhan järjestämistä. Valkosipulitkin on vielä istuttamatta. Kaiken syksyn aiheuttaman haikeuden keskellä havahduin tässä yhtenä päivänä siihen, että huomasin pohtivani tulevan kevään siementilauksia. Hyvin siis alkavasta pimeydestä ja kylmyydestä selvitään, kun ajatukset jo kiitävät kohti valoa ja lämpöä.

Oikein mukavia syyskuun viimeisiä päiviä ja alkavaa lokakuuta kaikille!