Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikot. Näytä kaikki tekstit

17 kesäkuuta 2025

Hörsylöitä ja silkkipaperia

Puutarhaan tulee säpinää, kun pionit alkavat poksautella nuppujaan auki. Tänä vuonna pioneilla on valtavan pitkät varret, ja nuputkin näyttävät mahtavan kokoisilta. Juuri postailin hybridipioni 'Red Charm'in komeista nupuista, ja sitten ne alkoivatkin jo aueta. Se on kyllä oikea hörsylöiden hörsö, kun katsoo tuota terälehtien määrää, joka nuppuun on sulloutunut. Auetessaan siitä tulee valtava pallo, joka ei niin kovasti minun silmääni miellytä. Mutta tuo väri, nami nami! Valitettavasti kamera ei oikein pysty tallentamaan upeaa väriä oikeanlaisena, mutta luonnossa väri on ihan maaginen.

'Red Charm' etualalla. Taustalla 'Coral Sunset' nuput vielä tiukasti kiinni.

Aamulla jo pikkuisen vilkuteltiin ja kurkisteltiin.

Illalla kännykän kamera meni ihan pähkinöiksi, kun se yritti saada tolkkua 'Red Charm'in väristä.

Tarhapioni 'Rosea Plena' on vaihtanut kukkiensa väriä jo hennompaan vaaleanpunaiseen.
Kukat muuttuvat lopulta melkein valkoisiksi.

Hybridipioni 'Sunny Girl' (oletettu sellainen) on myös ihastuttavan värinen hörsylä.


Takapihan vanhassa kasvimaassa vaalea saksankurjenmiekka kilpailee kiinanpioni 'Sarah Bernhardt'in kanssa siitä kumpi kasvattaa pidemmät kukkavarret. Molemmilla nuput huitelevat jo melkoisissa korkeuksissa. Ainakin tämä vaalea nimetön kurjenmiekka näyttää kukkivan ihan kunnolla.

Tämä nimetön kurjenmiekka voisi olla 'Flavescens'. Ainakin se on kovasti sen näköinen.

Kellukka 'Mai Tai' jaksaa hörsyillä aina vaan.

Unikotkin ovat alkaneet kukkia. Espanjanunikolla on kauniit, korkeiden varsien päässä kevyinä huojuvat oranssit kukat, jotka ovat kuin hienointa silkkipaperia. Ja pörriäiset rakastavat niitä!

Tämä vaaleanpunainen silkkipaperinen hörsylä on idänunikko 'Coral Reef'. Se aukaisi ensimmäisen kukkansa, joka illalla sateen alkaessa laskosti itsensä kiinni näyttäen ihan tacokuorelta. Nämä tuntuvat aina välillä katoavan jonnekin ja sitten niitä putkahtaa taas yllättäen muutamia tavallisten oranssinpunaisten idänunikkojen joukkoon. Samoin käy aina valkoisten kanssa. Saa nähdä kukkiiko niitä tänä vuonna yhtään yksilöä.

Myös tämä oranssinpunainen idänunikko teki kukastaan tacokuoren, kun alkoi sataa. Sen väri on myös näitä päänräjäyttäviä tapauksia. Se on jo melkein ihan silmille liikaa, vaikka minä voimakkaista väreistä pidänkin!



Akileijat ovat myös jo kukassa (miksihän minä juuri valitin, ettei mikään vielä kuki). Niissä löytyy väriä ja hörsöä joka lähtöön. Yllä olevassa kuvassa on joku siementaimi, väriltään mallia mummon alushousut. Aivan ihana!

Alla olevassa kuvassa on samassa kasvissa olevat kaksi erilaista kukkaa. Akileijat ovat kyllä hienoja kasveja.

Tässä vaaleanpunaisessa akileijassa on ihania sävyjä.

Harjaneilikka 'Onyx'in siilitukkaan on aukeamassa jo yksi samettisen värinen kukka.
Oi joi, näistä tulee upeita!

Ostin viime kesänä joltain puutarharetkeltä velholehden, jonka istutin aidanvieruspenkkiin. Talvi vei sen mennessään, mutta nyt paikalle on noussut tällainen mielenkiintoinen kasvusto. Onkohan minulla tässä vauvavelholehtiä oikein sitten useampi kappale? Toivottavasti!