Pussidaaliat heräilevät

Voi rähmä! Tämä emäntä makaa kotona flunssan kourissa ja miettii jääkö henkiin vai ei. Ihan kamala tauti. Kuumetta, kurkkukipua, nuhaa ja yskää, joka meinaa räjäyttää pään. Keskikokoinen elefantti istuu koko ajan rinnan päällä ja henkeä ahdistaa. Lääkittynä jaksaa hetken aina olla pystyssä, sitten tulee pudotus. Siltikään en jaksa maata koko aikaa sängyn pohjalla, kun meinaa jo tulla makuuhaavoja!

Välillä täytyy hakea lohtua kaikista sisäkasvateista, kun ei nyt oikein ole ulos menemistä. Ja sisällä tapahtuukin onneksi koko ajan jotain. 

Kolmas huhtikuuta jakamani ja pussittamani daalia 'Night Butterfly'n juurakot ovat lähteneet hyvin kasvuun. Pussikasvatuksen yksi hauskimmista puolista on se, että juurten kasvua on mielenkiintoista seurata pussin läpi. Usein pinnalla ei näy vielä mitään, kun juurakko on jo kasvattanut komeat juuret.

'Night Butterfly' -daalioiden vieressä kasvuun ovat lähteneet perinteisesti ihan ruukkuun istutetut vanhan längelmäkeläisen daalian jakopalat, jotka olen ruukuttanut 31.3. Tästä näkee kuinka paljon tilaa nuo pussit säästävät verrattuna pyöreisiin ruukkuihin. Pussit antavat sopivasti myöten ja niitä voi mahduttaa vähän pienempäänkin rakoseen.

Jaoin längelmäkeläistä vain sen takia, kun Perttu, jolta alunperin olen juurakon saanut, oli palelluttanut omansa, ja kysyi olisiko hänen mahdollista saada minulta uutta alkua. No tietysti minä hänelle sellaisen annan. Sainhan minä oman juurakkonikin häneltä ihan ilmaiseksi! Halusin vain varmistaa, että hän saa varmasti elävän jakojuurakon, ja siksi ruukutin sen. Toinen on varmuuskopio!

Otin talteen myös kaikki 'Night Butterfly'n irtopallerot (mikähän se taas mahtoikaan olla näiden virallinen nimitys) ja tökin ne multaan nähdäkseni olisiko siellä piilosilmuja. Noista viidestä oikeasti vain yksi näytti siltä, että sieltä voisi jotain tullakin, eikä se pettänytkään. Yksi silmä sieltä pian pilkistikin. Noissa palleroissa pitäisi käsittääkseni olla edes pikkuisen tuota kruunua varren vierestä mukana, jotta se voisi lähteä kasvamaan.

Sieltä se silmä pilkistää.

Tämän kevään Hollannin tulokas daalia 'Bumble Rumble' on lähtenyt hyvin kasvuun. Silti minua hieman mietityttää tuo ihmeellinen ryhelmä tuossa vanhan varren vieressä, enkä ole siksi halunnut juurakkoa vieläkään kokonaan peittää. Äkämäepäilys on edelleen ilmassa!

Myös muissa Hollannista tilatuissa kasveissa näkyy elonmerkkejä. Enkelinkaario on työntänyt pienen alun kuivan risun keskeltä. Tällä kasvilla on englanniksi ihana lempinimi: angel's fishing rod eli enkelin onkivapa. Tämä on myös yksi tämän kevään hassuttelukasveista aasiankriinumin ohella!

Lukinlija 'Sulphur Queen' on myös alkanut kasvaa. Minulla ei ole koskaan ollut lukinliljaa, vaikka monesti olen niitä muilla ihaillut. Jospa tänä kesänä saisin ihailla omaani!

En ole vuosikausiin kasvattanut miekkaliljoja, ja nyt tuntuu, että kylläpä ne ovat hitaita kasvamaan. Muistaakseni niiden kanssa oli aina esikasvatuksessa ongelmana pikemminkin liiallinen kasvu kuin päinvastoin. Vai johtuuko se siitä, että nämä ovat niitä hieman matalampia lajikkeita?

 

Nyt on oltu taas pystyssä näköjään riittävästi, huh. Alkaa olla olo kuin piimällä rievussa. Menenpä juomaan ensin jotain lämmintä ja sitten taas pötkölleen sänkyyn!