Pärjäävät jos pärjäävät

Nämä kaunokaiset viettivät kesää mökillä. Hienosti kukkivat koko kesän, mutta kun säät muuttuivat sateisemmiksi, niin siitä eivät tykänneet. Tuotiin ne sitten kotiin ja laitoin ne kesähuoneen ikkunalaudalle. Siellä ne viihtyvät edelleen ja uusia nuppuja ilmestyy jatkuvasti. 

Saa nähdä pärjäävätkö jouluun asti, niinkuin yhtenä vuotena kun asuttiin vielä Turussa. Meillä lasitetulla parvekkeella pelargonit kukkivat täysillä vielä joulun pyhinä. Tämä kerrattu pelargonilaji on paitsi kaunis, niin siitä kiva ettei se juurikaan tiputtele terälehtiään.

Nämä on myös tuotu mökiltä. Kauniita ovat nämäkin, mutta varistelevat terälehtiään silloin tällöin. Nämä ovat jokainen omassa ruukussaan, joten niitä pitää kastella hiukan enemmän kuin noita toisia jotka ovat isommassa laatikossa. 

Mitään syys-/talvikukkia en ole vielä kaivannut kun kesäkukat ovat vielä näin kukoistavia.

Talvettamista en aio edes yrittää sillä minulla ei ole erityisen hyviä kokemuksia siitä.  

Naapuri antoi värinokkosia minulle. Hänellä ne ovat olleet etupihan pöydällä koko kesän. Vielä pärjäävät nekin kesähuoneessa, mutta otin niistä varmuuden vuoksi pistokkaita, jotka ovat nyt lasissa juurien muodostumista odottamassa. Sain kahta erilaista punaista ja yhden vihreälehtisen. Kaikki tosi kauniita. Jos saan ne viihtymään, niin voin itsekin viedä ne ensi kesäksi etupihan pöydälle.

Tuotiin grillikin jo suojaan talveksi. Kaikki ulkohuonekalut on viety varastoon ensi vuotta odottamaan. Terassille jätettiin pari heinää, laventeli ja mehitähtiä, jotka ovat isoissa thermoruukuissa. Pärjäävät jos pärjäävät, keväällä sen sitten näkee. Ja onhan siellä vielä kahdessa ruukussa sireenitkin. Nyt saa kasvien puolesta talvi tulla, vaikka muuten kyllä haluan nauttia kauniista syyssäistä vielä pitkään.

Puut ovat vielä pääväriltään vihreitä, vain hiukan keltaista rupeaa näkymään.

Pari vuotta sitten kesähuoneen syksy näytti TÄLTÄ. 

Hienoa syksyn aikaa!

🍂🌿🍁🍀🍂

Minun "japanilainen puutarhani"

Nyt alkaa terassin "sisustaminen" olla valmis. Olen pyöritellyt ruukkuja sinne tänne monen monituista kertaa. Eipä ole helppo asetella niitä niin että tuntuisi hyvältä.

Kaikki muu on vanhaa, ainoastaan kasvit ja pari termoruukkua on hankittu tänä vuonna. Toisessa termoruukussa kasvaa sininata-heinä ja toisessa rungollinen tuija. Molemmat on tarkoitus talvettaa kesähuoneessa. 

Talvetuksesta puheenollen, tänään oli myönnettävä että viime vuonna istuttamamme hakuropaju ei selvinnyt kukkapenkissä talvesta. Tähän asti olin uskonut ja toivonut että siihen vielä tulee lehdet, mutta nyt oli annettava periksi. Se ei ehkä ehtinyt syksyllä juurtua tarpeeksi kukkapenkkiin kun siihen siirsimme. Nyt on sitten hakusessa jotain muuta sen jättämään kuoppaan. Tuleeko pensas vai puu tai mitä, se jää nähtäväksi.

Toinenkin viime vuonna istuttamamme pikku puu oli kuollut. Joten aika epäonniset istutukset viime kesältä olivat. Nämä ovat näitä amatöörikasvattajan ongelmia: onko kasteltu liikaa/liian vähän, oliko paikka sopimaton, oliko multa sopimatonta, oliko paikka liian paahteinen/liian varjoisa..... epäonnistumisen syitä löytyy vaikka kuinka paljon.

Heinät taitavat olla niitä kasveja jotka saan elämään kesästä toiseen. Tämän sinkkiämpäriin istuttamani heinän kaivoin mökillä metsän reunasta. Siellä se oli kasvanut jo pari vuotta, kun olin sen epähuomiossa kaivanut kukkamaasta ylös rikkaruohona ja heittänyt pois. Ainakin se näyttää heinältä, tai voihan se olla ylikasvanutta ruohoakin, mutta kaunis se kuitenkin mielestäni on, joten sai tulla tähän terassin nurkkaukseen. Sen vieressä oleva punalehtinen kasvi on verililjapuu, jonka voi talvettaa sisätiloissa huonekasvina.

Laastipaljussa kasvavat muratit ja krassit. Reunassa on viimevuotinen amppelimansikka, joka on ollut koko talven tuossa umpijäässä olleessa laatikossa. Hienosti se kuitenkin taas vihertää, joten sai jäädä paikoilleen. Marjojen tulosta en tiedä, mutta ei väliä, kunhan tuo täytettä laatikkoon.

Pelargonipistokkaat istutin tänään parvekelaatikkoihin. Pienessä saviruukussa on mehitähti, yksi lempikasveistani.

Vanhat omenalaatikot ovat aina yhtä käyttökelpoisia. Ne ovat palvelleet jo hyllyinä kasvihuoneessa ja nytkin niitä on pari kappaletta mökillä. Yhden laitoin tänne. Noita laatikoita on helppo siirrellä tarpeen mukaan ja niillä saa nostettua kasveja hiukan korkeammalle.

Tämän lähemmäksi japanilaista puutarhaa en päässyt, mutta on tämä aika erilainen kuin mitä terassimme aiempina kesinä on ollut.

Mukavaa päivää!

🌿❤❤❤🌿

Näin kasvatat ja lisäät onnistuneesti pelargoneja

Nyt kun kevät on päässyt vauhtiin, niin mielessä on ajatus siitä mitä kukkia tänä vuonna laittaisi kesähuoneeseen ja kasvihuoneeseen. 

Koska lasitetuissa tiloissa, kuten kasvihuoneessa ja terassilla, on välillä korkeakin lämpötila, niin kasvien tulisi sietää sekä kuivuutta, että lämpöä.

Mietin aikaisemmin talvella, että tulevana kesänä voisin valita kaktuksia ja mehitähtiä noihin tiloihin, sillä ne eivät niinkään kärsi kuivuudesta tai lämmöstä.

Mutta kun lainasin kirjastosta nipun puutarhalehtiä, ja luin jutun pelargoniharrastajasta, niin eikö vaan jääneet kaktukset ja mehitähdet heti taka-alalle kesäkukkien valintaa miettiessä, eli pelargonien suuntaan kallistuin taas kerran.

VIIMEVUOTISET

Nyt harmittaa etten säästänyt viimevuotisia pelargoneja, jotka viihtyivät hienosti kesähuoneessamme. Niiden kukinto oli loistavan punainen, se vanhanaikainen, jonka kuvissa yleensä näkee somistavan vanhan talon ikkunoita. Hyvin ne mielestäni kuitenkin sopivat meidän uudempaan ympäristöönkin.

En vaan viitsinyt ruveta niitä syksyllä mökille rahtaamaan talvisäilytykseen. Kotonahan meillä ei ole talvettamismahdollisuutta, mutta mökillä peruslämpötilaa pidetään yllä koko talven, joten siellä talvettaminen onnistuu.

Jos olisin ne säilyttänyt, niin nyt minulla olisi jo valmiina pelargoneja ja ehkä niiden pistokkaitakin.

PISTOKKAAT 

Pistokas on kasvista irroitettu osa, josta juurruttamalla saadaan uusia kasveja.

Olen aikaisempina vuosina kasvattanut uusia pelargoneja sekä pistokkaista että siemenistä. 

Pistokkaista kasvattaminen on varsin helppoa:

Pistokkaita otetaan emokasvista terävällä veitsellä leikaten. Pistokkaan pituudeksi leikataan n. 5-10cm:n pituinen latvus-tai oksapala ja siihen jätetään muutama lehti.

Sitten poistetaan alimmat lehdet, painetaan pistokas suoraan multaan ruukkuun ja kastellaan. Jos haluat juurruttaa pistokkaan ennen istutusta, niin laita pistokas läpinäkyvään astiaan veteen juurtumaan.

Kun juuret ovat kehittyneet, niin istuta pistokas multaan.

Pistokkaita voi myös ostaa valmiina kaupoista keväällä.

On myös mahdollista kasvattaa pelargoni siemenestä, mutta se on huomattavasti hitaampaa kuin pistokkaasta kasvattaminen.  Siemenestä kasvattaminen kukintaan asti kestää n. puolisen vuotta, joten se vaatii hieman pitkäjänteisyyttä.

SUOJAA LIIALTA PAISTEELTA

Vaikka pelargonit pitävät auringosta, niin liian kuumalta ja pitkäkestoiselta paisteelta ne on hyvä suojata. Esim. eteläparvekkeella tai -ikkunassa auringonpaiste kuivattaa helposti ruukun mullan nopeasti ja saa kukan lehdet kellastumaan, joten jotain suojaa, kuten ohutta verhoa tai vastaavaa, on hyvä olla.

Meillä tuo suojaus on järjestetty bambuverhoilla, jotka lasketaan alas kuumimman iltapäiväauringon ajaksi. 

Lasitettu parveke tai terassi on ideaalinen paikka pelargoneille, sillä siellä ne ovat suojassa sateelta ja tuulelta, ja saavat sopivasti viileyttä öisin.

Ulkona pelargoni vaatii ruukun, jossa on reikä, josta liika vesi pääsee valumaan pois. Myös aluslautaselle kertynyt vesi on hyvä kaataa pois, sillä pelargoni ei viihdy liiassa kosteudessa, vaan liika kosteus voi tukahduttaa juuret ja kasvi kuolee.

Kasvukaudella on tärkeää kastella ja lannoittaa pelargonia säännöllisesti. Poista myös kuivuneet kukinnot ja keltaiset lehdet. Itse teen niin, että kun kukat alkavat näyttää tällaiselta kuin kuvassa, niin leikkaan pois koko tuon osittain ruskistuneen kukkatertun. Toki voi nyppiä vain tuon ruskean osan pois, mutta siitä tahtoo kuitenkin varista noita hyviäkin terälehtiä samalla, joten mielestäni on yksinkertaisempaa poistaa koko kukkaterttu. 

PELARGONIN TALVETUS

Talvetuksen voi aloittaa leikkaamalla pelargoni lyhyemmäksi, tai leikkauksen voi jättää myös kevääseen.  

Talvetuspaikaksi käy esim. valoisa autotalli tai kellari. Lämpötilan tulee pysytellä alle +10 asteessa. 

Talvella pelargonia kastellaan vain muutaman kerran, mutta jos talvetuspaikan 

lämpötila on yli 10 astetta, täytyy varautua kastelemaan useammin ja silloin taimi

tarvitsee myös enemmän valoa.

Helmi-maaliskuussa pelargoni tuodaan normaaliin huonelämpötilaan ja aloitetaan säännöllinen kastelu. Kuivahtaneet ja huonokuntoiset kasvinosat poistetaan tai halutessa koko kasvi leikataan n. 10cm:n pituiseksi.

Uudelleen istutus ei ole joka vuosi tarpeellista. Toisinaan riittää vain uuden mullan lisääminen ruukun pinnalle.

Pelargoni viihtyy parhaiten hiukan ahtaassa ruukkutilassa.

PELARGONIN MUOTOILU

On makuasia leikkaako pelargonia, vai jättääkö sen kasvamaan luonnonmukaisesti.

Jos kasvista haluaa rehevämmän ja matalamman, niin sitä kannattaa latvoa jotta sen varret haaroittuvat.

Jos taas haluaa antaa pelargonin kasvaa luonnollisesti, ilman että sitä leikkaa, niin silloin siitä kasvaa korkeampi, mutta hontelompi, joten se pitää tukea kepillä tai vastaavalla.

Pelargonista voi myös kasvattaa pikku puun poistamalla varresta alimmat oksat.

Tänä vuonnakin meille taitaa tulla ainakin pelargoneja. Mutta nyt aion kasvattaa niitä ruukuissa, sillä silloin niitä on helpompi siirrellä tarpeen vaatiessa, ja jotenkin tuntuu että saviruukku on se oikea kasvuastia pelargonille. Viime vuonna ne tosin viihtyivät oikein hyvin parvekelaatikoissakin.

Muista vielä:

- Ostaessasi valmiita taimia valitse vahvan näköinen kasvi jossa on mahdollisimman paljon nuppuja. 

  

- Istuta pelargonit kesäkukkamultaan tai pelargonimultaan.

- Lannoita pelargoneja kerran viikossa kukkiville kasveille 

  tarkoitetulla ravinteella, sillä ilman lannoitusta kukinta

  vähenee.

Oletko jo itse miettinyt kesän kukkavalintoja?

KESÄN ISTUTUSPUUHIA ODOTELLEN, MUKAVAA PÄIVÄÄ!

💚💚💚

  

 

Kesähuoneen kevättä/Vår i sommarrummet

Pelargonit jotka ostin pari viikkoa sitten kesähuoneeseen voivat tosi hyvin. Ne tuntuvat olevan juuri oikea valinta tällaiseen paikkaan jossa lämpö joskus saattaa nousta liiankin korkeaksi. Tänä keväänä liian lämmintä ei vielä ole ollut. Laitoimme kuitenkin jo kesähuoneen valokatteeseen varjostavat verhot. Jos kiinnostaa nähdä millaiset ne ovat, niin klikkaa tästä. 

- ooo -

Pelargonerna som jag köpte för en par veckor sedan till sommarrummet, trivs jättebra. Det verkar som de är just de rätta blommorna till ett rum där temperaturen ibland kan stiga för mycket. I år har det inte varit så varmt ännu, men vi har redan hängt upp gardiner till sommarrummets tak. Om du vill se hur de ser ut, klicka här (texten är bara på finska, men bilderna visar hur vi har gjort)

Hakuropaju laatikossaan viihtyy myös hyvin. Se on saanut jo paljon lehtiä ja on tuuheutunut hienosti. 

- ooo -

Eucalyptusvide mår också bra i sin låda. Den har blivit riktigt grön och fin.

Hiukan mansikoitakin saamme ehkä myöhemmin kunhan kypsyvät. Ostimme kaksi amppelimansikkaa ja ripustimme ne kesähuoneen ikkunoiden ulkopuolelle.

- ooo -

Vi köpte två ampeljordgubbar och hoppas att få några jordgubbar senare på sommaren då de har mognat. De hänger utanför sommarrummets fönster.

Toin muutamia huonekasvejakin kesähuoneeseen vihreyttä tuomaan ja ainakin toistaiseksi ovat pärjänneet hyvin.

- ooo -

Några krukväxter inifrån fick också komma ut till sommarrummet för att det skulle bli mera grönt och än så länge verkar de ha klarat sig.

Parvekelaatikoihin olen kylvänyt krassinsiemeniä, mutta vielä ei mitään näy. Olin hiukan myöhäisessä kylvöjen kanssa. Ehkä joudun ostamaan valmiita kesäkukkia laatikoihin jos kylvöt eivät ole onnistuneet, mutta hetken aion vielä odottaa.

Miltä kevättouhut sinulla näyttävät?

Vielä haluan kiittää monia uusia seuraajia jotka blogini on saanut!

- ooo -

I balkonglådorna har jag sått krasse, men det syns ingenting ännu. Jag kanske var lite för sen med sådden. Kan hända att jag måste köpa färdiga sommarblommor till lådorna, men jag väntar lite till med det.

Hur ser vårsysslorna ut hos dig?

Jag vill ännu tacka er nya följare som har hittat min blogg!

🌸🌸🌸

Mitkä kukat sopivat lasitetulle terassille? Blommor som passar på inglasad terrass

Moni varmaan pähkäilee sitä, mitkä kukat viihtyisivät ajoittain hyvinkin korkeisiin lämpötiloihin nousevalla lasitetulla parvekkeella tai terassilla. Meilläkin kesähuoneessa lämpö saattaa nousta tosi korkeaksi, varsinkin jos kesällä lasit ovat jääneet avaamatta ja aurinko porottaa kuumasti niiden läpi.

Tänä vuonna päätin kokeilla miten pelargonit pärjäävät näissä olosuhteissa. Jotta kastelussa pääsisin hiukan helpommalla, istutin pelargonit parvekelaatikkoihin. Näissä multatila on paljon suurempi kuin yksittäisissä ruukuissa ja niin ollen ne eivät kuivu yhtä nopeasti kuin esim. saviruukuissa kasvavat kukat. Jos oikeaoppisesti ajattelee, niin juurikin saviruukku olisi pelargonin tyypillisin ja kaunein kasvupaikka. Mutta nyt mentiin käytännöllisyys edellä.

Pelargonien vieressä viihtyy mehitähti omassa ruukussaan. Mehitähti kestää hyvin paahdetta.

- ooo -

Vi är säkert många som just nu funderar vilka växter och blommor skulle trivas på en inglasad balkong eller terrass. I vårt sommarrum kan värmen bli väldigt hög, om vi inte har kommit ihåg att öppna glasen då solen gassar på.

I år ville jag testa hur pelargoner skulle trivas här. För att ha det lite lättare med vattningen, planterade jag blommorna i självvattnande balkonglådor. Det ryms mera jord i dem och de torkar inte lika fort som mindre krukor. Om man skulle bara tänka på estetiken, skulle man välja terrakottakrukor, men nu ville jag ha en mera praktisk lösning.

Taklökarna trivs i sin kruka bredvid pelargonerna.

Useimmiten olen pelargoneja valitessani päätynyt vaaleisiin väreihin, mutta nyt halusin perinteisen kirkkaan punaisen värin. Taimet olivat niin reheviä että kaksi tainta/laatikko oli riittävä määrä. Vielähän ne tuosta kasvavatkin, joten alun perin suunnittelemieni kolmen kukan sijaan nyt riitti kaksi.

Tärkeintä on valita lasitettuun tilaan kasvit jotka sietävät paahdetta ja lämpimiä olosuhteita. Tällaisia kasveja pelargonien ja mehitähtien lisäksi ovat mm. miljoonakello, marketta, tähtisilmä, samettikukka, agaavet ja palmut. Laventelikin voisi sopia.

Myös yrttien kasvattamista kannattaa kokeilla. Basilika, sitruunamelissa, timjami, persilja ja ruohosipuli tykkäävät lämmöstä.

Tomaatti, paprika ja chilit rakastavat aurinkoa.

- ooo -

Oftast har jag valt ljusa pelargoner, men nu ville ja ha en klassisk röd färg. Plantorna var redan så stora att det räckte bra med två/låda.

Det viktigaste, då man väljer växter till en inglasad balkong el. terrass, är att man väljer växter som tål stark sol och värme. Pelargoner, taklökar, miljonbells, margerit, stjärnöga, tagetes, agaver, och palmer tycker om värme. Lavendel skulle också kanske passa.

Eller varför inte odla örter. Basilika, citronmelissa, timjan, persilja och gräslök tycker om värme, samt tomat, paprika och chili.

Kesähuoneen ikkunalla ensin olleet orvokit olen nyt istuttanut hakuropajun ympärille ulos isoon laatikkoon. Laatikko on nyt käsitelty samalla värillä kuin terassin lattiakin.

Hakuropaju voi hyvin ja lehdet ovat jo jonkin verran kasvaneet.

- ooo -

Violer som jag först hade i sommarrummet, har jag nu planterat runt eucalyptusviden i stora lådan. Lådan är nu behandlat i samma färg som själva terrassen. Eucalyptusviden mår bra och är mera grön redan.

Parvekelaatikoissani on vesisäiliö johon vesi täytetään tarvittaessa. Näin saan kasteluväliä pitkitettyä.

Tärkeää kasvien viihtymisen kannalta lasitetulla tilalla on:

- riittävä tuuletus, eli aurinkoisina päivinä jätä lasituksista ainakin osa auki

- säännöllinen ja riittävä kastelu

- altakasteluruukkuja ja -laatikoita käyttämällä kastelu helpottuu

- valitse paahteiselle paikalle sopivia kasveja

- varjostus

- sopiva lannoitus

Lue TÄÄLTÄ, miten varjostamme kesähuonettamme

- ooo -

För att inte behöva vattna hela tiden, har jag valt balkonglådor med vattenbehållare.

Viktiga saker att tänka på, för att växterna skall trivas:

- vädra tillräckligt mycket. Ha vädringsluckor eller fönster öppna på soliga dagar

- vattna regelbundet och med lagom mängd

- om möjligt, använd självvattningskrukor eller -lådor

- välj passande växter

- försök skugga

- gödsla

Titta  HÄR hur vi skuggar vårt sommarrum

💛💛💛

Blogia saa mielellään jakaa!

Dela gärna bloggen!

 

SYKSY ON TULLUT

On kai se tunnustettava että syksy on tullut. Käväisimme mökillä ja veimme mennessämme bokashiämpärin sisällön kasvihuoneeseen multaantumaan. Vielä jonkin aikaa lämpötilat luultavasti ovat suotuisat multaantumiselle, mutta kun lämpötilat laskevat alemmaksi, niin multaantuminen pysähtyy, jatkuakseen sitten taas kun ilmat lämpenevät. Sitten kun lämpötilat ovat liian kylmät mullan valmistamiseen ulkolämpötilassa, teen sitä mökin sisällä, sillä siellä meillä on peruslämpötila koko vuoden.

Tämä kesä oli ensimmäinen sellainen kun minulla oli bokashimultaa käytettävänä ja sen hyvää tekevän vaikutuksen on kyllä huomannut. Kukkamaat ovat voineet hyvin tänä kesänä ja varsinkin kukkalatikoissa kasvaneet pelargonit ovat yltäneet ihan ennätysmäiseen kukintaan. Tähänkin kuvassaolevaan, kasvihuoneessa olleeseen pelargoniin on tullut kukkia toisensa perään. Tuossa laatikossa on vain kaksi pelargoniaa ja laatikko on kuitenkin ihan täynnä. Välillä olen leikannut lakastuneet kukat pois ja aina on uusia tullut vaikka kuinka paljon.

Nyt emme ole olleet mökillä vähään aikaan joten nuo kuihtuneet terälehdet ovat rumentamassa kukkalaatikkoa, mutta normaalisti kun olemme mökillä, minulla on tapana nyppiä ne pois. Näin syksyn lähestyessä pelargoneilla on ikävä tapa varistella terälehtiä niin että niitä saa jatkuvasti olla lakaisemassa pois pinnoilta. Ja vaikka tykkäänkin pelargoneista, niin ehkä en enää ensi kesänä niitä hanki, juuri tuon varistelun takia.

Yhden tämänvuotisista aion kuitenkin säästää, sillä se on niin nätti, kerrattuine kukkineen, joten toivon että saan sen säilymään hengissä talven yli.

Nyt tyhjensin molemmat mökin kukkalaatikot joissa pelargoneja oli. Otin tietysti mullan talteen, sillä sitä tarvitaan kun seuraavia multatehtaita teen. Itse kukkaset laitoin kompostoriin, joten niistäkin ajan kanssa tullee uutta multaa, tosin paljon hitaammin kuin bokashimenetelmällä.

Jos bokashointi ei vielä ole sinulle tuttua, niin voit lukea lisää näistä:

- Käynnistin multatehtaan

- Edistymistä, kierrätystä

- Kyllä onnistuin


Aika omituista minkälaisiin juttuihin voikin jäädä koukkuun, kuten tähän mullan valmistukseen! Toiveissa minulla onkin että ensi keväänä olisi omin käsin tehtyä, hyvää multaa paljon, niin että pussimultaa tarvitsisi ostaa mahdollisimman vähän. Ehkä ensi vuonna innostuisin sitten kasvattamaan taas tomaatteja ja kurkkuakin, tänä vuonna kun ne jäivät kasvattamatta.

MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA!

💛💛💛

AVOIMET PUUTARHAT KOTIPIHALLA

Tänään oli jokavuotinen  Avoimet Puutarhat- päivä. Täällä Ahvenanmaallakin oli kolme (vain kolme!) tähän tapahtumaan osallistunutta puutarhaa ja aikomuksenamme oli mennä ainakin yhteen niistä, mutta meno peruuntui.

Siispä piti vain tyytyä oman pihan kasvien kuvaamiseen. 

 

Kotipihamme on vain kaksi vuotta vanha ja meidän pläntti siitä on vaan kahden kukkapenkin kokoinen, joten kovin paljoa siihen ei kasvamaan mahdu. Keväällä näytti siltä kuin tyhjää olisi eri kasvien välillä ihan liikaa, mutta nyt on paikoitellen jo ihan ahdasta. Ainakin hopeahärkki ja ketoneilikka ovat vallanneet aivan liikaa alaa ja olenkin repimällä repinyt niitä estääkseni niiden leviämisen ihan holtittomasti.

Koska kukkapenkissä alkaa olla ahdasta, niin kaivoin ylös keijunkukan (Heuchera "Peach Flambe). Se oli jäänyt ihan hopeahärkin varjoon eikä voinut ollenkaan hyvin. Istutin sen nyt ruukkuun ja ajattelin ottaa sen kesähuoneen suojiin talveksi. Nyt se kuitenkin on ulkona osittain katoksen alla ja tuntuu kuin se jo nyt olisi hiukan paremman näköinen. Kun kaivoin sen ylös maasta, niin sen juuripaakku oli kovassa savensekaisessa kokkareessa. Ruukkuun laitoin puutarhamullan ja bokashimullan sekoitusta ja uskon että nyt keijunkukka alkaa kasvaa toden teolla.

Keijunkukan vieressä olevassa ruukussa kasvaa höyhenheinä jo toista vuotta. Keväällä se näytti enemmän kuolleelta kuin elävältä, mutta leikkasin sen rohkeasti alas ja kohta rupesikin ruskeiden, kuivuneiden, viimevuotisten varsien seasta ilmestyä vihreitä, hentoja varsia. Nyt heinästä on kasvanut iso ja se kukkii hienoilla tähkillä.

Istutin sen viime syksynä maahan kun en tiennyt voiko se talvehtia ruukussa, mutta tänä syksynä taidan nostaa sen ruukkuineen päivineen kesähuoneeseen talvehtimaan. Ehkä ruukku pitää suojata pakkasilta?

  

Heinän takana näkyy helmipihlaja-angervo (Sorbaria grandiflora "Maia"), joka myös on kasvanut ihan valtavasti. Vauhdikasta kasvua osasin odottaakin, mutta nyt saisi pysyä tuon kokoisena. Siinä on juuri nyt kauniit kukat ja pörriäiset tuntuvat tykkäävän niistä.

Kukkapenkin reunassa kasvaa peittokurjenpolvi (Geranium cantabrigiense "Karmina") joka on vaatimaton kasvi ja on levinnyt sopivasti kukkapenkin reunalle, mutta ei kuitenkaan tunnu tukahduttavan muita kasveja. 

Valkoinen ketoneilikka (Dianthus deltoides "Albiflorus") reunustaa toista kukkapenkkiä. Sen takana siemenestä kasvattamani kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia) jota minulla on ollut jo monena vuonna mökillä. Nyt näiden maassa olevien lisäksi kylvin niitä terassille kukkalaatikkoonkin.

Pitkät varsien päässä näkyvät kukat ovat mehitähden kukintoja ja niiden takana näkyy hiukan viiruhelpin (Phalaris arundinacea "Picta") varsia. Sen istutin ihan mitenkään rajaamatta, joten nähtäväksi jää miten paljon se valtaa alaa muilta kasveilta.  

Täällä kotonakin kasvatan laventelia, mutta se ei ole vielä ehtinyt yhtä reheväksi kuin mökillä pidempään kasvaneet. Hopeahärkki lähestyy sitäkin uhkaavasti. 

Kylvin keväällä pelargonin siemeniä ja sitten luin että kukkimiseen menee puolisen vuotta. Olin mielessäni kuitellut miten kaikki kymmenen pelargoniani kukkivat kauniina jo kesällä ja hiukan pettynyt olin kun luulin että näen niiden kukintaa vasta myöhään syksyllä. Ostin muutaman pistokkaankin jotta saisin nähdä edes jotain kukkivaa jo kesällä.

Nyt ovat pistokkaat ja siemenistä kasvattamani kaikki yhtä suuria ja melkein kaikissa näkyy jo nuppuja. En enää tiedä mitkä ovat siemenistä ja mitkä ostin pistokkaina, mutta sillä ei ole suurta väliä kun hyvin ovat kaikki kasvaneet.

  

Helteiden aikaan vein kaikki kukat kesähuoneesta ulos, mutta nyt on muutama sisällä. 

Ja mikä hienointa, meillekin on saatu sadetta. Vettä on tullut tynnyrit täyteen ja ylikin parina viime päivänä. Ja kyllä olikin tarpeen. Sade on tullut sopivalla voimalla, ei rankkasateena, joten se on tehnyt tosi hyvää luonnolle. 

Etualalla harmaassa ruukussa kasvaa härkäpapua. Sitä en ole koskaan ennen kasvattanut, enkä edes syönyt. Se kukki kauniilla valkoisilla kukilla, mutta mitään pavun näköistä en ole siinä nähnyt, joten en tiedä saako niistä syötävää.