Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unikko. Näytä kaikki tekstit

maanantai 13. heinäkuuta 2026

Heinäkuu alkoi ukkosilla


Heinäkuu alkoi sateisena ja ukkosrintamat ovat vyöryneet yli.






Viinimäkikotilot viihtyvät hyvin.





Yllärikaivo löytyi hautautuneena kukkapenkkiin.



keskiviikko 1. heinäkuuta 2026

Lumpeet aloittivat kukinnan


Unikot ovat lisääntyneet siemenistä siementäen itse, siis nuo oranssit ja punaiset. Idänunikko (Papaver orientale) on kotoisin Kaukasukselta ja Iranin vuoristoilta, missä se kasvaa villinä kuivilla rinteillä. Vanha eurooppalainen usko liitti unikoihin unen ja unohduksen voiman



Puolasta tuli kimppatilaus


Mehiläisparvi pääsi karkuun, kävin hakemassa sen takaisin.

Mehiläinen on puutarhan väsymätön työntekijä — yksi mehiläinen vierailee elämänsä aikana jopa kahdessa miljoonassa kukassa. Pölyttäjät ovat välttämättömiä useimmille hedelmäpuille, marjapensaille ja monille kukkakasveille: ilman niitä suuri osa puutarhan sadosta jäisi syntymättä. Mehiläisiä houkuttelevat parhaiten yksinkertaiset, avoimet kukat, kuten unikot, joista siitepölyyn pääsee helposti — täyteläisistä tuplakoristekukista pölyttäjän on vaikea löytää ruokaa.



Lumpeet ovat aloittaneet kukinnan.

Lumme eli vedenkuunlilja (Nymphaea) on yksi maailman vanhimmista puutarhakasveista — sitä on viljelty Egyptissä jo yli 3 000 vuotta. Muinaisessa Egyptissä sininen lumme oli pyhä, auringonnousun ja uuden alun symboli, ja sitä kuvattiin temppeleiden pylväissä ja faaraoiden koruissa. Lumpeen kelluvat lehdet tarjoavat suojaa kaloille ja pitävät veden viileänä, mikä hidastaa levän kasvua. Kukka avautuu aamuisin ja sulkeutuu illalla — se seuraa auringon rytmiä tarkoin. Lumme viihtyy rauhallisessa, aurinkoisessa vedessä: se tarvitsee vähintään 4–6 tuntia suoraa auringonvaloa päivässä kukkiakseen runsaasti.


Kultakalat

torstai 18. kesäkuuta 2026

Pionit aloittelevat kukintaa


Amaryllis eli hippeastrum (Hippeastrum) on kotoisin Etelä-Amerikasta, Andien rinteiltä ja trooppisilta alueilta. Viktoriaanisessa kukkakielessä se symboloi ylpeyttä ja loistavaa kauneutta — ja hyvin ymmärrettävästi, sillä sen jättiläismäiset kukat ovat todella näyttävät. Viihtyy aurinkoisessa, viileässä (noin 13 °C) lepovaiheessa. Sama sipuli voi kukkia vuodesta toiseen oikein hoidettuna. 

Nämä yksilöt päättivät pullauttaa upean kukinnon näin kesän alussa.


Idänunikko (Papaver orientale) on kotoisin Kaukasukselta ja Luoteis-Iranista. Unikko on muinaisista ajoista ollut uni- ja unohdussymboli — kreikkalaisessa mytologiassa se oli omistettu unien jumalalle Morpheukselle. Viihtyy aurinkoisessa paikassa kuivahkossa, läpäisevässä maassa. Helppohoitoinen: kukinta ohi, varret maahan — kasvi katoaa kesän ajaksi ja palaa syksyllä.


Nuokkusyreeni (Syringa reflexa) on kotoisin Keski-Kiinasta. Se kukkii tavallista syreeniä myöhemmin, kesä–heinäkuussa, pitkillä roikkuvilla kukkatertuilla. "Nuokkusyreeni" kuvaa täydellisesti sen herttaisia, pinkkejä kukkanippuja. Viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjossa tavallisessa puutarhamaassa. Leikkaa kukkivat oksat heti kukinnan jälkeen — syksyllä leikattuna ensi kesän kukat jäävät.


Atsalea (Azalea) on kotoisin Japanista, Kiinasta ja Koreasta. Japanissa atsalea eli tsutsuji on pyhitetty temppeleille ja symboloi vaatimattomuutta ja sinnikkkyyttä. Viihtyy happamassa maassa (pH 4,5–5,5), puolivarjossa ja tasaisen kosteana. 


Suomalainen koristeomenapuu 'Aamurusko' kukkii runsailla vaaleanpunaisilla kukillaan keväisin. Koristeomenapuut (Malus) ovat kotoisin Keski-Aasiasta, ja niitä on jalostettu puutarhakäyttöön vuosisatoja. Kelttiläisessä perinteessä omenapuu oli pyhä — se kuvasti ikuista nuoruutta ja hedelmällisyyttä. Viihtyy aurinkoisessa, hyvin läpäisevässä maassa. Erittäin kestävä Suomen olosuhteisiin — kukinta keväällä, koristeelliset pienet omenat syksyllä.


Klematis eli kärhö (Clematis) on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta. Viktoriaanisessa kukkakielessä se symboloi henkistä kauneutta. 'Wada's Primrose' avaa kermainkeltaiset, suuret kukansa keväällä — se on yksi varhaisimmista klematis-lajikkeista. Viihtyy aurinkoisessa paikassa, jalat varjossa: juuri haluaa viileyttä, versot valoa. Leikkaa keväällä kevyesti muotoon (ryhmä 2).



Alppiruusu (Rhododendron) on kotoisin Himalajalta, Kiinasta ja Japanista. Sen nimi tulee kreikasta: rhodon = ruusu, dendron = puu. Japanissa alppiruusu symboloi kauneutta mutta myös vaarallisuutta — kasvihan on myrkyllinen. Viihtyy happamassa (pH 4,5–5,5), kosteassa mutta läpäisevässä maassa, puolivarjossa. Poista kuihtuneet kukat heti kukinnan jälkeen — se parantaa ensi vuoden kukintaa merkittävästi.

Alppiruusuja on yli tuhat lajia ja tuhansia lajikkeita. Suomeen sopivat parhaiten ns. iron-clad -lajikkeet, jotka on jalostettu kestämään koviakin pakkasia. Alppiruusu voi elää samassa paikassa vuosikymmeniä — se on korvaamaton puutarhan kivi. Kate juurien ympärillä (hapan turve tai kuorihumus) pitää maan kosteana ja happamana.




Alppiruusun kukissa näkyy usein tummia pilkkuja tai kuviointeja terälehdissä — ne ovat luonnon "nektariopaste" pölyttäjille. Mehiläiset löytävät tien kukantarjoilunsa luotettavasti. Alppiruusun kukinta kestää 2–4 viikkoa lajikkeesta riippuen. Suuressa ryhmässä tai taustaistutuksena kukkiva alppiruusu on keväisen puutarhan ehdottomia kohokohtia.



Pioni (Paeonia) on kotoisin Keski-Aasiasta ja Kiinasta, missä se on jo tuhansia vuosia ollut "kukkien kuningatar" — symboli vaurautta, kunniaa ja naiseutta. Keisarillisissa puutarhoissa kasvoi tuhansia pioneja. Pioni on hämmästyttävän pitkäikäinen: se voi kukkia samassa paikassa yli 50 vuotta. Viihtyy aurinkoisessa, ravintteikkaassa maassa. Istuta matalalle — silmut enintään 5 cm maan alle, syvemmälle istutettuna ne eivät kuki.

Nupuissa viihtyy muurahaisia, joita houkuttelee nupun erittämä makea hunajaliuos — tämä on täysin normaalia, eikä muurahaisten tarvitse "avata" nuppua, kuten vanha uskomus sanoo. Pionin tuoksu on intensiivinen ja klassinen — monien mielestä kesän kaunein kukkatuoksu. Leikkaa varret lyhyeksi syksyllä tautien ehkäisemiseksi.


Lumme (Nymphaea) viihtyy allasvedessä ja kukkii koko kesän. Allas on ekologisesti arvokas: tarjoaa juomavettä pölytyshyönteisille ja elinympäristön vesikasveille.


Mehiruusuke eli mehikasvi (Sempervivum) on kotoisin Euroopan vuoristoisilta alueilta, erityisesti Alpeilta. Latinankielinen nimi Sempervivum tarkoittaa "aina elävä" — viittaus kasvin hämmästyttävään sitkeyyteen. Muinaisroomalaisessa perinteessä uskottiin, että katon päällä kasvava mehiruusuke suojeli taloa salamaniskuilta.

maanantai 23. helmikuuta 2026


Pelargonit talvehtivat hyvin & osa kukkii



Kellarissa myös hyasintit kukkivat yhä



Ulkona on vielä täysi talvi


Impectan siemenet tulivat


Vanda aloittelee kukintaa



Bauhausin orkideapäiviltä lähti mukaan kymbidejä



Cambrioita kaksi



Brassia



Sekä 2 daaliaa


Orkideat olivat turvenupeissa, jotka purin pois (litimärät & kylmät).


Cambrioita olikin kaksi purkissa


Kymbidit olivat niin tiukassa, että oli pakko leikata ruukut halki.



Oma orkideasekoitus (kaarnaa, hiiltä ja rahkasammalta.