Unan blogi

Puita & sadonkorjuukuu

2026-09-26T00:00:00.005+03:00

Puun päivää vietetään huomenna sunnuntaina, 27. syyskuuta. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun.

Tänä teemapäivänä yksilöitä ja yhteisöjä kehotetaan myös istuttamaan puita. Syksyllä haihdunta on vähäisempää ja maaperässä on luonnostaan hyvin kosteutta, jolloin puu ehtii juurtua ennen talven tuloa.

Puuntaimen istutus

🌳 Valitse oikea ajankohta ja taimi

Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden maan ollessa sula. Syysistutus onnistuu loistavasti aina lokakuun puolelle saakka, kun puun kasvu on rauhoittunut ja lehdet jo ovat tai ovat alkamassa kellastua.

🌳 Sijainti ja etäisyys

Isojen puiden istuttamista suositellaan vähintään viiden metrin päähän tontin rajasta. Talon perustusten läheisyyteen (alle 3–5 metriä) istuttamista tulee välttää mahdollisten kosteus- ja juuririskien vuoksi.

🌳 Istutusohjeet

Kaiva taimelle kuoppa, joka on kaksi kertaa juuripaakkua leveämpi ja syvempi. Kastele taimi hyvin ennen istutusta ja tiivistä maa sen ympärille kevyesti polkemalla, jotta juuret saavat hyvän kosketuksen multaan.

🌳 Taimivalinnat

Jos kaipaat pihaan nopeasti kasvavaa puuta, voit harkita esimerkiksi tuomea, tuomipihlajaa, koivua tai koristekirsikkaa (kuvassa).

🌳 Puita voi kasvattaa myös siemenistä. Muun muassa omenapuun, koivun, tammen, hevoskastanjan, männyn, kuusen, kirsikkapuun jne voi kasvattaa ulos itse siemenestä alkaen. Tökkäät vaan multapurnukkaan ja muistat kastella. Sisätiloihin voit istuttaa multaan vaikkapa sitruunan, mandariinin tai appelsiinin tai Johanneksen leipäpuun siemenen.
🌳 Puita voi pihalle kasvattaa myös oksapistokkaista, esimerkkinä terijoensalava, koripaju, (pajut yleensäkin), aprikoosipuu, paratiisiomenapuu jne...
Kaikista näistä on kokemusta. 💚

* Tässä kuussa paras istutuskausi olisi ollut 12. - 25.9. mutta voithan ostaa puun taimen jo valmiiksi, sillä tämän vuoden viimeinen istutusjakso ulos olisi 11. - 25.10.

Silloin voi myös istuttaa ne ensi kevään tulppaanit ja muut sipulikukat.

Syyskuun täysikuun hetkikin on tänään klo 19:49. Tätä täysikuuta on kutsuttu nimillä sadonkorjuukuu, Harvest Moon, maissikuu, Corn Moon tai Full Corn Moon sekä hedelmäkuu, Fruit Moon.

PS:

Näihin aikoihin on usein syysmyrskyjä.
Autolautta Estonian uppoamisesta tulee ylihuomenna 28.9 jo 32 vuotta...

Viherlassila

Stora Enso

Wikipedia

Stadissa.fi

Suomi.fi

Martat

Tyttärien päivä!

2026-09-22T07:31:24.511+03:00

Paras musiikki,
jonka olen koskaan kuullut,
on tyttäreni kikatus.

- Deasish Mridha

Syntymästään lähtien pieni herkkä tytär valloittaa vanhempansa. Hänen kasvaessaan kasvaa myös vanhempien rakkaus häntä kohtaan. Tyttäret ovat äitiensä rakastamia ja isiensä silmäteriä. Vanhempien ja tyttärien väliset suhteet voivat toisinaan olla myös monimutkaisia, mutta kaiken kaikkiaan tyttäret ovat ilon lähde ja tekevät maailmasta paremman paikan.

Perjantaina 25.9. on Tyttärien päivä, joka sai alkunsa New Delhistä, Intiasta. Päivä tyttärille on tarkoitettu kaikkialle maailmaan, tavoitteenaan edistää muutosta erityisesti kulttuureissa, joissa poikia on arvostettu vuosisatojen ajan tyttärien jäädessä usein taka-alalle. Sittemmin päivän vietto onkin laajentunut Intiasta ympäri maailmaa.

Kuinka
tyttärien päivää
vietetään

Järjestäkää vanhemman ja tyttären yhteinen hetki. Voitte lähteä yhdessä vaellukselle tai telttailemaan, pienen tyttären kanssa voitte suunnata hänen leikkipuistoonsa, harrastamaan mielilajiaan tai vierailla museossa. Tärkeintä on saada tytär tuntemaan itsensä erityiseksi ja arvostetuksi viettämällä aikaa yhdessä. Mistä tahansa tyttäresi eniten pitääkin, hän arvostaa varmasti sitä, että saa tehdä jotain yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa.

Ajan viettäminen aikuisen tyttären kanssa on myös erinomainen tapa juhlistaa ja muistaa häntä. Vaikka kutsuisit hänet vain yksinkertaiselle lounaalle tai kahvilaan, se on hyvä tilaisuus kysyä hänen kuulumisiaan, kuunnella häntä ja muistuttaa, kuinka paljon häntä rakastetaan ja arvostetaan. Kerro hänelle, kuinka ylpeä olet hänestä, ja tuo tietoisesti esiin asioita, joista häntä arvostat ja kunnioitat.

Olipa tyttäresi sitten lapsi tai aikuinen, yhteinen matka on aina elämys. Ehkä kyseessä on se viikon ulkomaanmatka, josta hän on haaveillut. Tai ehkä lyhyt viikonloppumatka, jonka aikana voi kastaa varpaat mereen ja loikoilla valkoisella hiekkarannalla. Tai ehkä lähellä on jokin kiinnostava kohde, kuten vuori tai kaupunki, jossa hän on aina halunnut käydä. Olipa kyseessä sitten yksinkertainen automatka tai elämän ikimuistoisin loma, varaa aikaa suunnitteluun ja valmistaudu luomaan yhteisiä muistoja tyttäresi kanssa.

Lähetä kortti tai soita

Jos tyttäresi asuu kaukana etkä pääse tapaamaan häntä, soita hänelle ja kerro, kuinka paljon häntä arvostat. Tärkeintä on pitää yhteyttä häneen tavalla tai toisella. Tai lähetä kortti tai lahja muistutuksena siitä, että häntä rakastetaan ja ajatellaan. Tai jos haluat antaa jotain erityistä, voit sujauttaa kirjekuoreen vaikkapa lahjakortin kampaajalle, kosmetologille tai hänen suosikkikahvilaansa.

Myös he, joilla ei ole omaa tytärtä, voivat osallistua tyttärien päivän viettoon – olipa kyseessä sitten sisaruksentytär tai vaikkapa kummilapsi, joka tuntuu omalta tyttäreltä. Tämä on ihana päivä, jolloin naiset kaikkialla maailmassa voivat iloita siitä, kuinka paljon heistä välitetään ja kuinka arvostettuja ja upeita ihmisiä he ovat.

/Doty

#DaughterDay

Perustaja: Archies Ltd perusti teemapäivän vuonna 2007

Ja niin saapuu syys

2026-09-20T00:00:00.000+03:00

Tänään ovat useat puutarhat avoimina, aika myöhäiseen ajankohtaan! Useat puutarhat eivät ole enää kukkeimmillaan.

Näkeehän niistä pihoista vielä puutarhan muodon, rakennelmat, puut ja kukkapenkkien paikat.

Ainakin minä itse olen leikannut jo kauan sitten alas mm särkyneet sydämet, akileijat, salkoruusut, orvokit, sormustinkukat, ritarinkannukset, harjaneilikat, ukonhatut jne, jne, jne...

Tässä sivulla sikin sokin sekaisin kakkoskodin tuokiokuvia tältä hetkeltä ja aiemmin kesältä:

Tässä kuvassa näkyvät hieman tuolla taustalla parvekkeen korkeudella Hanin puutavarasta rakentamat rakennustelineet mökin tämän kesän puuöljyämistä varten. Telineiden vuokraus olisi ollut kallista. Hani käytti puutavaran sittemmin tukirakenteena meidän tosi kauniin puuvajan rakentamisessa. Taloudellista, kekseliästä ja ekologista toimintaa. Olen ylpeä Hanista.

Esikois-Jake oli kesällä kolme vuotta sitten kaverinsa kanssa meillä viikon ja kiitokseksi majoituksesta he ostivat tämän ihastuttavan, runsaasti kukkivan Natasha Richardson-ruusun minulle. 💗

Yksi kesän ihanimpia juttuja oli, kun persikkapuu teki ensimmäisen kunnon sadon, yli kolme kiloa persikoita! Oli niitä vähän enemmänkin, mutta linnut ehtivät maistella niitä joten ne syödyt laitettiin perhosbaariin jossa perhosilla oli sitten juhlat. Juhlaa oli meilläkin kun sai kerrankin syödä persikoita niin paljon kuin halusi. =D Tein mie niistä persikkapiirakankin...

Siskolta saaduissa kesäkukkien siemenissä on ollut mm näitä hurjasti kukkivia Maariankelloja. 💜

Minun kukkapenkeissäni kukkivat enää loput ruusut, syyshortensia (ihan punaisena), kosmoskukat, samettiruusut, kehäkukat, kaunopunahatut, viimeiset malvat ja kaikkein viimeisimmät pikkuruiset harjaneilikat ja osa syyssyriköistä.

Rakkaiden pionien ja ritarien varret vielä vihreine lehtineen törröttävät yhä pystyssä ja keijun- ja haltijankukkien koristeelliset lehdet sekä *sormustinkukkien lehtiruusukkeet. Ihana jouluruusu aloittelee kukintaansa. Villiviinin lehdet ovat punastuneet ja hehkuvat auringon valossa. Onhan sitä tietenkin siinäkin...

Eihän kasvin tietenkään välttämättä tarvitse kukkia. Jotkut perustavat puutarhansa kasvien värien ja muotokielen perusteella. Joillakin taas kasvaa pihassaan vain pensaita. Jotkut keskittyvät ainavihantiin kasveihin, jne...

Seitsemän vuotta sitten oli vain metsää ja siellä mökki. Piha on syntynyt pikkuhiljaa rakkaalle saarelle näiden vuosien aikana.

#tyhjästäpihastapuutarha

Voi taivas

"Avaruusasema ISS on näkyvissä taivaalla joka ilta Etelä- ja Keski-Suomessa 12.–22.9., joinain iltoina jopa kahdesti. Asema ylittää horisontin vain muutamassa minuutissa, joten tarkka näkymisaika kannattaa selvittää etukäteen. Parhaiten sen näkee paikalta, josta on esteetön näkyvyys kaakon, etelän ja lounaan suuntiin." /Ursa ry

Keskiviikkona 23. syyskuuta 2026 on taas syyspäiväntasaus, eli voimme viettää ensimmäistä virallista syyspäivää.

Ja kolmen yön päästä tästä, 26.9. on lisää tähtitieteellisiä tapahtumia, eli syyskuun täysikuu.

Lauantaina 26.9. vietetään myös valtakunnallista tähtiharrastuspäivää.
Päivän ohjelmaa järjestetään suomalaisten tähtiyhdistysten toimesta ainakin Helsingissä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lempäälässä, Rovaniemellä, Salossa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. /Ursa ry

#FallEquinox
#AutumnEquinox
#SeptemberEquinox

#Harvest Moon

#Fruit Moon

#Full Corn Moon

#tähtiharrastuspäivä2026

* saat sormustinkukat kukkimaan seuraavanakin vuonna kun leikkaat niiden kukkaravat kukinnan jälkeen ja jätät lehtiruusukkeen paikoilleen talveksi. Poista siitä keväällä nuutuneet lehdet ja pian se tekee jo uuden kesän kukkia. Tavallisestihan se on kaksivuotinen: ekana kesänä lehtiruusuke ja toisena kukat. Näin saat sille vielä bonusvuoden tai jopa vielä enemmän vuosia ja kasvi muuttuu hekeksi ihan kunnon perennaksi. Ainakin kakkoskotisaarella tämä onnistuu, kasvuvyöhykkeellä 1A.

PS:
Punahiuksisten arvostuspäiväkin olisi 23.9.

Heistä, niin kuin syyspäiväntasauksestakin on täällä blogissa toki juttua ennestäänkin.

#RedheadAppreciationDay

Kiinnostavatko kivitarinat?

2026-09-16T00:00:00.000+03:00

Esimerkiksi Stonehengen rakentaminen alkoi noin 3000–3100 eaa Englannin Wiltshiressa. Kivikehän materiaaleista kaukaisimmat sinikivi (bluestone), hiekkakivi ja ryoliittipaadet on tuotu paikalle satojen kilometrien päästä Walesista ja Skotlannista asti.

Egyptiläiset keräsivät 2560 eaa kiviaineksia pyramideihinsa. Pelkästään Kheopsin pyramidi on 5,75 miljoonaa tonnia painava kivikokoelma. Valtaosa Kheopsin pyramidin massasta on tehty harmaasta tai kellertävästä kalkkikivestä, jota louhittiin aivan rakennuspaikkojen läheisyydestä.

Pyramidit oli alun perin päällystetty sileillä, hohtavan valkoisilla Turan alueen kalkkikivilaatoilla, jotka heijastivat auringonvaloa. Nämä hienot ulkopinnat ovat vuosisatojen kuluessa irronneet tai käytetty muihin rakennuksiin.

Sisäpuolen hautakammioissa ja massiivisissa kattolohkareissa käytettiin punertavaa graniittia, joka tuotiin kauempaa Assuanista noin 800 kilometrin päästä.

Samoihin aikoihin pyramidien rakentamisen aikaan polynesialaiset tekivät Pääsiäissaarella Moai - patsaita. Nykyaikana on luultu niiden esittävän vain päitä, mutta maa-aineksen alta paljastuu myös kunkin patsaan kokonainen vartalo kaikkine asusteyksityiskohtineen. Ne on veistetty suurimmaksi osaksi kiveksi muuttuneesta vulkaanisesta tuhkasta.

Myös roomalaiset tarvitsivat tiettyjä kivilajeja valtakuntansa rakentamiseen, heistä tuli erityisen taitavia tutkimaan ja louhimaan erilaisia kiviä sekä hankkimaan niitä.

Geologian alkulähde

Kivien ja maan tutkiminen eli geologia on ollut olemassa ainakin 300-luvulta lähtien. Jo Aristoteles teki tärkeitä havaintoja geologisista muutoksista. Tästä voidaan sanoa geologian alkaneen. Tieteenala tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat maankuoren kivet ja kiviä synnyttävät prosessit. Geologian sovelluksilla on taloudellista merkitystä etenkin malmien, mineraalien ja fossiilisten polttoaineiden etsinnässä

Minua kivet kiinnostavat...

Kivien keräilyä

Vaikka jotkut saattavatkin pitää kivien merkitystä vähäpätöisenä, toisilla on tarkka silmä, joka havaitsee, miten ainutlaatuisella tavalla planeettamme ilmentää itseään erilaisten kivien kautta.

Mikset sinäkin toteuttaisi lapsuudenhaavettasi ja viettäisi päivää geologina kivien keräilypäivän kunniaksi? Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka eivät voi vastustaa kiusausta poimia rannalta muutamaa kiveä tai jotka etsivät aina kiiltäviä mineraaleja puutarhatöiden lomassa, tämä on oiva päivä kauniiden kivien etsimiseen. Kaikenikäiset voivat hyödyntää tätä päivää ja lähteä etsimään arvokkaita ja kauniita kiviä.

Kerää kiviä -päivänä opettajat voivat oppilaitoksissa yhdistää keräilyn opetukseen eri kivilajeista ja niiden syntytavoista. Olisi hauskaa lähteä esimerkiksi puistoon, metsään tai vaikkapa vain koulun pihalle etsimään ainutlaatuisia ja kiinnostavia kiviä, joita lapset voivat kerätä ja tutkia tarkemmin. Opettajat voivat myös kannustaa oppilaita lainaamaan kirjastosta geologiaan ja kivien keräilyyn liittyviä kirjoja. Kun luokan oppilaat ovat käyneet ulkona keräämässä kiviä, on hyvä tilaisuus rakentaa oppitunti geologian teeman ympärille.

Aikuisille kivien keräilypäivä on oiva tilaisuus lähteä retkelle fossiilipitoiselle rannalle etsimään kivisiä aarteita. Voit myös vierailla museoissa, jossa on esillä ammattimaisesti koottuja kivikokoelmia. Tai miksi et kokeilisi kullanhuuhdontaa pienessä purossa tai joessa?

Tänään voit viettää myös mm ryppyisen sadetakin päivää, tai vaikkapa muovailuvahapäivää.

Doty

Wikipedia

Lämmin kesä sai omenat kypsymään aikaisin

2026-09-10T00:00:00.000+03:00

Nyt ne sateet ovat alkaneet ja saapui tämä ihana viileä sää. Muistan ulkotöissä tämänkin kesän oleskelleena, ne hurjat helteet, hikoilun, pitkät kuumat päivät ja auringon sinnikkään paisteen, ikuisen kasvien kastelun ja niin muistavat omenatkin! - Useille niitä onkin siunaantunut valtavasti.

"Lämmin kesä on saanut omenat kypsymään. Samalla mehuasemat ovat ruuhkautuneet. Tänä vuonna omenat kypsyivät poikkeuksellisen aikaisin." (Yle)

Alkukesä oli kuuma ja kuiva mutta jos muistit kastella myös hedelmäpuitasi, se kannatti.

Nyt on parhaimmillaan kotimaisten omenoiden aika, jolloin syysomenat kypsyvät ja puut notkuvat satoa.

Aikaiset lajikkeet (kuten Valkeakuulas ja Huvitus) kypsyivät jo elo-syyskuun vaihteeseen mennessä.
Syyskuussa kypsyvät muun muassa Punakaneli ja muut mehukkaat syys- ja talvilajikkeet.

Mistä tuntee kypsän omenan

Voit testata omenan kypsyyttä näin; nosta ja kierrä omenaa kevyesti, jos se irtoaa oksasta ilman vastusta, se on valmis poimittavaksi. Halkaise omena. Siemenien tulisi olla puoliksi tai kokonaan ruskeita.

Käsittele omenoita varoen, jotta ne eivät kolhiinnu, koska kolhiintuneet hedelmät pilaantuvat nopeasti.
Omenat viihtyvät parhaiten viileässä, esimerkiksi jääkaapissa. Oikein säilytettyinä ne säilyvät hyvinä puolitoista viikkoa. Kesäomenat eivät kestä pitkäaikaista varastointia.

Kellarisäilytys

Parhaiten kellarisäilytykseen sopivat myöhäiset syys- ja talviomenat. Valitse omenat huolellisesti ja varastoi vain täysin terveet, kolhiintumattomat ja hyväkuntoiset yksilöt.
Lado omenat mataliin laatikoihin (esimerkiksi puu- tai pahvilaatikoihin) korkeintaan kahteen kerrokseen.
Voit kääriä omenat yksitellen silkkipaperiin estämään niiden kuivumista ja nahistumista, tai laittaa kerrosten väliin muuta paperia. (Älä käytä sanomalehtiä.)
Älä säilytä omenoita samassa tilassa perunoiden tai muiden juuresten kanssa. Omenat erittävät etyleenikaasua, joka saa juurekset pilaantumaan.
Pistäydy kellarissa viikoittain ja poista heti kaikki pilaantumaan alkaneet tai mädäntyneet.

Omenat säilyvät kellarissa parhaiten, kun lämpötila on +2–+4 astetta.

Syys- ja lokakuu ovat parasta aikaa nauttia omenoista tuoreena, leipoa piirakoita, viedä satoa mehustamolle tai tehdä itse mehua höyrymehustimella.

Minäkin olen jo yhden omenapiirakan tekaissut.

Omenapäivä juhlistaa kotimaisia omenoitamme kartanomiljöössä joka vuosi syyskuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 26.9. Tarjolla on maistiaisia, omenoiden itsepoimintaa ja kartanon herkullisten omenatuotteiden myyntiä. Markkinoilla on tarjolla sadonkorjuutuotteita, yritysesittelyjä ja käsitöitä. Lisätietoja Soderlangvik

Älä unohda hilloja

Se paras hillo syntyy happamista talviomenista.
Ohjeita löytyy keittokirjoista ja netistä tai sitten voit muistella miten sitä kotona ennen vanhaan valmistettiin tai kysäise äidiltä...

Omppuhillo on ihanaa talvella lettujen kanssa tai sitten voit tehdä täytemunkkeja tai nautiskella omaa hilloa aamupuuron kanssa tms. Hillot ovat ihania lahjoja kesältä.

Istutimme ensimmäisenä kesänä kakkoskodin pihalle ikkunan eteen Alro-omenapuun, joka on kasvanut niin, että se ylettää jo talon katon yli ja kurkistelee parvekkeelle.

Ja PS:

19.9. on Syö omena - päivä

#InternationalEatAnAppleDay

Mökillä pidetään mökkivaatteita

2026-09-01T00:00:00.000+03:00

Syyskuu, eli keltaisten lehtien kuukausi on sitten jälleen vuorossaan. Tänään on mm oranssien kissojen arvostuspäivä. Koko syyskuu on lisäksi onnellisten kissojen kuukautta!

Joissakin maissa syyskuu on myös palveluskoirakuukausi sekä vastuullisten koiranomistajien kuukausi.

Tänään voisi pukeutua pieneen mustaan mekkoon, kirjoittaa kirjeen jollekulle ja syödä jogurttia?
Tai sitten vaan puen päälleni työvaatteet, (= mun mökkivaatteet) ja menen pihatöihin. Mutta syön kyllä sen jogurttini sitten illalla, mustikoiden ja hunajan kera.

Prinsessa Ryysynen

Muuan suomalaisjulkimo esitteli hiljattain Saarenmaan mökkinsä "mökkivaatteita" jossain julkaisussaan. Mutta oohlalaa, hänellä ne olivat tietenkin merkki- & designvaatteita, jotkut jopa lahjoitus-sellaisia, hienoja kenkiä ja upeita laukkuja, jne... Vaude.

Minä kommentoin hänen kysymykseensä, onko meillä lukijoilla mökkivaatteet erikseen, että meidänkin Saarenmaan mökillä toki on: ne huonoimmat, joita pidetään viimeiseen asti kaikissa mökkitöissä... Hän taisi poistaa vastaukseni, koska en enää nähnyt sitä koskaan myöhemmin...
Mutta totta se on. Esimerkiksi miun mökkivaatteeni ovat maalissa, pihkassa, puuöljyssä, kipinöiden & auringon polttamia, jopa reikäisiä. Meillä kun ihan oikeasti ja ihan itse tehdään mökillä hommia vähän väliä, joissa ei designvaatteilla pärjää. (Ei minulla kyllä ole sellaisia laisinkaan, talvikotonakaan!)

Esim tänä kesänä oli uuden, suuremman mansikkamaan teko toissa kesänä puista ja jättimäisistä koivujen kannoista raivattuun tontin kohtaan, koko pyöröhirsimökin ulkoseinien käsittely puuöljyllä (kolmeen kertaan) sekä puuliiterin rakentamista ja pihalla olleiden puupinojen siirtoa sinne uuteen paikkaan, lisäbonuksena viime viikon myrskytuhojen kaatamien suurten puiden😔raivausta ja muuntamista klapeiksi, jne.

- Toki paikkailen välillä suurimpia reikiä ja kun vaate on ihan loppu, sillä voi vielä pestä kylppärin lattiaa, tai kuivata auton lavaa jne... Sitten se joutaakin jo pois. Meille ei kukaan ole lahjoittanut edes työhousuja. =D
Kun lähdemme kaupungille, kampaan tukkani ja laitan päälleni kyllä jotakin vähemmän reikäistä ja nuhjuista. Muutaman vuoden takaisia tavaratalolöytöjä yleensä. =)

Pitääkin taas mennä katsomaan mitä kivaa ois kauppakeskuksessa tarjouksessa. Halvalla. Voisi löytää ensi kesäksi nyt alelaarista uusia mökkivaatteita. Jotkut vanhimmista mökkivaatteistani ovat punaisen pikkutalon ajoilta. Hani sanookin minnuu joskus Prinsessa Ryysyseksi.

- Kaikella rakkaudella tietty.

💗

#GingerCat
#GingerCatAppreciationDay
#HappyCatMonth
#LittleBlackDressDay
#WorldLetterWritingDay
#YogurtDay

Kun kesä loppuu

2026-08-31T00:00:00.000+03:00

Kerään viimeiset
kaikenväriset
villit ihanuudet
niityn perukoilta mukaani
Punon niistä seppeleen
aika herttaisen
omille kutreilleni
elokuun iltaa juhlien
Illalla ripustan sen
kuivumaan seinälleni
Muuttumaan muistoiksi
tämän kesän helteisen

- Una Reinman

Ainakin täällä saarella oli helteinen kesä.

Vasta nyt parisen viikkoa sitten alkoivat sateet ja ilmat viilenivät.

Ja ehtipä meillä olla ihan myrskykin...

Nyt tuntuukin ihan syksylle.

Nyyh.

Kesä meni liian nopeasti.

Kesän juhlava päätös

2026-08-23T00:00:00.000+03:00

On tullut se haikea aika vuodesta, kun kesä alkaa olla lopuillaan, mutta elokuun viimeisenä viikonloppuna ulkoillaan vielä täysillä monissa erilaisissa luontoteemaisissa merkeissä.

💚

Puunhalausviikko aloittaa maanantaina 24.8.2026 luonnonjuhlaviikon, kehottaen katsomaan lähiympäristön puita uusin silmin. Puita halatessa mieli ja keho rentoutuvat ja aistit heräävät. Jo pelkkä puiden lähellä olo tuottaa mielihyvää. Lisää aiheesta: /Puunhalausviikko

Torstaina on vuorossa Itämeripäivä joka kutsuu meidät nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme. Voimme oppia sen historiasta ja luonnosta sekä tehdä konkreettisia suojelutekoja. Lisää aiheesta: / John Nurmisen säätiö.

Samana päivänä vietetään myös maailman järvipäivää. Järvet ovat yksi planeettamme tärkeimmistä luonnonvaroista. Ne toimivat ratkaisevan tärkeänä makean veden lähteenä. Ekologisen merkityksensä lisäksi järvet edistävät ilmaston säätelyä pitämällä planeetan viileänä, sitomalla tulvavettä ja varastoimalla hiiltä... Lisää aiheesta: /YK: Maailman järvipäivä.

💚

Kesä- tai mökkikauden päättäjäisiä, (joita jotkut kutsuvat venetsialaisiksi), vietetään sekä tulevana perjantaina että lauantaina. Näitä veneily- ja huvilakauden lopettajaisia juhlitaan tähän aikaan perinteisesti mökeillä, veneillä, rannoilla, laitureilla kuin pihoillakin. Pöytä katetaan loppukesän sadolla, ravuilla ja muilla sesongin mauilla. Samalla pimenevää iltaa valaistaan kausivaloin, poltellen kokkoja, roihuja sekä kynttilälyhtyjä.

Ilotulitus: Tarkista hyvissä ajoin oman alueesi Pelastustoimiviranomaisen ohjeet, sillä ilotulitus saattaa vaatia erillistä ilmoitusta tai olla rajoitettu vain tietyille alueille.

💚

Niin ikään veneilijöiden perinnettä on lauantaina vietettävä Muinaistulien yö. Perinteisesti Suomen, Viron ja muiden Itämeren maiden rannoilla ja saaristossa sytytetään tulia ja kokkoja auringon laskiessa ja illan hämärtyessä, noin kello 21.30, kesäkauden päättämiseksi ja muinaisten veneilijöiden merkkitulien muistoksi. Rannoilla järjestetään kaikenlaisia tapahtumia, hyvää ruokaa, yhdessäoloa, elävää musiikkia, tanssia jne.

💚

Suomen luonnon päivääkin vietetään lauantaina. Nosta siis Suomen lippu salkoon ja suuntaa ulkoilemaan. Lisää aiheesta: / Suomen luonnon päivä

Juhlapäiväksi on vakiintunut elokuun viimeinen lauantai – ajankohta, jolloin kesä on päättymässä ja eletään elonkorjuun ja satokauden aikaa. Teemapäivän tavoitteena on luonnon arvostuksen lisääminen ja suomalaisten luontosuhteen vahvistaminen kaupungistuvassa yhteiskunnassamme. Moni suomalainen onkin ylpeä suomalaisesta luonnosta ja pitää luontoa itselleen tärkeänä. Lisää aiheesta: / Luontoon.fi

Maamme kaikki 41 kansallispuistoa ovat mainioita juhlatiloja

Päivän aktiviteetteja ovat retkeily, luonnossa oleskelu ja retkieväistä nauttiminen. Mustikkapiirakka on edelleen päivän virallinen eväs ja leivonnainen. Joissakin kansallispuistoissa saa myös sienestää ja marjastaa. Tarkista puiston järjestyssäännöt ennen luontoreissua. Lisää aiheesta: / Luontoon.fi

💚

Samaan aikaan luonnonpäivän kanssa vietetään usein Illallinen taivaan alla, (esim Illallinen Lahden Taivaan Alla)
ja Syö ulkona -päivää, pihalla ja parvekkeella, laavulla, missä vaan ja kaikkialla. Paistakaa vaikkapa lettuja porukalla! Tai miten olisi vaikkapa picnic jossain ihanassa luontopaikassa?

💚

Tänä päivänä myös luomutilat ympäri Suomen avaavat ovensa yleisölle.

Samoin Martat viettävät valtakunnallista sienipäivää aina vuosittain, tänä elokuun viimeisenä lauantaina.

Yöksi tähtihotelliin

Suomen Latu haastaa koko Suomen nukkumaan yönsä ulkona Suomen luonnon päivänä - tai siis yönä. Voit ihailla yllesi kaartuvaa tähtitaivasta ja täysikuuta ja bongata vaikkapa Linnunradan. Yötaivaalla on juuri nyt parhaillaan muun muassa elokuun komea sadonkorjuukuu. Tähtivinkit: Ursa

💚

Suomenlatu.fi.
Luontoon.fi
Luontoliitto
Viherympäristö
Suomen luonnon päivä.fi
YK: Maailman järvipäivä
John Nurmisen säätiö
FB Suomen luonnon päivä
FB muinaistulien yö

Martat

MTK.fi

Ursa

#ihanpihalla

#syöulkona
#eväsretki
#metsäretki
#retkellä

#retkeily

#sienipäivä

#puolukassa
#jokaisenoikeudet
#puunhalausviikko
#halaapuuta
#liputanluonnolle
#suomenluonnonpäivä
#mustikkapiirakka
#kukkaseppele
#niittykukkia
#luonnonkukat
#luonnonpäivä
#venetsialaiset
#mökkeilykaudenpäätösjuhlat
#Maailmanjärvipäivä

#illallinentaivaanalla
#itämeripäivä
#balticseaday
#muinaistulienyö
#nukuyöulkona

PS:

Jos mikään näistä ei nappaa, voit viettää torstaina kivi-paperi-sakset-päivää, eli #WorldRockPaperScissorsDay. Voithan opetella vaikka sen Sheldonin version. Perjantaina punaviinin ystävät voivat viettää punaviinipäivää, #RedWineDay. Lauantaina saat pukeutua kansainväliseen Cosplay päivään, #InternationalCosplayDay. Hahmohan voisi olla joku muinainen, vaikkapa viikinki tms? Sunnuntaina saat paahtaa vaahtokarkkeja nuotiolla, #ToastedMarshmallowDay.
Näilläkin teemoilla voit siis hyvin sulautua muiden viikonlopun vaeltajien, eräilijöiden ja juhlijoiden joukkoon. =D

Nalle Puh 105 - vuotta!

2026-08-21T00:00:00.013+03:00

Alan Alexander Milne poikansa Christopherin kanssa

A. A. Milne, eli Alan Alexander Milne,
18.1.1882-31.1.1956,
oli englantilainen kirjailija ja runoilija.

Milne meni naimisiin Dorothy "Daphne" de Sélincourtin kanssa vuonna 1913, ja 21.8.1920 he saivat ainoaksi jääneen lapsensa Christopher Milnen.

Runojen, lastenkirjojen ja salapoliisiromaanin lisäksi A. A. Milne kirjoitti myös esseitä, omaelämäkerran ja yli 25 näytelmää, mutta hänet tunnetaan parhaiten maailmankuulusta Winnie-the-Pooh, eli Nalle Puh-hahmostaan, jonka ensimmäisen tarinan Alan Milne kirjoitti alunperin 1-vuotissyntymäpäivälahjaksi pojalleen, vuonna 1921. Siksi voidaan katsoa, että Nalle Puh täyttää tänään jo 105-vuotta.

A. A. Milne sai julkaistuksi ensimmäisen Puh- tarinansa vuonna 1926, joten maailma aloittaa kuuluisan nallen iän laskemisen vasta siitä hetkestä, sanoen Nalle Puhin olevan nyt vasta 100-vuotias.

Kaikkien tuntema punaiseen paitaan sonnustautunut pullea satukarhu seikkailee ystävineen Puolen hehtaarin metsässä. Tämä hunajaa (Puhin omien sanojen mukaan hinajaa) rakastava nalle pohdiskelee elämänmenoa omintakeisen verkkaiseen tapaansa ja joutuu toisinaan humoristisiin kommelluksiin.

Christopher Milne äitinsä Dorothyn sylissä.

Christopher Milne, Edward nallensa kanssa, josta oli myöhemmin tuleva koko maailman tuntema hahmo. Milne käytti poikansa muitakin pehmoleluja kirjansa hahmoina.

Winnie-the-Pooh -kirjoissa seikkaili myös Risto Reipas (Christopher Robin) -niminen poika, joka puolestaan sai nimensä suoraan Milnen pojan mukaan. Pitää tosin muistaa, että tarina oli alunperin kirjoitettu juuri Christopher Milnelle.

Alkuperäiset Christopher Milnen pehmolelut ovat esillä New Yorkin julkisessa kirjastossa Yhdysvalloissa.

A. A. Milnen kuoleman jälkeen hänen leskensä myi Nalle Puh -hahmojen oikeudet The Walt Disney Companylle. Animaatioistaan tunnettu Disney on jatkanut Nalle Puhin tarinaa 1960-luvulta lähtien. A. A. Milnen Nalle Puh -kirjat sekä Disneyn Nalle Puh -animaatiot kuuluvat lasten suosikkeihin ympäri maailmaa. Nalle Puhin, Tiikerin, Nasun, Ihaan, Risto Reippaan ja muiden Puolen hehtaarin metsässä asustavien ystävysten seikkailut ovat levinneet myös kokoillan elokuviin, videopeleihin, leluihin sekä sarjakuviin.

Cristopher Milne aikamiehenä.

Cristopher Milne

A. A. Milnen poika Christopher Robin Milne, 21.8.1920-20.4.1996, (käytti nimeä Christopher Milne) oli englantilainen kirjakaupan pitäjä ja kirjailija.
Lapsena Christopher Milne oli paljon julkisuudessa isänsä kirjojen vuoksi. Kun Nalle Puh kirjojen suosio kasvoi, häntä ruvettiin kiusaamaan koulussa. Kiusaaminen meni niin pahaksi, että hän joutui opiskelemaan erilaisia itsepuolustuskursseja, jotta voisi puolustautua kiusaajiltaan. Hän alkoi vihata satukirjoja, jotka olivat tehneet hänestä julkisen henkilön.
Sodan jälkeen Milne meni Cambridgeen jatkamaan ennen sodan alkua aloittamiaan englannin kielen opintoja. Milne valmistui ja meni vuonna 1948 naimisiin serkkunsa Lesley de Sélincourtin kanssa. Vuonna 1951 he muuttivat Dartmouthiin ja avasivat kirjakaupan. Vuonna 1956 syntyi heidän tyttärensä Clare Milne, jolla diagnosoitiin vakava CP-vamma.

Christopher Milne menestyi hyvin kirjakauppiaana, vaikka hän ei pitänyt liiketoiminnasta ja vaikka hän joutuikin tapaamaan paljon Nalle Puh -faneja.
Milne julkaisi kolme omaelämäkerrallista kirjaa, muun muassa Beyond the World of Pooh (1998) joka ilmestyi vasta kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kirjoissaan hän teki selkoa Puh-kirjojen takia kohtaamistaan ongelmista.

Clare Milnen Säätiö

Joka vuosi 17. heinäkuuta vietetään Claren päivää, Clare’s Day, joka juhlistaa Clare Milnea, (1956-2012). Hän oli ainutlaatuinen nainen, joka on edelleen The Clare Milne Trust hyväntekeväisyysjärjestön sydän, joka ylpeänä kantaa hänen nimeään. Haasteistaan huolimatta Clare saavutti paljon suuren sydämensä ja positiivisen asenteensa ansiosta; hän toi iloa ja naurua kaikkialle, minne menikin. Clare suhtautui elämäänsä CP-vamman kanssa suurella sydämellä, huumorintajulla ja vahvalla persoonallisuudella.

Claren säätiö on auttanut kymmeniä tuhansia vammasia ihmistä kokemaan iloa ja yhteenkuuluvuutta retkien, luontopolkujen, rantojen ja yhteistilojen parissa. Teksti & kuva: AccessCornwall

Nalle-Puh - hahmojen oikeuksista on vuosien saatossa käyty myös oikeustaisteluja, mm Clare Milnen sekä Disneyn välillä. Tällä hetkellä viihdeyhtiö The Walt Disney Company omistaa edelleen oikeudet omiin tuttuihin versioihinsa ja tavaramerkkeihinsä, mutta se maksaa korvauksia A.A.Milnen testamentin mukaan jälkeläistensä sijasta nimetyn uskotun miehen, kirjallisuusagentti Stephen Slesingerin perikunnalle.
A.A.Milnen kirjoittama alkuperäinen Winnie-the-Pooh-kirja (1926) ja sen hahmot (kuten Puh, Nasu, Ihaa ja Kani) vapautuivat tekijänoikeuksista Yhdysvalloissa vuonna 2022, kun julkaisusta tuli kuluneeksi 95 vuotta.
Euroopassa ja Suomessa suoja-aika päättyy yleensä 70 vuotta tekijän kuolemasta. Milne kuoli vuonna 1956, eli suoja päättyy vuoden 2026 lopussa.

Clare Milne Säätiö
Wikipedia
Story House Egmont

Elokuun taikayöt

2026-08-12T12:33:41.684+03:00

Illan osittaisen auringonpimennyksen lisäksi on myös 🌑 uuden kuun ajankohta
& saatamme nähdä tähdenlentoja tänäkin yönä.
Vaikka meteoriparvea kutsutaan tähdenlennoiksi, kyse ei ole tähdistä, muuten kuin nimellisesti.
Perseidit johtuvat siitä, että meteorit näyttävät tulevan Perseuksen tähdistön suunnasta. Itse asiassa ne ovat pieniä, hiekanjyvän kokoisia pölyhiukkasia, jotka palavat Maan ilmakehän yläkerroksissa. Pöly on peräisin Swift-Tuttle-komeetasta, jonka ratatasossa Maa kulkee joka vuosi elokuussa.
Komeetta itse kiertää Aurinkoa 133 vuoden jaksolla, ja se oli viimeksi lähellä Aurinkoa vuonna 1992.

☄️☄️☄️☄️☄️

Supermarjapäivä

2026-08-05T21:58:19.061+03:00

🫐

Mustikkapiirakka on meille suomalaisille niin rakas perinneherkku, että se ansaitsee oman juhlapäivänsä ja se on on taas 6. elokuuta.

#mustikkapiirakkapäivä

🫐🫐🫐

Ruusukuu

2026-07-28T04:38:29.612+03:00

Heinäkuun täysikuu on taas taivaalla. Sen nimiä kautta aikojen ovat olleet: ukkoskuu, piikkipaatsamakuu (keltit), ruoho/heinä/yrttikuu, niittykuu, siunaus/onnikuu, (alkuperäisamerikkalaiset), nälkäinen aavekuu (kiinalaiset), kurkikuu,
- kyllä, kurjet kuuluvat ja näkyvät nyt enemmän kuin poikasten hoitoaikoina (choktaw), keskikesän kuu (sioux), sekä
ruusukuu (siirtomaa-ajan amer.).

Heinäkuun täysikuuta on nimitetty myös kauriinkuuksi tai peurankuuksi, koska peurat alkavat tähän aikaan kasvattaa uusia sarviaan.

Itse rakastan tuota ruusukuu nimitystä. Ovathan ruusut vielä niin kauniina pihoissa ja puutarhoissa. Ukkosta en tahtoisi. Se on aina vähän pelottava luonnonvoima...

Keskiviikkona voi viettää sateenpäivääkin

- Toivottavasti ilman ukkosta

Ihmiskunnan historiassa eri puolilla maailmaa ihmiset ja kulttuurit ovat kautta aikojen juhlistaneet sadetta ja sen elämää antavaa voimaa. Kaikki elämä on riippuvaista sateesta, ja juuri sade pitää maailmamme vehreänä, raikkaana ja kauniina. Sade on nykyään yhtä tärkeää kuin ennenkin, ja siksi eri puolilla maailmaa vietetäänkin ”Rain Day” -päivää – päivää, jolloin juhlitaan kaikkea märkää ja ihanaa.
Sateen merkitystä voi arvostaa, vaikkei olisikaan viljelijä, joka seuraa tarkasti satoaan; tavallinenkin ihminen voi juhlistaa päivää monin eri tavoin. Jos olet onnekas ja kyseisenä päivänä sattuu satamaan, voit mennä ulos tanssimaan, laulamaan tai vain kävelemään sateessa. Jos taas ei sada, voit valmistaa herkullisen aterian tuoreista vihanneksista ja muista kasveista, joiden kasvu on riippuvaista sateesta, ja pohtia, kuinka onnekkaita olemme saadessamme elää sateisessa maailmassa. /Doty

Jäätelökuukausi ja vaniljajäätelö

2026-07-23T00:00:00.000+03:00

Klassinen, täyteläinen ja kertakaikkisen herkullinen – kukapa ei vaniljajäätelöstä pitäisi? Sitä voi nauttia lettujen, vohvelien, suklaakakun tai omenapaistoksen kera, koristella nonparelleilla, tuoreilla marjoilla, hedelmillä tai kastikkeilla... vaihtoehtoja riittää.

Toki se on ihanaa sellaisenaankin. Näin herkullinen ja monikäyttöinen jälkiruoka ansaitsee tulla juhlistetuksi, ja vaniljajäätelöpäivä tarjoaa siihen täydellisen syyn. Se on oiva tilaisuus hemmotella itseään ja muita tällä makealla herkulla ja kokeilla erilaisia tapoja nauttia tästä herkusta.

Vaniljajäätelön historia

Kenelle kuuluu kiitos tästä herkullisesta ja uskomattomasta keksinnöstä? Vastaus löytyy tarkastelemalla sekä vaniljan että jäätelön alkuperää.

Ajatus suolan ja jään sekoittamisesta jäähdytystarkoituksessa sai alkunsa Aasiassa. Menetelmä levisi myöhemmin maurien ja arabien mukana Espanjaan vuosien 711 ja 1492 välisenä aikana. Myös Italialaiset ja ranskalaiset alkoivat valmistaa jäätelöä menetelmän levittyä Eurooppaan.

Vanilja (Vanilla planifolia) on kämmekkäkasvien, eli orkideoiden (Orchidaceae) heimoon kuuluva päällysvieraana eli epifyyttinä elävä kiipijäkasvi. Se kasvaa puiden oksilla ja rungoilla. Sen varsi on useiden metrien pituinen, lehdet paksut, kukat kellanvihreät, hedelmä litumainen ja 15–20 sentin pituinen. Vanilla planifolia -orkideoja on yli 150 erilaista ja se on ainoa orkidea, jonka siemenkodasta kasvaa hedelmä. Luontaisesti pölyttäjäksi kelpaa vain tietty Väli-Amerikassa elävän Melipona-suvun mehiläinen, mutta käytännössä ihmisillä on mahdollisuus pölyttää kasvi puisella neulalla ilman kyseistä mehiläistä. Kasvi kukkii vain kerran vuodessa yhden päivän ajan.

Vanhimmat tiedot vaniljan käytöstä liittyvätkin Väli-Amerikkaan. 1500-luvulla nykyisen Meksikon alueella liikkuneet espanjalaiset konkistadorit kohtasivat Amerikan alkuperäiskansoja, jotka käyttivät vaniljaa ruoissaan ja juomissaan. Konkistadorit toivat ryöstöretkiltään mm vaniljaa sekä kaakaopapuja mukanaan Espanjaan. (Tästä lisää mm postauksessa Suklaa on jumalten lahja ihmisille - Ja Asteekkien sekä Mayojen) Vaniljaa alettiinkin käyttää mausteena kaakaopavuista tehdyssä suklaajuomassa, joka levisi lopulta Englantiin ja Ranskaan ja sieltä edelleen muualle Eurooppaan 1600-luvun alkuun mennessä.

Vaniljaa alettiin käyttää myös mm jäätelön mausteena. Ranskalaiset myös lisäsivät jäätelöresepteihin kananmunaa saadakseen lopputuloksesta täyteläisemmän ja pehmeämmän.

Kun Thomas Jefferson tutustui vaniljajäätelöön Ranskassa, hän vei sen reseptin 1780 - luvulla mukanaan Yhdysvaltoihin.

Valmista vaniljajäätelöä itse

Paras tapa viettää vaniljajäätelöpäivää on tietenkin kokeilla oman vaniljajäätelön valmistamista. Useimmat reseptit vaativat jäätelökoneen, mutta älä huoli jos sinulla ei ole sellaista, koska netistä löytyy paljon reseptejä, joilla voit itse tehdä jäätelöä, kunhan sinulta löytyy sähkövatkain.

Luo oma jäätelöannoksesi

Vaniljajäätelöä voi hyödyntää monin eri tavoin. Voit lisätä joukkoon esimerkiksi keksinmuruja. Tai mitä jos viimeistelisit annoksen kastikkeella, kuten toffeella, tummalla suklaalla tai sulatetulla kinuskilla? Voit myös sekoittaa joukkoon paloja suosikkipatukoistasi. Tai jos kaipaat vaihtelua, kokeile rohkeasti yllättäviä makuja, kuten vaahterasiirappia ja chilisuklaata.

Kutsu ystävät koolle

Kutsu ystävät ja läheiset maistelemaan luomaasi vaniljajäätelöherkkua. Heihin tekee varmasti suuren vaikutuksen kuullessaan, että olet valmistanut vaniljajäätelön itse alusta alkaen! Voit ottaa muutkin mukaan hauskaan puuhaan ja antaa heidän luoda omat jäätelöannoksensa.

Luo oma jäätelöcocktail

On olemassa valtavasti upeita cocktailreseptejä, joissa käytetään vaniljajäätelöä. Mikset valmistaisi omaa alkoholillista (tai sitten alkoholitonta!) jäätelöcocktailia juhlistamaan tilaisuutta? Yksi suosikeistamme on Blackberry Gin Fizz Float. Yhdistä karhunvatukkasose, vaniljajäätelö, gini, inkivääriolut (ginger ale), tuore minttu ja limettimehu. Tämä on virkistävä ja ylellinen cocktail – tulet ihmettelemään, mikset ole maistanut sitä aiemmin. /Doty

Mikä on sinun lempijäätelösi?

Minun on ehdottomasti vaniljapehmis ja kaikki vaniljaiset, sekä vanhanajan vaniljajäätelö.

Karrageeniton!

♡

#VanillaIceCreamDay

Tänään on myös mm upeiden isoäitien päivä, Joko on riittävä helle -päivä, sekä seliselipäivä. =)

Riippumattoja siellä täällä

2026-07-22T00:00:00.000+03:00

Voi kun olisikin! Tänään vietetään riippumatto- tai riippukeinupäivää.

Meidän mökkiriippumatollamme alkaa olla jo ikää ja se on haalistunut auringossa ja sateessa, saaren säiden rajussakin vaihtelussa. Talveksi laitamme sen varastoon tai vintille talteen mutta kesän se saa olla pihalla. Minä itse olen lojunut siinä todella harvoin. Mun polveni ovat todella kipeät jos ihan vaan hetken makoilen riippukeinussa. Mun yliliikkuvat niveleni kääntyvät väärällä tavalla ja kostavat minulle vähintään kolmen päivän ja yön kipuiluna moisen erheen. Riippukeinu ei siis ole mun juttuni, vaikka niin vuosia luulin, kun sellaisesta haaveilin... Kolmesti olen kokeillut. Ei onnistu. Mutta Hani tykkää oleilla siinä.

Nykyään tämä paikka ei ole enää ihan pelkkä työleiri, vaan täällä voi jo ihan vaan oleskellakin. Tähän asti minua on aina harmittanut, kun joku on toivottanut "mukavaa mökkeilyä"! Miettinyt, että tietäisitpä miten me rehkitään täällä... Pelkkä puuceen tyhjennys kerran, kaksi viikossa veisi joltain jo tuon "mökkifiiliksen".

Milloin ollaan raivattu koko kesä pois metsää ja tehty hulluna klapeja. Milloin raivattu pois pihan kantoja, täytetty ostomullalla kuoppia ja tasailtu hiki päässä entiseen metsäpohjaan nurmikkoa, jota on nyt niin paljon, että minulla menee sen ajamiseen kolmatta tuntia ja Hanilla korkeintaan kaksi. (Nykyään tämä pihatyö nakittuukin yleensä Hanille ja ne muut minulle.) Toinen joutuu akkutrimmerillä siistimään pihan istutusten reunoja saman ajan ja samalla taistellaan siinä vihaisia paarmoja vastaan.

Ihmettelenkin tätä paikallisten tyyliä ajella pihanurmikkoa uikkarit päällä. Mitä ihmeen ötökkämyrkkyä heillä oikein on ihollaan? Vai onko heillä jokin ihme veriryhmä joka ei kelpaa ötököille? Meidän pitää pukea vaatetta päälle ja suihkutella niihin vaatteisiin myrkkyä (tietenkin vaatteisiin, eikä koskaan iholle) näitä verenimijöitä vastaan ja silti ne purevat ja pistävät meitä raivoissaan! Usein tuntuu että juuri se leikkuri tai trimmeri oikein villitsee verenimijät iholle! Ja ne puremat sattuvat! Ne vievät mennessään ison palan ihoa! Joskus joutuu itku kurkussa pakenemaan sisätiloihin, kun paarmalauma oikein hyökkää kimppuun! Ja kyllä, tiedetään: "Paarmat pitää loitolla parhaiten suosimalla vaaleita ja peittäviä vaatteita sekä käyttämällä DEET-pohjaista hyttyskarkotetta. Tehokkaita ja testattuja niksejä ovat myös tekosudenkorennon kiinnittäminen päähineeseen 😁tai mustan, liimapintaisen ämpärin (meillä se on iso saavi!) ripustaminen pihapiiriin..." Eivät ole auttaneet... Ja iltaisin pitää tehdä sitten puolestaan punkkitsekkaus. Tänä kesänäkin on ollut jo useita punkkeja kiinni ihossa. Molemmilla. Ei onneksi borrelioosia. Vielä. Tänä kesänä... (Koputtaa puuta...) Minun veriryhmäni on O + eli juuri se ötökkämagneetti. Hyttyset, paarmat, mäkärät ja punkit ovat aina eniten minun kimpussani.

Milloin ollaan tehty jättikasvihuonetta ja alettu istuttamaan pihaan kasveja. Milloin on tehty pihaan vaja, milloin varasto, se eka puuvaja, ja milloin mitäkin. Tänä kesänäkin on jo mm vaihdettu mansikkamaan paikkaa sille viime kesänä jättikoivujen kannoista raivatulle alueelle ja samalla laajennettu mansikkamaa komean kokoiseksi.

Koko pyöröhirsimökkikin on nyt tänä kesänä kolmeen kertaan käsitelty puuöljyllä ulkoapäin. Minä käsittelin sivuseinät ja räystäiden alusia niin korkealta kuin pystyin ja vähän myös A-tikkaiden avulla, Hanin rakentaessa kaksikerroksista mökkiä varten ihan itse maalaustelineet puumateriaaleista päätyseinille. Hän hoiti ne kiipeiltävät seinät. Seinien käsittelyn jälkeen vankat telineet purettiin pois ja nekin laudat ja lankut käsitellään puuöljyllä ja niistä rakennetaan vielä tänä kesänä suurempi puukatos pihan klapeille. Pieni katos meillä jo olikin, mutta klapejahan riittää. Toivon vaan etteivät ne ole menneet huonoksi kun niillä on ollut vaan pressuja suojinaan...

Mutta nyt siis alkaa ihan oikeasti vähentyä työleiripakkotahti tällä tontilla. Onhan tämä jo seitsemäs kesä...

Tontista on käytössä nyt yli puolet. Osa on vielä erämaata. Ainakin siihen asti on rauhaisaa, kunnes Hani alkaa poistaa lopputontilta vanhoja puita. Toivottavasti ei tarvita kolmatta puuvajaa.

Ja vielä on pystyssä niin rotevia puita, että niihin voisi suoraan ripustaa riippumattonsa...

Olenkin osallistunut kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin, joissa on ollut riippumatto palkintona, josko Hani saisi päivitetymmän olopaikan. Ja sehän olisi hauskaa, jos niitä riippakeinuja olisi monessa paikassa, niin hän voisi valita, haluaako oleskella varjossa vai auringonpaahteessa.
- Tai nuoriso, jos he jossain vaiheessa saapuisivat tänne meidän luoksemme.

Riippumatoista olen kirjoitellut aiemminkin mm tuolla...

PS:

Tänään alkaa mätäkuu, se loppukesän kuumin ja kostein ajanjakso, jolloin ruuat pilaantuvat helposti ja kaikenlaiset haavat herkästi tulehtuvat. Jopa ötökänpurematkin voivat nyt tavallista pahemmin tulehtua. Mätäkuu päättyy 23.8.2026

"Mätäkuun ajankohta oli merkittynä satojen vuosien ajan suomalaisiin kalentereihin, mutta Helsingin yliopisto poisti sen almanakastaan vuonna 1996." /Wikipedia
- Miksi poisti?

The Spirit of Finland

2026-07-21T12:05:59.580+03:00

Pitäisikö listaa näistä Suomen kansan kansallisaarteista päivittää ainakin osin nykyaikaan, jos katsotaan asiaa suomalaisuuden näkökulmasta ja juuri tästä hetkestä? Eletään kuitenkin vuotta 2026. Mitä mieltä sinä olet? Enkä todellakaan tarkoita kuvan aarteen kaltaista teosta päivitettävissä asioissa. Kuvassa on Akseli Gallen-Kallelan teos, nimeltään Ad Astra, vuodelta 1907. Hyvä taide ei vanhene.

KANSALLISELÄIN

Karhusta tuli Suomen kansalliseläin vuonna 1985 järjestetyssä yleisöäänestyksessä, jonka toteuttivat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Helsingin Sanomat. Karhu voitti äänestyksen ylivoimaisesti, sillä se on ollut suomalaisille vuosisatojen ajan pyhä ja kunnioitettu eläin, joka symboloi voimaa, sitkeyttä ja suomalaista metsää.
- Kaikille ei tule hesaria! Nykyäänkään. Kaikki eivät seuraa sitä edes somesta...

KANSALLISLINTU

Suomen kansallislintu on laulujoutsen (Cygnus cygnus). ). Tämä suuri, valkoinen sorsalintu valittiin kansallislinnuksi vuonna 1986 järjestetyssä lintutieteellisten yhdistysten äänestyksessä. Laji pelastettiin sukupuuton partaalta 1900-luvulla, ja se on nykyään tärkeä Suomen luonnonsuojeluliiton symboli.

KANSALLISKUKKA

Suomen kansalliskukka on kielo (Convallaria majalis). Se valittiin kansalliskukaksi vuonna 1967 itsenäisen Suomen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

KANSALLISPERHONEN

Suomen kansallisperhoseksi valittiin vuonna 2017 järjestetyssä yleisöäänestyksessä paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus). Se voitti äänestyksen täpärästi ennen toiseksi tullutta neitoperhosta.

- Rakastan molempia...

KANSALLISPUU

Suomen kansallispuu on rauduskoivu (valittu vuonna 1988 kansanäänestyksellä). Koivu valittiin kansallispuuksi sen pitkän kulttuurihistorian, monikäyttöisyyden ja suuren symboliarvon vuoksi.

KANSALLISJÄRVI

Saimaa on vakiintunut Suomen epäviralliseksi kansallisjärveksi. Se on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.

KANSALLISMARJA

Suomella ei ole virallista kansallismarjaa, mutta epäviralliseksi kansallismarjaksi on vakiintunut puolukka. (Mitä ihmettä????) Sitä pidetään suomalaisen metsäluonnon perikuvana, sillä se kasvaa yleisenä kaikkialla maassa ja edustaa pohjoisen luonnon sitkeyttä, terveellisyyttä ja omavaraisuutta. Puolukan lisäksi toinen vahva ehdokas kansallismarjaksi on mustikka, joka on myös erittäin rakastettu ja arvostettu marja suomalaisessa perinteessä.
- Mustikan ymmärtäisin paremmin... Onhan mustikkapiirakka, joka koostuu taikinapohjasta ja mustikoista, kuitenkin yksi suomalaisten rakastetuimmista herkuista ja se on valittu Suomen luonnon päivän omaksi leivokseksi ja viralliseksi juhlaherkuksi.

KANSALLISHYÖNTEINEN

Suomen kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko eli leppäkerttu. Se valittiin tehtävään vuonna 1996 järjestetyssä yleisöäänestyksessä.

KANSALLISKIVI

Suomen kansalliskivi on graniitti. Se valittiin kansallissymboliksi, koska se on maamme kallioperän yleisin ja tunnetuin kivilaji. Graniitti symboloi suomalaisten luonteenpiirteiden tapaan kestävyyttä, sitkeyttä ja vankkumattomuutta.

KANSALLISKOIRA

Suomen kansalliskoira on suomenpystykorva. Se on perinteikäs, luonnonkannasta jalostettu ketunpunainen metsästyskoira, joka on toiminut suomalaisten erämaiden luotettavana riistanhaukkujana jo satojen vuosien ajan. Arvostettu rotu on ollut virallinen kansalliskoira vuodesta 1979 lähtien. (Eikä sovi kerrostaloon!...)

KANSALLISRUNOILIJA

Suomen virallinen kansallisrunoilija on Johan Ludvig Runeberg (1804–1877), joka kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, jonka avausruno "Maamme" on Suomen kansallislaulu. Runebergin syntymäpäivää, helmikuun 5. päivää, vietetään liputuspäivänä, jolloin herkutellaan hänen nimeään kantavilla Runebergin tortuilla.

- Entäs kansallinen naisrunoilija? Minä ehdotan Saima Harmajaa!

KANSALLISKIRJAILIJA

Suomen kansalliskirjailija on Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall, 1834–1872). Hänen syntymäpäiväänsä 10. lokakuuta vietetään Suomessa liputuspäivänä, suomalaisen kirjallisuuden päivänä.

KANSALLISSÄVELTÄJÄ

Suomen kansallissäveltäjä on Jean, Sibelius (1865–1957). Onko häntä suurempaa?

KANSALLISTAITEILIJA

Suomen kansallistaiteilija on Akseli Gallen-Kallela (1865–1931). Hänet tunnetaan erityisesti Kalevala-aiheisista maalauksistaan, karelianismista sekä teoksista, jotka ovat vahvasti muovanneet suomalaisten visuaalista identiteettiä ja käsitystä kansallismaisemasta.

KANSALLISVÄRIT

Luonnollisesti Suomen kansallisvärit ovat sininen ja valkoinen. Sininen symboloi Suomen lukemattomia järviä ja taivasta ja valkoinen kuvaa talvista lunta. Tämä värimaailma vakiintui 1900-luvun alussa, ja virallisen kansallislippunsa Suomi sai vuonna 1918.

KANSALLISSANKARI

Suomen kansallissankariksi kutsutaan yleisimmin filosofi, lehtimies ja valtiomies J.V. Snellmania (1806–1881). Hän oli suomenmielisestä ajattelustaan huolimatta ruotsinkielinen, ja hän julkaisi valtaosan varhaistuotannostaan sekä lehtikirjoituksistaan ruotsiksi. Olisiko aika nostaa joku tuoreempi tapaus kansallissankariksi? Sauli Niinistö tms?

KANSALLISPUKU

Suomalaiset kansallispuvut syntyivät 1800-luvun lopulla kansallisromantiikan ja suomalaisuusaatteen herätessä. Sivistyneistö halusi tallentaa katoavaa kansanperinnettä ja osoittaa ihailua tavallisen kansan käsityötaitoa kohtaan.

KANSALLISSOITIN

Kantele on Suomen kansallissoitin, koska se on vuosisatojen ajan kietoutunut suomalaiseen kansanperinteeseen ja kulttuuriin. 💗

KANSALLISRUOKA

Suomen virallinen kansallisruoka on ruisleipä! Se valittiin tehtävään vuonna 2016 järjestetyssä suureessa kansanäänestyksessä, jossa se sai ylivoimaisesti eniten (lähes 10 000) ääniä. Äänestyksen toiseksi suosituin ruokalaji oli perinteikäs karjalanpaisti.

- Pahus. Leipä olisi sopinut paremminkin välipalaehdokkaaksi...

KANSALLISVILJA

Suomen kansallisvilja on ruis. Rukiista tuli suomalaisten tärkein vilja ja kansallissymboli, koska se on sopeutunut täydellisesti Suomen luonnonolosuhteisiin ja sillä on pitkä, vuosisatojen mittainen historia osana suomalaista ruokakulttuuria.
- Hmmm... Ruis vaan ei sovi meidän kaikkien suolistolle. Mites ois kaura? =D

KANSALLISJUOMA

Suomella ei ole virallisesti määriteltyä laillista kansallisjuomaa, mutta epävirallisessa kansanäänestyksessä ja kulttuurissa kahvi on noussut ehdottomaksi ykköseksi.

- Ihme kun ei sahti? Kotikalja? Tai vaikka keltainen Jaffa? Ei, ei, en valita! Rakastan kahvia, mutta suomalainen juoma...

KANSALLISKALA

Suomen kansalliskala on ahven (Perca fluviatilis). Se valittiin tehtävään Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä suuressa yleisöäänestyksessä vuonna 1994. No tämä on hyvä. Nam.

KANSALLISKOTIELÄIN

Suomen virallinen kansalliskotieläin on suomenhevonen. Se sai kyseisen arvon vuonna 2007. Kotieläin?

- Hmmm... Ei meillä kyllä ollut kotieläimenä tämmöstä eikä kellään naapurillakaan. Oli kissoja ja koiria... =D

KANSALLISEEPOS

Suomen kansalliseepos on Kalevala. Elias Lönnrot kokosi sen 1800-luvulla yhdistelemällä suullisen perinteen ja Vienan Karjalan runolaulajien lauluja. Elias Lönnrot (1802–1884) oli suomalainen kirjailija, kielitieteilijä, lääkäri ja kansanrunouden kerääjä. Entäs jos pävittäisimme tämänkin muutamalla sadalla vuodella johonkin edes hieman nykyaikaisempaan ja vähemmän väkivaltainen tarinaan?

KANSALLISURHEILULAJI
Suomen kansallisurheilulaji on pesäpallo. Sen kehitti 1920-luvulla Lauri "Tahko" Pihkala, joka halusi luoda suomalaisille fyysisesti monipuolisen, taktisen ja nopean pallopelin. Lajin juuret ovat vahvasti vanhassa suomalaisessa kuningaspallossa sekä amerikkalaisessa baseballissa. Voisiko tämänkin yli satavuotisen lajin päivittää, vaikkapa jääkiekoksi? Vai pitäisikö olla eri lajit kesälajina ja talvilajina?

KANSALLISELOKUVA

Suomella ei ole virallista lakisääteistä kansalliselokuvaa, mutta epäviralliseksi kansalliselokuvaksi on vakiintunut Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas (1955). Siis 71 vuoden takaa? Tämänkin voisi päivittää vaikkapa Aku Louhimiehen versioksi Sotaromaaniin perustuvasta kirjasta. Tai sitten se voisi olla elokuva, jossa ei sodita... Äänestys?

KANSALLISNÄYTELMÄ

Suomen kansallisnäytelmäksi kutsutaan usein Artturi Järviluoman vuonna 1914 kantaesittämää näytelmää Pohjalaisia...

- Tästä en ollut ikinä kuullutkaan!!! Nyt on kyllä aika kaukaa haettua... Olisiko aika päivittää tämäkin. Onhan tuo tapaus jo 112 vuoden takaa...

Millainen olisi sinun suomalainen kansallisaarrelistasi?

Kerro kommenteissa!

Kuun päivänä

2026-07-20T00:00:00.000+03:00

Ajoittain ihmiskunta saavuttaa jotakin todella merkittävää, ja Kuun päivä juhlistaa sitä hetkeä 57 vuotta sitten, jolloin jätimme ensimmäiset jalanjälkemme lähimmälle naapurillemme.

Tämä tapahtuma oli yksi historiamme merkittävimmistä hetkistä. Historiallinen kuuhun laskeutuminen tapahtui 20. heinäkuuta 1969.

Neil Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen, joka astui Kuun kraattereiden täplittämälle pinnalle, lausuen nuo kuolemattomat sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta valtava harppaus ihmiskunnalle."

Yksi parhaista tavoista juhlistaa päivää ja oppia lisää Kuusta ja maailmankaikkeudesta on suunnata paikalliseen planetaarioon. Löydät lähimmän planetaarion tekemällä nopean haun verkossa. Se on todella opettavaista, ainutlaatuista ja kiehtovaa. Opittavaa riittää valtavasti.

Yksi tapa juhlistaa Kuun päivää on katsoa elokuva kuuhun laskeutumisesta. Tästä uskomattomasta tapahtumasta on tehty useita elokuvia, joten suosittelemme ehdottomasti tutustumaan niihin. Ilmeisin aloituspiste on *Apollo 11*. Todd Douglass Millerin ohjaama elokuva kertoo ihmisen ensimmäisestä kuumatkasta vaikuttavan visuaalisen kerronnan keinoin. Elokuva sisältää muun muassa otoksia, joissa Neil Armstrongin hahmo heijastuu Buzz Aldrinin kypärästä, Yhdysvaltain lippu pystytetään kuun pinnalle ja alus nousee lähtölaukauksessa ilmaan. Elokuva hyödyntää alkuperäistä äänimateriaalia sekä ennen näkemätöntä kuvamateriaalia kyseiseltä lennolta – materiaalia, joka on skannattu ja entisöity. Näin pääset kokemaan tapahtuman aivan uudesta näkökulmasta, mikä on vähintäänkin äärimmäisen kiehtovaa.

Kuuhun laskeutumisesta on tehty muitakin mielenkiintoisia elokuvia. Yksi harkitsemisen arvoinen teos on vuonna 2000 julkaistu *The Dish*. Vaikka elokuva perustuu tositarinaan, siinä on mukana myös hieman fiktiota. Se kertoo australialaisen observatorion keskeisestä roolista siinä, että ihmiset ympäri maailmaa pääsivät näkemään ihmiskunnan ensimmäiset askeleet Kuun pinnalla.

Liity tähtitiedekerhoon

Jos asuinalueellasi ei ole tähtitiedekerhoa, etsi verkosta kiinnostavia keskustelufoorumeita, joissa voit vaihtaa ajatuksia tähtitieteestä innostuneiden ihmisten kanssa.

Vaihtoehtoisesti voit raahata kaukoputken puutarhaan tai vaikkapa istua piirissä kavereiden kanssa ulvomassa kuin sudet kuun noustessa. /Doty

PS: Jostain syystä blogijutun ajastus meni pieleen, eikä postaus tullut julkaistuksi oikeaan aikaan. Pahoittelut! Mutta parempi myöhään...

Keskikesän karhunpäivä

2026-07-13T00:00:00.000+03:00

Muinaissuomalaisille ruskeakarhu oli palvottu ja kunnioitettu eläin ja esivanhempiemme elämä kulki Karhunvuoden rytmissä. Karhunvuosi alkoi tammikuussa, jolloin karhu käänsi kylkeä pesässään, huhtikuussa heräteltiin karhu talviunilta, ja tänään heinäkuun 13. päivänä juhlittiin karhunpäivää, eli karhun syntymäpäivää. Syyskuussa saateltiin karhu sitten talviunille.

Kansanperinteessä myös keskikesä sijoittuu heinäkuun 13. - 15. päivän tienoille. Heinäkuun puoliväliä pidettiin "kesän napana" eli sydänkesänä. Ihan samoin kuin tammikuussa on talvennapa ja sydäntalvi.

- Heinätyöt ovat usein parhaimmillaan tai alkamassa tähän aikaan.
- Perinteen mukaan käki lakkaa kukkumasta näihin aikoihin.
- Järvivesien katsotaan olevan lämpimimmillään juuri nyt.

Itseasiassa termisen kesän mukaan heinäkuun puoliväli onkin sääopillisesti lähempänä todellista lämpöhuippua. Hassuahan se onkin nimittää juhannusta keskikesän juhlaksi, kun kesä on sillon vasta alkanut!

Kuva: Valtteri Mulkahainen

Karhunpalvontaa

Karhunpäivää on juhlittu suuren ja kunnioitetun metsän kuninkaan sekä kesän antimien kunniaksi. Kyseessä on myyttinen päivä, jolloin luonnon uskottiin olevan voimakkaimmillaan.

Joillekin suomensukuisille kansoille karhu on ollut jumalan poika, joka on laskettu taivaasta ihmisten käyttöön. Ihmisten tuli kohdella erityisellä kunnioituksella lahjaansa. Lauluissakin laulettiin, että karhu oli laskettu kultakorissa ja hopeaköysin taivaalta Otavan eli Ison karhun tähtikuviosta.

Tästä suomalaisen mytologian ehkä tärkeimmästä metsän villieläimestä Karhusta on kerrottu useammanlaisia syntytarinoita. Niitä on kerrottu joko loitsuissa, joilla suojellaan karjaa karhun hyökkäyksissä, tai niitä on laulettu tapetun karhun kunniaksi karhunpeijaisissa. Myös Suomen kalliotaiteessa karhua on kuvattu useassa kohteessa.

Kuten Helluntaina, myös Karhun päivänä on ollut perinteenä että nuoret neidot ovat kulkueena vaeltaneet jollekin vuorelle helkavirsiä veisaten ja sitten tulleet takaisin. Karhun päivänä on uhrattu niin ruokaa kuin rahaakin, lehdoissa, kuppikivillä ja muissa pyhissä paikoissa. Suosittuja uhrattavia Karhulle olivat kuparilantit.

On helppo ymmärtää miksi karhu on noussut mytologiassa jumalankaltaiseksi olennoksi, onhan se helppo nähdä tavallaan ihmismäisenä olentona; Karhu on ihmisen tavoin kanta-astuja, eli se kävelee kantapäillään kuten me ja kykenee tarvittaessa kävelemään myös pystyasennossa. Ruokaillessaan karhu käyttää etutassujaan kuten ihmiset käsiään. Karhuemo on hellä ja suojeleva emo, joka puolustaa jälkeläisiään tarvittaessa jopa raivokkaasti.

- Ja kukapa meistä ihmisistä ei haluaisi vetäytyä talviunille.

Karhut ovat eri tavoin mukana myös monien kansojen satu- ja tarinaperinteessä, usein tavalla, joka viittaa uskomuksiin niiden erityisasemasta kaikkien eläinten joukossa. Karhu joutuu tarinoissa tosin myös usein Jäniksen, Ketun tai Suden jymäyttämäksi.

Virolaisessa kansanperinteessä heinäkuuta kutsuttiin karhukuuksi ja tämä päivä on ollut 1600-luvulta saakka karhunpäivä tai karhunpyhä, eli Karupäev tai karusepäev, jolloin palvottiin karhua vahinkojen ja vaaran välttämiseksi. Tällöin oli oltava karhulle mieliksi, jotta se ei repisi karjaa. Päivää vietettiin välttämällä työntekoa, sekä viemällä kirkkoon kuparilantteja uhrina Pyhälle Margaretalle.

Eräiden Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen perinteissä karhu tavataan sankarien opastajana tai auttajana.

Ihmiset ovat kautta aikojen suhtautuneet karhuun yliluonnollisena olentona. Karhu on suurin petoeläin subarktisella ja kylmällä ilmastovyöhykkeellä ja lukuisat näiden alueiden kansat ovat vanhastaan pitäneet karhua pyhänä eläimenä.

Maailman suurin karhulaji on jääkarhu, jonka urokset painavat 300–800 kiloa. Maalla elävistä ruskeakarhun alalajeista suurin on Alaskassa elävä kodiakinkarhu, joka voi saavuttaa jopa 800 kilon painon. Suomessa suurin punnittu kaadettu ruskeakarhu painoi 361 kiloa.

Monta nimeä

Ruskeakarhu (Ursus arctos), - Euroopan suurin petoeläin - on Suomen kansalliseläin ja suomalaisen identiteetin symboli. Karhu -nimityksellä on useita synonyymejä, kuten mesikämmen, kontio, metsän omena, metsän kuningas, Tapio ja nalle. 'Karhu' -nimitys on alun perin tarkoittanut karheaa turkkia, mutta sittemmin se on vakiintunut karhun nimeksi. Kiertoilmauksia käyttämällä muinaissuomalaiset ovat halunneet välttää kutsumasta petoa luokseen.

Karhun ehkä vanhin nimitys on oksi, jolle on vastineita kaukaisemmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, joten se on ikivanha omaperäinen sana. Sanan vastine on nykysuomessa otso. Otso-sana on kirjakielinen muunnos oksi-sanan karjalaisesta ja itäsuomalaisesta deminutiivista ohto.

Jo ennen vanhaan tiedettiin, että karhut eivät viihdy ihmisasutuksen lähellä. Erään kivijärveläisen kansantarinan mukaan ensimmäinen karhu tuli ihmisten asumusten luokse tekemään pahaa, mutta sitten jättikokoinen mies iski karhua korvalliselle, ja karhu joutui anomaan armoa. Tehtiin sopimus: karhu lupasi siitä lähtien pysyä metsässä, syödä marjoja ja kuopia kusiaisia; lupasipa karhu myös nukkua koko talven mahtavana pesässään. Jos se kuitenkin tulisi takaisin, saisivat ihmiset sen sitten ampua ja keihästää. Lupauksensa se pitikin muutoin, mitä nyt joskus söi karjaa metsästä, omalta alueeltaan. Kertomus sivuaa myös uskomusta siitä, miksi kotieläimet tulivat ihmisten ilmoille: karhua pakoon.

Entisaikoina karhut pysyivätkin yleensä kaukana ihmisten asumuksista, koska rakentaminen, metsäteollisuus, tieverkosto ja muu ihmistoiminta ei ollut vielä samassa määrin pirstonut niiden ensisijaista elinympäristöä.

Kuva: karhun hammas

Karhun peijaiset

Peijaiset (peijahaiset, peijaat, peijaajaiset) ovat karhun tai muun ison riistaeläimen kaadon ja itse kaatajan sekä kaadetun eläimen kunniaksi järjestetyt pidot. Joissakin murteissa peijaiset on vanhastaan tarkoittanut myös hautajaisia tai erilaisia pitoja ylipäätään.

Rituaalissa saaliiksi saatu eläin pyrittiin palauttamaan uuteen elämään metsästysmaille. Peijaisilla pyrittiin turvaamaan, että metsässä olisi riistaa jatkossakin. Tällaisia rituaaleja tunnetaan monilta pohjoisilta kansoilta, itämerensuomalaisten lisäksi esimerkiksi obinugrilaisilta ja Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkailta.

Peijaisissa näkyy usko eläimen sielunvaellukseen. Peijaisissa lepytettiin saalista, jotta se haluaisi syntyä metsään uudelleen. Karhun kunniaksi järjestetyt pidot, karhunpeijaiset, ovat ainoa varmasti nykypäiviin säilynyt perinteinen suomalainen peijaisrituaali.

Esimerkiksi nykyiset hirvipeijaiset edustanevat uutta perinnettä, ollen lähinnä sosiaalinen tapahtuma, joihin yleensä kutsutaan jahdissa käytettyjen alueiden maanomistajia. Peijaisilla on joskus tarkoitettu muitakin juhlia ja puhekielessä sanalla saatetaan nykyään tarkoittaa mitä erilaisimpia asioita. Monilla luonnonkansoilla on ollut vastaavanlaisia toimituksia. Myös kalevalaisessa runoudessa on kuvauksia peijaisten kulusta.

Peijaisissa karhusta tehtiin ruokaa. Karhun lihaa syötiin, mutta talja ja pääkallo säilyivät kunniavieraina, joille puhuttiin, laulettiin, ja tarjottiin ruokaa ja juomaa.

Lopuksi karhun hampaat irrotettiin ja jaettiin metsästäjille. Karhun kallo ja muut luut vietiin tähän tarkoitukseen käytetylle kallohongalle. Kallo nostettiin ylös puun oksalle ja laitettiin katsomaan itään, jotta se näkisi auringonnousun. Kallohonka saattoi olla maailmanpuun vertauskuva. Kallon nostaminen ylös saattoi merkitä karhun sielun nostamista takaisin taivaaseen, josta se oli kerran laskettu. Karhun luut haudattiin puun juurelle. Samaa honkaa käytettiin usein, joten hongassa saattoi olla monien karhujen kalloja.

- Siperian jukagiirien karhupeijaisrituaaliin kuuluu vielä tänäkin päivänä tämän kallon palauttaminen pyhälle paikalle, jossa kallon suunta asetetaan länteen, laskevan auringon suuntaan, missä varjojen maailman uskotaan sijaitsevan.

Karhun kallojen rituaalinen säilyttäminen on levinnyt pohjoisen luonnonkansoille ja jo neandertalin ihmisen tiedetään luolalöytöjen perusteella tehneen niin. Oletettavasti eräs taustalla oleva uskomus on, että sielu asuu kallossa. Ehkä henki eli elämänvoima asui karhun lihassa ja siirtyi sen syöjiin, kun taas sielu jatkoi vaellustaan. Jos sielu oli tyytyväinen, se palasi metsään ja syntyi uudelleen tai uudeksi karhuksi. Vaikka karhua pelättiin (varsinkin uhkana kotieläimille) sen toivottiin tulevan takaisin, koska siitä sai lihaa, turkiksia ynnä muuta.

Tiesitkö muuten, että karhunrasvaa käytetään paikoin edelleen särkyjen ja kipujen poistoon ja karhuntaljalla makaamisen uskotaan parantavan selkäsäryn.

Jos kohtaat karhun, yritä pysyä tyynenä. On tärkeää pysähtyä ja lähteä rauhallisesti perääntymään. Samalla kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja välttää katsomasta karhua silmiin. Puhuminen on tärkeää siksi, että ihmisen äänen kuuleminen antaa karhulle tärkeää lisäinformaatiota siitä, mikä kulkija sillä on vastassa. Juosta ei saa. Juokseminen voi lisätä karhun saalistusviettiä, jolloin riskinä on, että saa otson kimppuunsa. Niissä äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa, joissa karhu ei pakene vaan käy päälle, tärkein ohje on käydä maahan makaamaan päätä ja niskaa käsillä suojaten ja olla niin liikkumatta kuin mahdollista.

Lähdetekstit:

Wikipedia

Noidankoto

Nuuksion taika.fi.

Kalmistopiiri.fi.

Ilmatieteenlaitos

Kotiliesi

Silkkiä vai kuparia?

2026-07-11T00:00:00.000+03:00

Olemme olleet yhdessä jo pian 25 vuotta, mutta nyt on 12. hääpäivä. Joko silkki- tai kuparihäät. Hani antoi minun päättää, joten sanoin, jotta silkkiä sen olla täytyy, eli jotain pehmeää ja yhdessäoloa. Kuulemma tätä päivää yleensä juhlitaan romanttisella illallisella tai hotellilomalla. Saapas nähdä miten meillä.

Katso mihin kävelet

2026-07-10T00:00:00.000+03:00

Tänään on Älä astu mehiläisen päälle -päivä
#DontStepOnABeeDay

Niin kiire ei voi ollakaan
ettei kävellessään
ehtisi jalkoihinsa katsomaan

- Una Reinman

Tänään voi myös esimerkiksi helliä kissanpentuja, #KittenDay,
herkutella ranskalaisilla, #FrenchFriesDay, ja
Piña Coladalla, koska on #PiñaColadaDay, - joko kaikkea samaan aikaan, tai erikseen...

...tai viettää Teddy karhujen huviretkipäivää, #TeddyBearPicnicDay!

Tänään voimme myös viettää kroonisten sairauksien päivää, #ChronicDiseaseDay. Joillakin meillä niitä on enemmänkin kuin yksi. Me voisimme viettää mielellämme silloin tällöin päivän ilman niitä! Tai vaikka kuukauden! Onhan töissäkin vuosiloma...

Joitakin sairauksia saa jopa vanhemmiltaan perinnöksi.

- Muuta ei sitten saakaan, hahaa!

Avoimet puutarhat

2026-07-02T10:15:41.106+03:00

”Puutarha ei ole koskaan valmis,
mutta se on aina kokemisen arvoinen.”

-Avoimet puutarhat 2026 -

Vuoden 2026 valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -teemapäivä järjestetään sunnuntaina 5. heinäkuuta 2026 klo 12.00–17.00. Tapahtuman teemana on ”Ilmastoviisas puutarha”, ja silloin sadat yksityiset pihat ja puutarhat avaavat ovensa ympäri Suomea.
Esillä muun muassa sadevettä hyödyntävät ratkaisut, kompostointi sekä luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja edistävät istutukset.

Puutarhaportaali

Avoimet puutarhat -sivusto toimii ympärivuotisena puutarhamatkailusivustona ja se kokoaa myös kerran kesässä järjestettävään valtakunnalliseen Avoimet puutarhat -teemapäivään ilmoittautuneiden puutarhojen profiilit, joissa he kuvailevat puutarhaansa sekä kertovat mahdollisista tarjoamistaan palveluista ja ohjelmasta teemapäivän aikana.

Puutarhamatkailukohteet

Puutarhaportaalissa on mukana iso joukko puutarhoja, jotka avaavat porttinsa vierailijoille eri ajankohtina pitkin vuotta. Näet puutarhakuvauksien (puutarhaprofiilien) aukioloajankohdasta milloin puutarhoissa sopii vierailla.

Hakutoiminnolla Puutarhamatkailukohde, voit etsiä sellaisia puutarhoja, jotka ovat erikseen ilmoittaneet puutarhansa puutarhamatkailukohteeksi. Osa sivustolla olevista yksityisistä puutarhoista toivottaa vierailijat tervetulleiksi puutarhaansa muinakin aikoina kuin vain teemapäivänä, ja tiedot tästä he kertovat omalla sivullaan. Moni puutarha pitää portit avoinna myös sopimuksesta, joten voit olla yhteydessä kiinnostavaan puutarhaan ja kysyä mahdollisuutta puutarhavierailulle.

/Avoimet puutarhat.fi

Puutarhavierailu on mielenkiintoinen ja hyödyllinen tapa viettää vapaa-aikaa. Voit oppia uutta, saat ideoita ja erityisesti ihanaa silmän - ja sielun ruokaa.

Myös täällä Saarenmaalla
on mahdollisuus ihailla pihoja

Festival "Saare aed" (Saarten puutarha -festivaali) järjestetään heinäkuun alussa (3.–5. heinäkuuta 2026), jolloin monet Saarenmaan ja Muhumaan yksityispuutarhoista avaavat porttinsa. Tapahtumasta vastaa Saarte Avatud Aiad.

Avatud talude päevad (Avoimien maatilojen päivät): Järjestetään valtakunnallisesti 25.–26. heinäkuuta 2026. Silloin myös Saarenmaalla maatilat ja puutarhat toivottavat vierailijat tervetulleiksi. Voit selata kohteita Avatud talude päevad -sivustolta.

Saaremaa Toidufestival: Syyskuun alussa ja puolivälissä (4.–13. syyskuuta 2026) järjestettävän ruokafestivaalin aikana on monia pihan ja puutarhan ympärille keskittyviä teemapäiviä, kuten Õunakohvikute päev (Omenakahvilapäivä). Näitä kenen tahansa perustamia popup-kahviloita olemme havainneet pääasiassa pääkaupunki Kuresaaressa. Tarkempi ohjelma löytyy Saaremaa Toidufestival -sivustolta.

Paikalliset puutarhat järjestävät myös pienempiä tapahtumia pitkin kesää.
Kattavan listauksen saarten tapahtumista löytää Visit Saaremaa -sivustolta.

Punaisten kirsikoiden, vesimelonin & jäätelön kuukausi

2026-07-01T00:00:00.000+03:00

Se heinäkuu onkin. Meilläkin nuoret kirsikkapuut ovat jo antaneet satoaan. Ampiaiset ja muut hyönteiset kyllä yrittävät lintujen kanssa verottaa puita sen minkä kerkiävät, mutta onneksi rastasverkot auttavat parissa puussa asiaa ja minäkin saan maisteltavakseni niitä ihanuuksia.

Tykkään erityisesti niistä makeista lajikkeista. Vahingossa ostimme pihan ensimmäiseksi kirsikkapuuksi hapankirsikan ja se on kauheaa. Täytyy koettaa tehdä sen marjoista hilloa.

Hani ei välitä kirsikoista mutta minä kyllä tykkään! Hän saa enemmän pihan mansikoita. Siirsimme tosin entisen mansikkamaan uuteen paikkaa, eikä uusi tee koskaan kuin muutaman mansikan per puska, mutta saa siitäkin suun mansikkaiseksi.

Viime vuoden mansikkasato oli n 15 kiloa mansikkaa, josta pakastimme osan, teimme hilloa ja likööriä, mutta tänä kesänä vain pari kiloa sattuneesta syystä. En muuten edes saanut maistettavakseni sitä viime vuoden mansikkalikööriä, kun annoin kaiken joululahjoiksi muille...

Ihailen kaikkia suussasulavia ohjeita kirsikoista ja sitten en kuitenkaan ehdi kuin pihalla puuhailla kaikkea.

Tänäänkin leikkasin pois jo akileijojen, ukkolaukkojen, hajulaukkojen sekä purppuratulikukkien siemenravat, jotta saan ne kuivumaan saunaan ja sitten taas pussitan siemeniä ensi kesälle...

Hanin etätöiden jälkeen yritän auttaa häntä mökin ulkoseinän maalausurakassa ja pian onkin jo ilta, ja eikun suihkuun, ja likaiset vaatteet pesukoneeseen ja ulos kuivumaan ja sitten kutimukset odottavat ja Areenan sarjat...

Erityinen kirsikkapäivä olisi sitten 16. heinäkuuta.

Ja ai niin, meinasi unohtua:

- onhan se heinäkuu myös vesimelonikuukausi!

sekä tietenkin jäätelökuukausi!

🍦🍨

Varaa itsellesi aitiopaikka yölliseen taivaan katseluun

2026-06-30T00:00:00.005+03:00

Tänä yönä kannattaa ihailla taivasta. On mm kansainvälinen asteroidipäivä.
Asteroidi (muinaiskreikan sanoista aster ’tähti’ ja -eides ’muotoinen’) on varsinaista planeettaa pienempi ja meteoroidia suurempi kivinen kappale, joka kiertää Aurinkoa.

Yksi asteroidipäivän perustajajäsenistä on astrofyysikko ja kitaristi Brian May, joten musiikin teema on vahvasti mukana.

Samoin meteoriittejakin kannattaa tähyillä tänä yönä, eli tietenkin tähdenlentoja.

Myös täysikuun hetki
on tänään klo 02:56.

Kesäkuun täysikuuta kutsutaan perinteisesti mansikkakuuksi (engl. Strawberry Moon). Nimi on peräisin pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta, ja se viittaa aikaan, jolloin luonnon omat mansikat kypsyivät kerättäviksi.
Nimi ei siis liity Kuun ulkonäköön tai väriin, vaikka kesäkuun täysikuu saattaakin ilmakehän ominaisuuksien vuoksi hohtaa taivaalla oranssina tai punertavana.

- Ja tätä vuottakin on kulunut jo ⏳puolet!

#ShootingStarDay

#InternationalAsteroidDay

#strawberrymoon

⭐⭐⭐⭐⭐⭐⭐

Ja jos avaruus ei kiinnosta niin miten sitten vesistöt? Voit myös viettää kansainvälistä snorklauspäivää.

Aurinkolasipäivä

2026-06-27T00:00:00.000+03:00

Aurinkolasipäivää vietetään vuosittain 27. kesäkuuta. Teemapäivän tarkoituksena on juhlistaa yhtä kesän tyylikkäimmistä ja tärkeimmistä asusteista, mutta ennen kaikkea muistuttaa silmien suojaamisesta haitalliselta UV-säteilyltä.

Vinkkejä päivän viettoon

Varmista, että aurinkolasiesi linsseissä on asianmukainen UV-suoja, kun suuntaat ulos.

Hyödynnä tarjoukset

Monet optikkoliikkeet saattavat järjestää päivän kunniaksi teemapäiviä ja erikoistarjouksia.

Valitse oikeat lasit

Valitse kasvojesi malliin sopivat kehykset ja käyttötarkoitukseesi (esimerkiksi autoilu tai veneily) sopivat linssit.

Olenpa kirjoitellut tästäkin aiheesta ennenkin...

Lisää aiheesta aurinko:

Hyvä ja paha aurinko

Aurinkosuojavoidepäivä

Lisäksi tänään voidaan viettää ainakin esimerkiksi Helen Kellerin päivää, #HelenKellerDay, tai vaikkapa - nam - kansainvälistä ananaspäivää, #InternationalPineappleDay, sekä maailman hiekkadyynipäivää, #WorldSandDuneDay...

Mennyt mutta ei unohdettu

2026-06-25T00:00:00.000+03:00

Bourdain-päivä juhlistaa kokkia, tarinankertojaa ja matkailijaa, joka opetti meille ruoasta muutakin kuin makuasioita. Päivä kunnioittaa 25.6.1956 syntynyttä Anthony (Tony) Bourdainia ja korostaa tapaa, jolla hän käytti ruokaa ihmisten yhdistämiseen eri kulttuureissa.

Ystävät ja kokkikollegat Eric Ripert ja José Andrés loivat tämän kunnianosoituksen paitsi hänen syntymäpäivänsä kunniaksi, myös levittääkseen hänen uskomustaan siitä, että aterian jakaminen rakentaa siltoja. Päivä tuntuu lämpimältä kutsulta kokoontua yhteen ja muistaa jotakuta, joka herätti uteliaisuutta, rehellisyyttä ja avoimuutta. Tämä kunnianosoitus on tärkeä, koska Bourdain muistutti meitä siitä, että ruoka on enemmän kuin annos – se on portti ymmärrykseen.
Ohjelmiensa ja kirjojesa kautta hän kannusti meitä keskustelemaan, olemaan yhteydessä ja kyseenalaistamaan. Naurun ja rohkeiden makujen takana piili kutsu käsitellä elämän vaikeita vaiheita, mukaan lukien hänen oma mielenterveysmatkansa. Bourdain-päivänä ihmiset pysähtyvät muistelemaan hänen energiaansa, rohkeuttaan ja muista välittämisestään. Se on keino kunnioittaa hänen rohkeuttaan ja välittää eteenpäin hänen viestiään siitä, että ateriat – ja niiden ympärillä jakamamme hetket – voivat muokata tapaamme nähdä maailma.

Muutamia ideoita Bourdain-päivän viettoon tavoilla, jotka kunnioittavat hänen elämäänsä

Kokeile makua, jota et ole koskaan ennen maistanut. Käy pienessä ruokapaikassa tavallisen reittisi ulkopuolella.

Tai käy paikallisilla toreilla. Anna uusien näkymien ja tuoksujen johdattaa sinua. Kerää tuoreita aineksia, juttele myyjien kanssa ja valmista sitten oma ateria. Tämä heijastelee Bourdainin suosikkirituaalia.

Kohota malja ystävien tai perheen kesken tai yksin.

Lahjoita tai tee vapaaehtoistyötä itsemurhien ehkäisyryhmissä. Bourdainin perintöön kuuluu tietoisuuden lisääminen mielenterveydestä. Tämä askel tuo myötätuntoa päivään.

Bourdain-päivän historiaa

Ensimmäistä Bourdain-päivää vietettiin vuonna 2019, vuosi Anthony Bourdainin kuoleman jälkeen. Kokit Eric Ripert ja José Andrés, kaksi hänen läheisintä ystäväänsä, loivat päivän kunnioittaakseen hänen muistoaan.

Se alkoi yksinkertaisesta ideasta: nosta malja, sano hänen nimensä ja jaa kiitoksen hetki. Se, mikä alkoi hiljaisena eleenä ystävien välillä, kasvoi nopeasti globaaliksi.

Jo ensimmäisenä Bourdain-päivänä ihmiset ympäri maailmaa liittyivät mukaan. He julkaisivat valokuvia, kertoivat tarinoita ja valmistivat hänen inspiroimiaan aterioita. Monet jakoivat klippejä tai viestejä hashtagilla #BourdainDay. Jotkut kokoontuivat ravintoloihin. Toiset jäivät kotiin ja nostivat maljan sillä, mitä heillä oli. Energia oli rehellistä ja sydämellistä, aivan kuten Bourdainilla itsellään.
Samana vuonna Culinary Institute of America perusti hänen kunniakseen matkastipendin. Rahasto auttaa opiskelijoita tutustumaan ruokaan ja kulttuuriin kotimaansa ulkopuolella. Se heijastaa hänen uskoaan siihen, että matkustaminen, uteliaisuus ja keskustelu voivat muuttaa elämää.

Ihmiset jatkavat perinnettä. Jotkut kokkaavat. Jotkut muistelevat. Jotkut puhuvat mielenterveydestä. Vaikka he päättävätkin juhlistaa päivää, henki pysyy samana – ennakkoluulottomana, rohkeana ja täynnä sydämellisyyttä. /DOTY

#BourdainDay

Kesä on vasta alussa!

2026-06-21T00:00:00.000+03:00

Ei olla todellakaan missään keskikesässä vielä! Heinäkuun puolessa välissä vasta kesäkin on puolessa. Viis siitä, kuinka pitkä se valoisa päivä on. Kasvukausi sen kesän pituuden kertoo.

Tähtitieteellinen kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta, joka on tänään 21. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen, joka on 23. syyskuuta.

Unan blogi

Puita & sadonkorjuukuu

Puuntaimen istutus

Tyttärien päivä!

Paras musiikki, jonka olen koskaan kuullut, on tyttäreni kikatus.

- Deasish Mridha

Kuinka tyttärien päiväävietetään

Lähetä kortti tai soita

Ja niin saapuu syys

Voi taivas

Kiinnostavatko kivitarinat?

Geologian alkulähde

Kivien keräilyä

Lämmin kesä sai omenat kypsymään aikaisin

Alkukesä oli kuuma ja kuiva mutta jos muistit kastella myös hedelmäpuitasi, se kannatti.

Nyt on parhaimmillaan kotimaisten omenoiden aika, jolloin syysomenat kypsyvät ja puut notkuvat satoa.

Mistä tuntee kypsän omenan

Kellarisäilytys

Älä unohda hilloja

Mökillä pidetään mökkivaatteita

Prinsessa Ryysynen

Kun kesä loppuu

Kesän juhlava päätös

On tullut se haikea aika vuodesta, kun kesä alkaa olla lopuillaan, mutta elokuun viimeisenä viikonloppuna ulkoillaan vielä täysillä monissa erilaisissa luontoteemaisissa merkeissä.

Suomen luonnon päivääkin vietetään lauantaina. Nosta siis Suomen lippu salkoon ja suuntaa ulkoilemaan. Lisää aiheesta: / Suomen luonnon päivä

Maamme kaikki 41 kansallispuistoa ovat mainioita juhlatiloja

Yöksi tähtihotelliin

Nalle Puh 105 - vuotta!

Cristopher Milne

Clare Milnen Säätiö

Nalle Puh oikeudet

Elokuun taikayöt

Supermarjapäivä

Ruusukuu

Keskiviikkona voi viettää sateenpäivääkin

Jäätelökuukausi ja vaniljajäätelö

Valmista vaniljajäätelöä itse

Luo oma jäätelöannoksesi

Kutsu ystävät koolle

Luo oma jäätelöcocktail

Riippumattoja siellä täällä

Ja vielä on pystyssä niin rotevia puita, että niihin voisi suoraan ripustaa riippumattonsa...

The Spirit of Finland

Kuun päivänä

Keskikesän karhunpäivä

Karhunpalvontaa

Monta nimeä

Karhun peijaiset

Silkkiä vai kuparia?

Katso mihin kävelet

Avoimet puutarhat

”Puutarha ei ole koskaan valmis,mutta se on aina kokemisen arvoinen.”

Puutarhaportaali

Puutarhamatkailukohteet

Myös täällä Saarenmaalla on mahdollisuus ihailla pihoja

Punaisten kirsikoiden, vesimelonin & jäätelön kuukausi

Varaa itsellesi aitiopaikka yölliseen taivaan katseluun

Aurinkolasipäivä

Vinkkejä päivän viettoon

Hyödynnä tarjoukset

Valitse oikeat lasit

Mennyt mutta ei unohdettu

Muutamia ideoita Bourdain-päivän viettoon tavoilla, jotka kunnioittavat hänen elämäänsä

Muutamia ideoita Bourdain-päivän viettoon tavoilla, jotka kunnioittavat hänen elämäänsä

Muutamia ideoita Bourdain-päivän viettoon tavoilla, jotka kunnioittavat hänen elämäänsä

Bourdain-päivän historiaa

Kesä on vasta alussa!

Paras musiikki,
jonka olen koskaan kuullut,
on tyttäreni kikatus.

Kuinka
tyttärien päivää
vietetään

”Puutarha ei ole koskaan valmis,
mutta se on aina kokemisen arvoinen.”

Myös täällä Saarenmaalla
on mahdollisuus ihailla pihoja