Fabianinkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fabianinkatu 17 Kasarmitorin kohdalla.
Fabianinkatu eteläpäästään nähtynä. Vasemmalla Pääesikunnan virastotalot, etualalla Tähtitorninmäen pysäköintihallin ulosajoluiska.
Fabianinkatu Pohjoisesplanadin risteyksestä pohjoiseen päin nähtynä. Vasemmalla Grönqvistin talo ja Pörssitalo, oikealla keskustan huoltotunneliin johtava ajoluiska.
Helsingin yliopiston päärakennuksen ns. uusi puoli Fabianinkadun varrella.
Entinen Liikemiesten kauppaopiston rakennus Fabianinkadun varrella
Topelian sivurakennuksia Fabianinkadun puolella. Taustalla näkyvä valkoinen rakennus on Metsätalo.
Fabianinkadun pohjoispää Kaisaniemenkadulta nähtynä. Vasemmalla Metsätalo.

Fabianinkatu (ruots. Fabiansgatan) on noin kilometrin pituinen pohjois-eteläsuuntainen katu Helsingin keskustassa, eteläosaltaan Kaartinkaupungissa ja pohjoisosaltaan Kluuvissa. Se kulkee Unioninkadun suuntaisena yhden korttelin lännempänä ja ulottuu Tähtitornin vuoren puistoalueen luoteiskulmasta Kaisaniemenkadulle, Kaisaniemen puiston laidalle. Kadun pohjoisosa sijaitsee Helsingin yliopiston keskustakampuksen alueella, ja sen varrella on runsaasti yliopistolle kuuluvia rakennuksia.

Historia ja nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katu sai nimensä vuonna 1820 Suomen silloisen kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin mukaan. Keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Steinheil yhdessä Johan Albrecht Ehrenströmin kanssa oli saanut tehtäväkseen antaa nimet Helsingin uuden asemakaavan mukaisille kaduille.[1]

Aluksi nimi vahvistettiin vain ruotsinkielisenä ja kirjoitettiin Fabians Gatan. Vuonna 1866 painetussa kadun ruotsinkielinen nimi esiintyi jo nykyisessä muodossaan, minkä ohella sillä oli suomenkielinen nimi Faapianinkatu. Nykyiseen muotoonsa nimi vahvistettiin vuonna 1909.[1]

Nykyisen Fabianinkadun paikalla, Esplanadin ja Kirkkokadun välisellä osuudella, oli pieni katu jo 1700-luvulla. Silloin Helsingin kaduilla ei vielä ollut virallisia nimiä, mutta tästä kadusta käytettiin muun muassa nimiä Glogatan (”Kluuvikatu”) ja Stora Glogatan (”Suuri Kluuvikatu”), ja sen eri osista myös nimityksiä Öfre Glogatan (”Ylempi Kluuvikatu”) ja Nedre Glogatan (”Alempi Kluuvikatu”).[1] Nämä nimet viittasivat lähellä sijainneeseen, myöhemmin täytettyyn Kluuvinlahteen.[2][3] Toisinaan käytettiin kadun eräästä osuudesta myös nimitystä spårrmakargatan (”Kannuksentekijänkatu”) sen varrella asuneen kannuksentekijä Lars Larssonin mukaan.[1]

Nykyisen linjauksensa ja pituutensa katu sai Ehrenströmin vuonna 1812 laatimassa Helsingin asemakaavassa.

Kadun pohjoispäässä tapahtui vuonna 1965 Suomen ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut helikopterionnettomuus.[4]

Poikkikadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaartinkuja (länteen)
  • Bernhardinkatu (itään)
  • Eteläinen Makasiinikatu
    • Eteläisen ja Pohjoisen Makasiinikadun välissä Fabianinkadun länsipuolella on Kasarmitori.
  • Pohjoinen Makasiinikatu
  • Eteläesplanadi
    • Etelä- ja Pohjoisesplanadin välissä on Esplanadin puisto, jonka osia ovat Kappeliespalandi Fabianinkadun itäpuolella sekä Runebergin esplanadi länsipuolella
  • Pohjoisesplanadi
  • Aleksanterinkatu
  • Yliopistonkatu
  • Kirkkokatu (itään)
  • Kaisaniemenkatu (koilliseen ja lounaaseen), Yrjö Koskisen katu (itään), Puutarhakatu (länteen)

Liikennejärjestelyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitorninmäen alle on louhittu väestönsuoja, joka toimii myös pysäköintitiloina. Sieltä ulos johtava ajoluiska johtaa Fabianinkadun eteläpäähän.

Hieman Esplanadin pohjoispuolella Fabianinkadun reunassa on keskustan huoltotunneliin johtava ajoluiska. Kadun pohjoispäässä sen ajoradan reunassa on pysäköintihallista ulos, Kaisaniemenkadulle johtava ajoluiska.

Fabianinkadun pohjoisin osa, Kirkkokadulta Kaisaniemenkadulle, on yksisuuntainen etelästä pohjoiseen.

Fabianinkatua pitkin ei kulje mikään julkisen liikenteen linja. Sen poikki kulkevat Aleksanterinkatua pitkin raitiolinjat 2, 4, 5 ja 7. Pohjoisessa katu päättyy Kaisaniemenkadulle, jota pitkin kulkee useita raitio- ja bussilinjoja.

Rakennuksia kadun varrella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomattavimpia rakennuksia Fabianinkadun varrella ovat Pörssitalo sekä Helsingin yliopiston päärakennuksen 1930-luvulla rakennettu laajennusosa, ns. uusi puoli.

Asuinrakennuksia Fabianinkadun varrella on vain kadun eteläosan varrella, sielläkin pääasiassa vain itäpuolella. Eteläpäässä kadun länsipuolella on Kaartin kasarmin kortteli, jossa Fabianinkadun puolella on kaksi 1960-luvulla rakennettua, Viljo Revellin ja Heikki Castrénin suunnittelemaa virastotaloa.[5] Niissä toimii Pääesikunta.[6]

Eteläisen ja Pohjoisen Makasiinikadun välissä Fabianinkatu kulkee Kasarmitorin itäreunaa pitkin. Kadun itäpuolella torin kohdalla ovat muun muassa niin sanottu Agronomitalo sekä entinen Yleisradion radiotalo, nykyinen Korkein hallinto-oikeus. Seuraavassa korttelissa on vanha Postipankin pääkonttori.

Fabianinkatu kulkee myös Esplanadin puiston poikki, jossa se erottaa toisistaan Kappeliesplanadin ja Runebergin Esplanadin. Fabianinkadun ja Eteläesplanadin risteyksessä sijaitsee Valtioneuvoston juhlahuoneisto, joka tunnetaan myös nimellä Smolna. Esplanadin pohjoispuolella Fabianinkatu kulkee Palmqvistin ja Grönqvistin talojen välitse. Näiden rakennusten pääjulkisivut ovat kuitenkin Esplanadin puolella.

Fabianinkadun pohjoisosa kulkee Helsingin yliopiston keskustakampuksen alueella, ja sen molemmilla puolilla olevat rakennukset ovat nykyisin Helsingin yliopiston hallussa. Yliopistonkadun ja Kirkkokadun välisessä korttelissa kadun itäpuolella on vuonna 1846 valmistunut Fabiania, joka alun perin rakennettiin yliopiston kemian ja anatomian laitosrakennukseksi, mutta joka nykyisin on osa Kansalliskirjaston rakennusryhmää.[7]

Länsipuolella Fabianinkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä ovat Porthania ja Helsingin yliopiston hallintorakennukset. Niiden pääovet ovat kuitenkin Yliopistonkadun varrella toisiaan vastapäätä.

Samassa korttelissa kuin Porthania sijaitsee Fabianinkadun varrella muun muassa vuonna 1907 valmistunut entinen Suomen liikemiesten kauppaopiston rakennus (Fabianinkatu 26), joka sekin nykyisin on Helsingin yliopiston käytössä, kuten monet muutkin saman korttelin rakennukset. Aikoinaan rakennuksessa on toiminut myös Kauppakorkeakoulu.[8] Kadun toisella puolella, Fabianian pohjoispuolella, on Topelian korttelin sivurakennuksia, jotka alun perin olivat osa venäläisen sotilassairaalan rakennusryhmää[9], mutta nykyisin nekin ovat Helsingin yliopiston käytössä. Saman korttelin pohjoispäässä sijaitsee Metsätalo. Kadun länsipuolella on Kaisa-talo ja siinä sijaitsevan Helsingin yliopiston kirjaston pääsisäänkäynti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d ”Fabianinkatu”, Helsingin kadunnimet, s. 96. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ ”Kluuvikatu”, Helsingin kadunnimet, s. 111. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 36–37. (kartta) Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Tässä paikassa kauan sitten Instagram. Viitattu 11.4.2018.
  5. ↑ Kaartin kasarmi. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Museovirasto. Viitattu 11.4.2018.
  6. ↑ Pääesikunta Puolustusvoimat. Viitattu 11.4.2018.
  7. ↑ Arkkitehtuuri: Fabiania Suomen Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2018.
  8. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kluuvi, kortteli 37: Hirvi”, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 76–77. Helsingin Sanomat, 1998. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  9. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kluuvi, kortteli 42: Kettu”, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 84–85. Helsingin Sanomat, 1998. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fabianinkatu&oldid=22695857”