Arvo (talous)

Arvo taloudellisessa merkityksessä kuvaa sitä, kuinka arvokkaana vaihdon kohteena olevia asioita eli hyödykkeitä pidetään. Tämän arvon määräytyminen riippuu hyödykkeiden niukkuudesta. Filosofiassa arvo on paljon laajempi käsite. Arkikielessä tavaran tai palvelun arvolla tarkoitetaan yleensä sen hintaa.

Taloustietessä hyödykkeen arvon määräytymisestä on erilaisia teorioita. Nykyisen uusklassisen näkemyksen mukaan arvo on käytännössä sama kuin hinta. Markkinataloudessa tavaran arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tasapainon, jossa hyödykkeen rajahyöty ja rajakustannus ovat samoja, määrittää hinta. Tavallisesti ajatellaan, että osa kuluttajista olisi valmiita maksamaan yhdestä yksiköstä tasapainohintaa enemmän. Tällöin he arvostavat hyödykettä enemmän kuin maksavat siitä ja saavat vaihdosta ylijäämää.

Historiallisesti tavaran arvosta on esitetty monia teorioita aina Tuomas Akvinolaisen ja Adam Smithin ajoista lähtien:

• David Ricardon täsmentämä klassinen työarvoteoria.
• Karl Marxin yhteiskunnallisesti välttämättömään työaikaan perustuva teoria. Sen mukaan myös työvoima voi olla tavaraa, joka luo lisäarvoa.
• Rajahyötyteoria ottaa kantaa hyödykkeen arvoon, vaikka kyseessä ei olisi tuote - esimerkiksi aina saatavissa olevan ilman rajahyöty on nolla.

Toisin kuin klassisessa taloustieteessä, nykyään yleensä katsotaan, että hyödykkeellä ei ole erityistä sisäistä arvoa (engl. intrinsic value), vaan puhutaan pelkästään hyödykkeiden hinnanmuodostuksesta.

Aiheesta muualla

• Nevalainen-Peltonen: Marxilainen kansantaloustiede, Kansankulttuuri