Lähdekoodi sivulle Kanava

{{Tämä artikkeli|kertoo keinotekoisesta vesiväylästä. Sanan muista merkityksistä, katso [[Kanava (täsmennyssivu)]].}}
[[Tiedosto:USS America (CV-66) in the Suez canal 1981.jpg|pienoiskuva|Yhdysvaltalainen lentotukialus [[USS America|''USS America'']] [[Suezin kanava]]ssa vuonna 1981.]]
[[Tiedosto:Panama Canal under construction, 1907.jpg|pienoiskuva|[[Panaman kanava]]työmaa [[Culebra]]n leikkauksella vuonna 1907. Kanava avattiin liikenteelle 1914.]]
[[File:'Canal à Zaandam' by Claude Monet, 1871.JPG|pienoiskuva|''Canal à Zaandam'', [[Claude Monet]] (1871).]]

'''Kanava''' on keinotekoinen, [[vesiliikenne]]ttä tai veden johtamista varten rakennettu vesiuoma.

== Kanavien jaottelua ==
=== Vesiliikennettä varten rakennetut kanavat ===
Vesiliikennettä varten rakennetut kanavat voidaan jaotella seuraavasti:
* Kanavat, jotka yhdistävät kaksi vesistöaluetta, esimerkiksi [[Saimaan kanava]]<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7137&lan=fi Kanavat] Pohjois-Savon Ympäristökeskus{{404}}</ref>
* Kanavat, jotka lyhentävät merimatkaa katkaisemalla jonkin [[kannas|kannaksen]], esimerkiksi [[Suezin kanava]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.co.uk/history/british/modern/suez_01.shtml | Nimeke = The Suez Crisis – Creation of the Canal | Tekijä = Milner, Laurie | Ajankohta = 3.3.2011 | Julkaisu = BBC | Viitattu = 24.10.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref>
* Kanavat, jotka tekevät mahdolliseksi ohittaa kosken tai muuten hankalan kohdan, esimerkiksi [[Taipaleen kanava]]<ref>{{Verkkoviite |Osoite=| Arkisto = https://web.archive.org/web/20071030190945/http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/taipalef.html | Arkistoitu = 30.10.2007 | Nimeke = Taipaleen kanava – Taipale kanal. | Tekijä = Kankkunen, Riitta | Julkaisu = Suomen kanavat | Viitattu = 24.10.2023}}</ref>

Vesiliikennettä varten rakennettuihin kanaviin voidaan lukea myös puutavaran [[uitto]]a varten rakennetut uittokanavat.

Vesiliikennettä varten rakennetut kanavat voidaan myös luokitella [[sulkukanava|sulkukanaviin]] ja [[avokanava|avokanaviin]].

Sulkukanavaa käytetään silloin, kun kanava yhdistää kaksi vesialuetta, joiden pinnat sijaitsevat eri korkeuksilla. Kanavassa on [[sulku]], jonka avulla kanavaa käyttävät alukset nostetaan ylemmäs tai lasketaan alemmas.

Avokanavaa käytetään silloin, kun kanavan yhdistämät vesialueet sijaitsevat samassa tasossa tai kun korkeusero on vähäinen. Avokanavassa ei ole sulkuja.

=== Veden johtamiseksi rakennetut kanavat ===
Veden johtamista varten rakennettuja kanavia ovat esimerkiksi:

* Vesivoimaloiden käyttämää vettä ohjaavat kanavat (ylä- ja alakanava)
* Järvien vedenpinnan säännöstelyä varten rakennetut kanavat
* Kastelukanavat [[keinokastelu]]a varten

== Kanavan sulutus ==
Kanavan sulun läpiajoa kutsutaan sulutukseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-12444153 | Nimeke = Kimolan kanava avattiin hyytävässä säässä, eikä veneilijöitä näkynyt – Niklas Hornborg aikoi vielä kiitää vesijetillä päivän aikana Kouvolasta Heinolaan | Tekijä = Siltanen, Mari & Kaipainen, Minna | Ajankohta = 13.5.2022 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 24.10.2023}}</ref> Kun alus nousee sulutuksen aikana, on kyse [[ylössulutus|ylössulutuksesta]]. Aluksen laskeutuessa kyseessä on [[alassulutus]].{{lähde|onko termit tarpeellisia; google ei niitä tunne}}

Sulutuksessa on seuraavat vaiheet, esimerkkinä ylössulutus:

[[Tiedosto:KanavaSulutus1.jpg|pienoiskuva|center|450px|Alus saapuu alakanavaan, sulku tyhjennetään tarvittaessa, alempi portti avataan ja alus ajaa sulkuun.]]

[[Tiedosto:KanavaSulutus2.jpg|pienoiskuva|center|450px|Alaportti suljetaan ja sulkua aletaan täyttää yläkanavasta virtaavalla vedellä.]]

[[Tiedosto:KanavaSulutus3.jpg|pienoiskuva|center|450px|Kun sulun pinta on yläkanavan pinnan tasolla, yläportti avataan ja alus poistuu sulusta.]]

=== Sulun tekniikkaa ===

[[Tiedosto:KanavaSulku.jpg|pienoiskuva|Kaaviokuva sulkuportista]]
Sulkukanava jakautuu alempana sijaitsevan vesistön puoleiseen [[alakanava]]an, ylempänä sijaitsevan vesistön puoleiseen [[yläkanava]]an ja niiden välissä olevaan sulkuun.

Sulun päissä ovat veden kulkua estävät [[sulkuportti|sulkuportit]]: alakanavan puolella [[alaportti]] ja yläkanavan puolella [[yläportti]]. Porttien välissä on [[sulkukammio]].

Perinteinen sulkuporttityyppi on [[salpausportti]]. Siinä sulun sulkee kaksi pystyakselin varassa kääntyvää portinpuoliskoa. Sulkuportti avautuu aina kohti yläkanavaa, jolloin veden paine painaa portinpuoliskot toisiaan vasten. Sulkuporteissa on useimmiten avattavat luukut, joista sulkukammio täytetään ja tyhjennetään. Salpausportin saa auki vain silloin, kun vedenpinnat portin vastakkaisilla puolilla ovat samalla korkeudella.

Uudemmissa kanavissa usein käytetty porttityyppi on [[sektoriportti]]. Siinäkin porttipuoliskot liikkuvat pystyakselin varassa. Portin poikkileikkaus on ympyräsektorin muotoinen. Sektoriportin saa auki, vaikka veden pinnat eivät ole samalla tasolla. Sektoriportein varustettu sulkukammio usein täytetään ja tyhjennetään raottamalla portteja. Sektoriportteja käytetään myös silloin, kun kanavaa käytetään vesien säännöstelyyn. Säännöstelyjuoksutus tapahtuu avaamalla kumpikin portti.

Sektoriportti voi olla myös vaaka-akselin varassa liikkuva. Tällöin portti koostuu yhdestä kappaleesta kahden puolikkaan sijaan. Kun tällainen portti avataan, portti joko painuu kanavan pohjalle tai nousee ylös, eli alus kulkee portin ylitse tai alitse.

[[Tiedosto:KanavaSektoriportti.jpg|pienoiskuva|[[Lempäälän kanava]]n sulkukammiota tyhjennetään raolleen avatun sektorirakenteisen alaportin kautta.]]

Saimaan kanavan suluissa alaportit ovat salpausportteja ja yläportit ylös ja alas nousevia luukkuja. Sulkukammio täytetään nostamalla porttia hieman, jolloin yläkanavasta pääsee vesi portin alta sulkukammioon. Kun sulku on täysi, yläportti painuu sulun pohjalle.

Sulkukammion täyttämiseen tarvittava vesi otetaan yläkanavasta. Sulun toiminnan edellytys on, että kanava kulkee sellaisessa vesistössä, jossa on vettä riittävästi. Jos kanava joudutaan viemään vähävetisten vedenjakajaseutujen halki, tavallinen sulkuratkaisu ei ole käypä. Ratkaisuvaihtoehtoina on käytetty muun muassa [[pumppu|pumppausta]] ja eräänlaisia laivahissejä. Tällaiset ratkaisut ovat tavallista sulkua selvästi kalliimpia.

[[File:Canal de la Peyrade, Sète, Hérault 01.jpg|pienoiskuva|vasen|Canal de la Peyrade]]
Jos korkeusero kanavassa on suuri, joudutaan sulku rakentamaan monikammioiseksi. Tällöin sulku koostuu useasta toisiinsa liitetystä sulkukammiosta, joiden välillä on portti. Tällaista ratkaisua kutsutaan [[kytkysulku|kytkysuluksi]]. 1900-luvun alkuun asti Suomessa noudatettiin normia, jonka mukaan yhdellä sulkukammiolla voitiin nostaa tai laskea enintään 3 metriä. Siksi Suomessa oli useita kytkysulkuja. Kytkysulun läpi sulutus on hidasta, ja siksi niitä ei ole rakennettu uusiin kanaviin.

== Historia ==

{{kesken}}

Vanhimpia kanavia ovat keinokastelua varten rakennetut kanavat. Niillä on vanhoista ajoista ollut erittäin suuri merkitys sellaisilla seuduilla, joissa sademäärä on vähäinen, mutta jonne jokin suuri joki tuo vettä muualta. Tällaisia seutuja ovat esimerkiksi [[Egypti]] ja [[Mesopotamia]]. 

Muinaisessa [[Babylonia|Babyloniassa]] kanavien kaivaminen ja kanavalaitoksesta huolehtiminen olivat kuninkaan tärkeimpiä tehtäviä, koska yhteiskunta oli riippuvainen kanavien toiminnasta, ja kanavat saivat usein nimensä kuninkaan mukaan. Ilman hyvin järjestettyä kastelua viljelymaa muuttui pian kuivaksi autiomaaksi. Kanavat oli puhdistettava mudasta, kaisloista ja ruo'oista, etteivät ne rämettyisi ja estäisi laivojen kulkua. Maanviljelijä, joka ei pitänyt kanaviaan kunnossa, joutui korvaamaan naapureilleen heille koituneet satomenetykset.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Grimberg, Carl|Nimeke=Kansojen historia. Osa 1. Egypti - Etu-Aasia|Vuosi=1980|Sivu=|Sivut=354-355, 392, 421-422|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-09729-2}}</ref> [[Assyria|Assyrian]] kuninkaista erityisesti [[Sanherib]] on tullut tunnetuksi  kanavien rakennuttajana.<ref name=":0" />

Myös vesiliikennekanavia rakennettiin jo vanhalla ajalla. Huomattavin sellainen oli faarao [[Nekho II|Nekhon]] rakentama, [[Niili]]n ja [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] yhdistävä kanava. Suurin vanhalla ajalla rakennettu kanava on [[Keisarinkanava]] [[Kiina]]ssa.

Nykyisistä huomattavimmista kanavista [[Suezin kanava]] valmistui vuonna 1878 ja [[Panaman kanava]] vuonna 1914.

== Kanavat kaupungeissa ==

[[Tiedosto:KeizersgrachtReguliersgrachtAmsterdam.jpg|pienoiskuva|vasen|Kahden kanavan risteys [[Amsterdam]]issa.]]
[[Venetsia]] on rakennettu hiekkasärkkäsaarille, suurelta osin [[paalu|puupaalujen]] varaan. Saarten välissä ja myös alkuperäisten saarten poikki kulkee suuri joukko kanavia, ja kaupungin sisällä liikutaankin pääasiassa vesikulkuneuvoilla.  Venetsian monista kanavista suurin ja levein on [[Canal Grande]], joka johtaa rautatieaseman läheisyydestä [[Pyhän Markuksen tori]]lle.  

[[Amsterdam]] on rakennettu samaan tapaan kuin Venetsia, ja myös siellä on tiheä kanavaverkko. Kanavat muodostavat keskustan ympärille useita samankeskisiä kehiä. Muita rannikkokaupunkeja, joissa on runsaasti kanavia, ovat [[Alankomaat|Alankomaissa]] [[Delft]], [[Haarlem]] ja [[Leiden]], [[Belgia]]ssa [[Brugge]], [[Englanti|Englannissa]] [[Birmingham]], jossa kanavia on noin 56 kilometriä, [[Saksa]]ssa [[Hampuri]] sekä [[Venäjä]]llä [[Pietari (kaupunki)|Pietari]].

Myös [[Helsinki|Helsingin]] keskustaan rakennettiin 1840-luvulla [[Katajanokan kanava]] ja paljon myöhemmin, 1990-luvulla, [[Ruoholahdenkanava]], mutta niillä ei ole koskaan ollut sanottavaa vesiliikenteellistä merkitystä. Suomen tunnetuin kaupunkikanava on vuonna 1872 valmistunut [[Rauman Kanali]].

== Kanavia koskevat säädökset ==

Useat Euroopan maat ovat liittyneet [[CEVNI]]-sopimukseen (Code européen des voies navigation intérieure). Jäsenvaltiot edellyttävät sisävesireiteillään liikkuvilta CEVNI-pätevyyden osoittamista.

== Suomen kanavat ==

[[Tiedosto:Joensuun kanava2.jpg|pienoiskuva|Tukinuittoa [[Joensuun kanava]]n läpi vuonna 2009.]]
{{Pääartikkeli|[[Suomen kanavat]]}}
Suomessa kanavia on ennen kaikkea sisävesillä; merialueen kanavat on valtaosin tehty pienveneilyä varten.

[[Väylävirasto]] ylläpitää kaikkiaan 31 sulkukanavaa ja lisäksi Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Julkisilla väylillä on sulkukanavien lisäksi kuutisenkymmentä avokanavaa. Yhteensä kanavaväylästöä Suomen sisävesillä on 7&nbsp;900 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat/kanavat | Nimeke = Kanavat ja sillat | Julkaisija = Väylävirasto | Viitattu = 9.4.2024 }}</ref><ref name="suomen kanavat">{{Verkkoviite |Osoite=| Arkisto = https://web.archive.org/web/20090202063659/http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html | Arkistoitu = 2.2.2009 | Nimeke = Suomen kanavat. | Tekijä = | Julkaisija = | Viitattu = 14.6.2009}}</ref>

Sisävesistä kanavoituja ovat [[Vuoksen vesistö|Vuoksen]], [[Kymijoen vesistö|Kymijoen]] ja [[Kokemäenjoen vesistö|Kokemäenjoen]] vesistöt. Vuoksen vesistössä on 16 sulkukanavaa, Kymijoen vesistössä 11 ja Kokemäenjoen vesistössä neljä.

Suomen kanavat ovat muiden maiden kanaviin nähden varsin lyhyitä ja niiden tarkoituksena onkin yhdistää suuria vesistöjä toisiinsa. Nykyisin rahdinkuljetus on siirtynyt kanavista muualle ja kanavien suurin käyttötarkoitus on matkailussa, mutta [[Saimaan syväväylä]] on edelleen rahtialuksille tarkoitettu. 2000-luvulla myös matkustajaliikenne on kääntynyt kanavilla laskuun.<ref name="suomen kanavat" />

Saimaan kanavassa kulkee vuosittain noin 2,4 miljoonaa tonnia tavaraa, joskin kuljetusten määrä on laskenut nopeasti. Muiden kotimaisten kanavien yhteenlaskettu kuljetusmäärä on 1,2 miljoonaa tonnia. Vilkkain kanava on Vääksyn kanava, josta kulkee vuosittain yli 5&nbsp;000 alusta. Matkustajamääriltään suurimmat kanavat ovat Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä.<ref name="suomen kanavat" />

Suomen vesitieyhdistys perustettiin vuonna 1981 edistämään vesiteiden kehittämistä ja kanavien rakentamista.

== Tunnettuja kanavia ==
[[Tiedosto:Varistaipale Canal.jpg|pienoiskuva|[[Varistaipaleen kanava]].]]
[[Tiedosto:KielCanalNorthSeaLocks.jpg|pienoiskuva|Brunsbüttelin sulut [[Kielin kanava]]ssa.]]
{| class="wikitable"
|-
! Kanava!! Maa!! Vesistöt
|-
 
| [[Kielin kanava]]|| {{Saksa}}
|[[Itämeri|Itämeren]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] välissä
|-
| [[Panaman kanava]]|| {{Panama}}
|[[Atlantin valtameri|Atlantin]] ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] välissä,
|-
| [[Suezin kanava]]|| {{Egypti}}
|[[Välimeri|Välimeren]] ja [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] välissä 
|-
| [[Keisarinkanava]]|| {{Kiina}}
|[[Jangtse]] ja [[Keltainenjoki]]
|-
| [[Canal Grande]] 
|{{Italia}}
|[[Adrianmeri]]
|-
| [[Korintin kanava]] 
|{{Kreikka}}
|[[Egeanmeri]]
|-
| [[Saint Lawrencen vesitie]]|| {{Yhdysvallat}} ja {{Kanada}}
|[[Isotjärvet|Isoiltajärviltä]] Atlanttiin
|-
| [[Vienanmeren–Itämeren kanava]] ||{{Venäjä}}
|[[Ääninen|Ääniseltä]] [[Vienanmeri|Vienanmerelle]]
|-
| [[Volgan–Donin kanava]] 
|{{Venäjä}}
|[[Kaspianmeri]] ja [[Mustameri]]
|-
| [[Saimaan kanava]]|| |{{Suomi}} ja {{Venäjä}}
|[[Saimaa]] ja [[Suomenlahti]]
|}

== Katso myös ==
* [[Kuivatelakka]]

== Lähteet ==
* Leif Granholm: Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen haastattelu – Saimaan kanavasta halutaan pitkä vuokrasopimus, VenäjänAika s. 10–11, nro 1/2008

=== Viitteet ===
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Kanavat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]