Lähdekoodi sivulle Neuvostoliiton elokuva

==Elokuva tsaarinajan Venäjällä==
[[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnassa]] oli vilkasta elokuvatoimintaa jo ennen Neuvostoliiton syntymistä. Elokuvateattereita oli nelisen tuhatta ja elokuvien tuojana ja levittäjänä toimivat erityisesti ranskalaiset [[Gaumont]] ja [[Pathé]].<ref name=britannica>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/history-of-the-motion-picture/The-Soviet-Union | Nimeke = History of Film > The Soviet Union| Julkaisu = Britannica.com| Viitattu = 19.2.2023 }}</ref><ref>Bagh 1998, s. 56.</ref> Ensimmäinen Venäjällä tehty elokuva oli ranskalaisten [[Lumièren veljekset|Lumièren veljesten]] filmitallenne [[Nikolai II|Nikolai II:n]] kruunajaisista 1896. Venäjän ensimmäisenä näytelmäelokuvana pidetään [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]] tehtyä 20-minuuttista elokuvaa ''[[Salaviinanpolttajat]]'' (1907)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-9497274|nimeke=Nyrkkeily vaihtui pontikkaan – Juho Kuosmasen elokuvassa pulputtaa nyt viinapannu|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2017-03-14|viitattu=2024-04-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Maailman ensimmäinen pitkä ”kokoillan elokuva” oli vuonna 1911 ensi-iltansa saanut ''Oborona Sevastopolja''<ref>Rollberg 2016, s. xiii, xxiii.</ref>. Vuonna 1907 [[Aleksandr Drankov]] perusti Venäjän ensimmäisen elokuvastudion [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Vuosina 1913–1916 Venäjällä tehtiin 300–500 elokuvaa joka vuosi<ref>Graffy 1998, s. 165–167.</ref> Ensimmäinen [[viro]]lainen elokuva ''Karhujaht Pärnumaal'' nähtiin 1914, ensimmäinen [[armenia]]lainen ''Pod vlastju kurdov'' 1915<ref>Rollberg 2016, s. xxiiv.</ref>. Tsaarinajan suurimpana venäläisenä elokuvantekijänä pidetään [[Jevgeni Bauer]]ia, joka teki vuosina 1913–1917, ollessaan jo yli 50-vuotias,<ref>Bagh 1998, s. 61.</ref> kymmeniä elokuvia.