Boogie woogie
Boogie woogie, toiselta nimeltään barrelhouse, on Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa kehittynyt pianolla soitettava afroamerikkalaisen musiikin tyylilaji. Se on periaatteessa nopeaa bluesia, mutta toisinaan se halutaan nähdä myös osana jazz-musiikin traditiota.
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Boogie woogiessa pianistin vasen käsi soittaa yleensä loputtomiin toistuvaa, takovaa ostinatoa, tai kulkee lyhyttä yksiäänistä bassokuviota edestakaisin. Oikea käsi soittaa kulmikkaita melodioita ja toisinaan sekin jää toistamaan sointuja tai ostinatoa. Oikea käsi voi improvisoida varsinkin pentatonisen skaalan pohjalta kuten bluesissa. Sointukulku noudattelee usein blueskaavaa, mutta monimutkaisemmat sävellykset ovat mahdollisia.
Boogie woogie kehittyi vuoden 1910 tienoilla, ja se oli erityisen suosittua 1940-luvulla. Bluesista poiketen boogie woogie on ragtimen tapaan useimmiten iloluontoista musiikkia ja usein vielä ragtimeä selvästi vauhdikkaampaa. Rytmi voi olla joko nopeammille blues-kappaleille tyypillinen shuffle, mutta usein boogie woogie -rytmi on tasainen. Boogie woogie tuokin mieleen 1950-luvulla syntyneen rock and roll -musiikin. Rock and roll -pianistit ovat hyödyntäneet boogie woogie -tyyliä usein lähes sellaisenaan omassa musiikissaan.
Aiheesta muualla
muokkaa