Anders Celsius
Anders Celsius 
kuuntele ääntämys (ohje) (27. marraskuuta 1701 Uppsala – 25. huhtikuuta 1744 Uppsala) oli ruotsalainen tähtitieteilijä. Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744. Anders Celsiuksen tutkimukset kohdistuivat lähinnä meteorologiaan, revontuliin ja Maan magnetismiin.
| Anders Celsius | |
|---|---|
 Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. marraskuuta 1701 Uppsala |
| Kuollut | 25. huhtikuuta 1744 (42 vuotta) Uppsala |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Eric Burman |
| Instituutti | Uppsalan yliopisto |
| Oppilaat | Johan Gottschalk Wallerius |
| Tutkimusalue | tähtitiede, fysiikka |
| Tunnetut työt | Celsius-asteikko |
 Nimikirjoitus |
|
Lapsuus
muokkaaCelsius kuului Hälsinglandista kotoisin olevaan sukuun, jossa oli paljon tiedemiehiä. Hänen isänsä Nils oli tähtitieteilijä ja hänen äitinsä Gunilla oli tähtitieteilijän tytär.[1] Hänen molemmat isoisänsä olivat professoreita Uppsalassa.[2]
Ura tiedemiehenä
muokkaaAnders Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744, ja vuonna 1740 hän perusti Uppsalan observatorion.[3] Siihen aikaan Pohjoismaissa ei vielä ollut kunnon observatorioita, joten Celsius tutustui ensin Manner-Euroopan kuuluisiin tähtitieteellisiin observatorioihin ja vieraili Nürnbergissä, Roomassa ja Pariisissa.[4]
Celsius vaikutti Maupertuis’n astemittausretken suuntautumiseen Tornionjokilaaksoon ja oli retkellä mukana.[2][5]
Celsius tutki myös magneettikenttien muutoksia revontulten aikana ja pyrki mittaamaan tähtien kirkkautta.[4]
Celsius-asteikko
muokkaa1700-luvun alussa oli erilaisia lämpötila-asteikkoja käytössä yli kolmekymmentä, mutta nykyään kaikkialla maailmassa paitsi Yhdysvalloissa käytetään Celsius-asteikkoa, joka on saanut nimensä Anders Celsiukselta.[1] Hän esitti asteikon ensimmäisen kerran Ruotsin tiedeakatemialle vuonna 1742. Asteikossa veden jäätymispiste oli 100 ja kiehumispiste 0 astetta. Myöhemmin Carl von Linné käänsi asteikon toisin päin, nykyiseen muotoonsa.[1][2]
Anders Celsius kuoli tuberkuloosiin vuonna 1744 Uppsalassa.[1][2]
Julkaisuja
muokkaa- Arithmetica eller räknekonst (1727)
- Nova methodus distantiam solis a terra determinandi (1730)
- Tankar om kometernes igenkomst (1735)
- Bref om jordens figur (1736)
- Memorial om calendarii förbättrande hvad påskens rätta firande angår (1738)
- De observationibus pro figura telluris determinanda (1738)
- Almanakkoja vuosilta 1728–1737, 1740, 1741 ja 1743–1745
Muuta
muokkaaCelsiuksen kuva on ollut maalattuna Norwegian Air Shuttlen kahden sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737–800 -koneen pyrstöön.[6][7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Rietz, Peter Du: Anders Celsius – Degrees Celsius Tekniska museet. 7.3.2018. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
- ↑ a b c d Anders Celsius Upsala Universitet. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Anders Celsius 23.11.2018. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Anders Celsius Kids & Energy. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Maupertuis'n astemittausretki – Anders Celsius Lapinkavijat.rovaniemi.fi. Viitattu 26.11.2018.
- ↑ UR-PSQ Ukraine International Airlines Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ LV-HQH Norwegian Air Argentina Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Beckman, Olof: Anders Celsius (pdf) Astro.uu.se. Viitattu 26.11.2018(ruotsiksi).
- Celcius – Maupertuis'n Tornionlaakso Maupertuis.fi. Viitattu 26.11.2018.
- Koskinen, Risto & Hiltula, Kimmo: Maupertuis'n jalanjäljillä voi tallustaa Tornionlaaksossa Yle Uutiset. 25.8.2014. Viitattu 26.11.2018.
- Anders Celsius Famous Scientists. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 410. ("Anders Celsius (1701–1744)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1