Siinäpä aihetta kerrakseen...yhdelle postaukselle.
+++++
Kun vielä lisään tähän alkuun kertomuksen aamuisesta tohtorikäynnistäni.
Kerrankin sain todella hyvää palvelua
ihan oman kaupungin Tk.ssa...
ELÄKÖÖT TK:N palvelut!
HURRAA!
+++++
Olen potenut polviani "koko ikäni"
ja nyt taas (leikattu),
oikea polvi on juonitellut...
Torstaista niin,
että nukkumisestakaan ei ole tullut mitään.
Viime pyhänseudun tapahtumien takia en kuitenkaan lääkäriinkään "ehtinyt" vaan sinnittelin niin sanotusti kotosalla.
+++++
Aamulla ennen kukonlaulua rynnistelin päivystysvastaanotolle.
Ihan ekana siellä seistä törötin terveen jalan ja kepin varassa odottamassa kun maaginen ovi aukeni.
Sain jonotuslappusen,
ja ei aikaakaan, kun tohtorisetä kutsui pakeilleen...
Anteeksi tuloani pyydettyäni,
ja asiani kerrottuani tohtorisetä katsoi polveani ja sanoi:
"Oho, onpa komee polvi"
+++++
Veteli sieltä sitten 68 milliä nestettä veke, pisti lääkettä tilalle
kehui reippauttani *hymyilee*
ja sanoi: "onpa kiva aloittaa viikko, kun eka potilas olikin OIKEA päivystystapaus"!
*hymyilee vieläkin*
Sain reseptin mukaani ja ohjeen
LEPÄÄ!
joten sen teen
*tiedoksi ertyisesti IKKI-siskolle*
Sitten otsikon asioihin:
Tämä kaunis lohtuenkeli lennähti kotiini
torstaina, tuomaan lohtua
suureen menetykseen ja siitä aiheutuneeseen suruuni.
Kiitollisena otin sen vastaan.
KIITOS!
Rakas Tyttäreni Jaana,
joka oli omaa suruaan vaarin menetyksestä,
kutonut näihin kauniisiin, lämpöisiin kämmekkäisiin
lahjoitti ne minulle.
Kyyneleisin silmin,
liikuttuneena ihanasta lahjasta,
otin ne vastaan.
Joka kerta,
kun nuo raaskin käteeni laittaa,
saan ajatella paitsi Isääni,
myös rakasta tytärtäni, Jaanaa.
KIITOS! vieläkin :)
"Harakka entisessä elämässä"
löysin tämän maljakon, jonka pohjasta kaiverrettuna löytyi vuosiluku 1938
Maksoi rupiset 8 euroa!
On kaunis!
Maljakossa on kaunis hionta.
Mielessäni vaan pahoittelin sitä ihmistä, joka maljakon kirpparille oli tuonut.
Eipä rassukka tiennyt, kuinka arvokasta maljakkoa myi rupisella hinnalla...
NOH! Toisen tappio, toisen onni :)
++++++++++
Sain Isoksi Ilokseni tämän ihanan tunnustuksen
Tarinalta, blogista "Tarinan tupa"
Olen hyvin otettu.
Minusta on suorastaan merkillistä, että minun höpötykseni yltävät tunnustuksen arvoisiksi :)
KIITOS TARINA!
Tähän tunnustukseen liittyy sellainen juju,
että "pitää" kertoa KOLME asiaa itsestään...
HEH! tehän tiedätte musta jo melkein kaiken....
mutta kun oikein pinnistelen, keksin kuiten kolme "uutta juttua"
1. Haluaisin "vielä kerran elämässäni" istua moottoripyörän kyytiin.
Nuorina ajelimme paljon. Vaari ajoi, (silloin se kyllä oli vasta poikaystävä)
mä istuin kyydissä ja se oli kivaa!
2. Unelmoin isokivisestä kultasormuksesta. Se ehkäpä liittyy tähän "harakka entisessä elämässä"-osioon
3. Soutuveneeseemme haluaisin sellaisen piskuisen perämoottorin, sellaisen, että kun vaarin kanssa ajelisimme Vanajalla, moottorin ääni olisi niin kuiskaava, että voisimme höpötellä siellä juttujamme...kummankaan, (lue: vaarin), ei tarvitsisi soutaa...
söisimme eväitä ja katselisimme toisiamme ja ihania Sääksmäen maisemia...
Tämä TUNNUSTUS on kiertänyt täällä kauan,
mutta silti haluaisin lähettää sitä eteenpäin:
Ohjeistus taisi sanoa, että viidelle:
1. Blogin "Räpellystä" Sanna-Marille
2. Blogin "Äite puuhailee" Tuulalle
3. Blogin "Merimatka maalla", Pikelle
4Blogin "Elämän Helmiä" Päiville
5. Blogin "Ihmeitä Vilppumaassa", Erikalle
++++++++
Juttu jatkuu...
katsotaan, mitä levossa ollen keksinkään :)
++++
Lopuksi vielä nöyrät, lämpöiset kiitokset teille jokaiselle,
Olitte niin isoksi avuksi jaksamisessani
Isäni poismenon kohdalla.
KIITOS!
++++
Tavataan Taas Wanhan Mummulan tutkalla :)
tuksu
