24.12.2019

24.12.2018

24.12.2017

24.12.2016

Leimailuja

Tämän joulun kortit syntyivät leimaillen. Kaikki kortit ovat periaatteessa samanlaisia, mutta jokaisen kortin kuusimetsä on tietysti pikkuisen erilainen. Valkoisessa taustapaperissa on hentoa hopeista kimallusta - sitä en saanut kuviin näkymään. Aiemmin olen värkännyt leimoja  kalamiehen päiväkirjaa ja ristipistotyynynpäällistä varten. Mukavaa puuhaa - ja kaiverrusharjoitukset jatkuvat!

Ja vielä lopuksi: joulun alla neulottu baktus sai ne tupsut ja on juuri sopivasti pakkasten tultua valmis kietaistavaksi kaulalle.

Aurinkoisia vuoden viimeisiä päiviä!

24.12.2015

24.12.2014

                             

Sydämelliset tupsut

Netissä surffaillessa on silloin tällöin osunut eteen hauskoja langasta tehtyjä kuviollisia tupsuja, ja olen ihmetellyt miten kuviot on oikein on tehty - sekä ihaillut ideoijan kekseliäisyyttä. Muutama päivä sitten palasin aiheeseen ja netistä löytyi, paitsi kuviotupsujen kuvia, myös joitakin vinkkejä ja ohjeita siihen, miten niitä tehdään - esimerkiksi täältä. Perinteisten pahvisten ympyröiden leikkaamisen sijaan hankin itselleni tupsuntekolaitteen - jollaisten sivumennen sanoen olen tähän asti ajatellut olevan ihan turhakkeita. Mutta eivätpä ne siis olekaan! Kesäisen väriset kukkakuviot eivät juuri nyt oikein houkutelleet, sen sijaan halusin kokeilla, onnistuisinko kieputtelemaan sydänkuvioisen tupsun, siis vähän niinkuin neulojan joulupallon. Sitten vain pähkäilemään, miten se sydänkuvio lankaa tupsulaitteeseen kieputtamalla syntyisi.  Aluksi ei ollut ihan helppoa hahmottaa sitä, miten kuvion saa muodostumaan tupsuun. Yritin piirtää malliakin ja se kyllä auttoi hahmottamista, vaikka mitään selkeää mallipiirrosta en pystynyt aikaan saamaankaan. Mutta syntyihän se sydäntupsu!

 

Lankana käytin varastoistani löytyneitä Seitsemän veljestä -kerien loppuja.  Kun tupsulaitteessa oli riittävästi lankakerroksia, oli jännittävää leikata lankoja auki ja nähdä, millainen kuviosta tuli. Ja viimeistelyvaiheen parturointia pyöreään muotoon olisi helposti voinut jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Muistiinpanoiksi itselleni nappasin kuvia muutamasta tekovaiheesta - ja tällä kertaa en nyt mainitse mitään valokuvausolosuhteista, vaikka mieli tekisikin...

Ja kyllä - ihan helposti tähänkin jää koukkuun!

Jouluaattona 2013

No, onkos tullut kesä

Tai oikeastaan siinä kävi niin, että joulu tuli kesän keskelle. Kävimme sisareni kanssa viime kesänä jokakesäiseen tapaamme Toika-myymälässä ja siellä oli myynnissä joulukuusi-tarvikepaketteja. Sellainenhan piti saada, vaikka jouluun oli suurin piirtein yhtä paljon aikaa sekä eteen- että taaksepäin katsoen. Juhannusaattona kaivoin tarvikepaketin esiin ja ryhdyin jouluvalmisteluihin eli tekemään solmuja. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen ja ajattelin, että sitten  joulun alla olisi hauska palata hetkeksi näihin kesän tunnelmiin.

Kuusia oli saatavilla vihreinä ja vaaleina ja kynttilöiden virkaa tekevien puuhelmien väreissäkin oli valinnan varaa. Vihreyttä oli kai jo luonnossa niin paljon, että päädyin valitsemaan vaalean kuusen ja valkoiset helmet.

Pari viikkoa sitten kaivoin esiin kesällä aloittamani kuusenalun. Solmujen tekemistä piti pähkäillä aika lailla, tämä kun on ensimmäinen koskaan tekemäni makrameetyö, mutta vähitellen solmeilu alkoi sujua. Tämä tuntuikin oikein sopivalta ensimmäiseksi makrameetyöksi, sopivan paksuinen lanka (=juuttinaru) ja sopivan kokoinen työ. Kuusi on noin 46 cm pitkä ja leveyttä sillä on vähän yli 30 cm.

Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan,
pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan!