Helmikuu 2026 ja vuosi 2016

Helmikuussa pakkanen on paukkunut ihan viimeisiä päiviä lukuun ottamatta. Luonto on ollut uskomattoman kaunis lumipeitteineen, huurteisine puineen ja auringonpaisteineen. 

Helmikuu on mennyt nopeasti. Miehen kanssa on ulkoiltu, katsottu sarjoja, tavattu ystäviä ja perhettä sekä suunniteltu tulevaa pyöräilykautta. Liikuntaa on tarkoitus lisätä muutenkin sillä se on jäänyt alkuvuonna ihan liian vähäiseksi.

Instassa ja blogeissa on kiertänyt haaste, jossa palataan 10 vuotta taaksepäin vuoteen 2016. Ajattelin ottaa pienimuotoisesti osaa tuohon kivaan haasteeseen. 

10 vuotta sitten asuttiin maalla, mutta ostettiin kakkoskodiksi yksiö Jyväskylästä. Siitä alkoi pikkuhiljaa meidän paluumuuttomme kaupunkiin. 2016 tehtiin miehen kanssa ahkerasti kotimaan matkoja autolla sekä junalla. Retkeiltiin kansallispuistoissa ja käytiin kahdessa kylpylässä.

Kuvakollaasin kuvat on niiltä ajoilta. Talvimaisemia Toivakasta, Nikolainkulma Jyväskylästä. Alarivissä oikealta pari kuvaa retkeltä Leivonmäen kansallispuistoon, Taidekeskus Järvilinna Laukaassa sekä yksiömme keittokomeron nurkkaus Jyväskylässä. Tuo yksiö meillä oli pari vuotta, minkä jälkeen se vaihdettiin kaksioon, joka on meillä vielä nykyäänkin kakkoskotina. Maalta muutettiin 2017 kahdenkymmenen siellä asutun vuoden jälkeen kokonaan pois Pieksämäelle ja meistä tuli kaupunkilaisia.

Tammikuu 2026

 Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Tammikuussa on saatu pakkasta ja lunta. Talvinen maisema on uskomattoman kaunis. Päivä on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli tuntia. Nyt päivän valoisan ajan jatkumisen jo huomaa. Ollaan miehen kanssa tehty kävelylenkkejä ja käytiin kyläilemässä ystävien luona Saarijärvellä. Muuten on tullut kotoiltua. Olen kuunnellut 12 äänikirjaa ja neulonut samalla. Tässä kuussa valmistui kolmet lapaset ja yhdeksät villasukat. Enpä ole tainnut aikaisemmin kuunnella noin monta äänikirjaa enkä neuloa tuollaista määrää sukkia saman kuukauden aikana. Ristisanoja on tullut myös ratkottua ja sarjoja katsottua. Joten hyvin leppoisissa tunnelmissa tämä vuosi on täällä alkanut. 

Hyvää joulua

Saatiin meille valkoinen lumikerros maahan, mutta jo sekin tekee maisemasta valoisamman.

Jouluaatto on nyt herttainen,

tähtitaivas on sininen.

Pirtti on jo pesty puhtoinen,

piha valkoluminen.

Lapsoset hyörii, juoksee ja huiskii,

jouluahjoista kilvan kuiskii.

Metsiköstä kuusi kannettiin

lasten iloks pirttihin.

Arkityönsä väki lopettaa,

kaikki aattoa odottaa.

Pirtissä jo kuusi kohoaa,

valot yöhön pilkistää.

Sielläpä silloin laulut soivat,

suuret, pienet kun karkeloivat.

Makeisia syödään, jaellaan,

lapset kiittää riemuissaan.

P. J. Hannikainen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2026

Tunnelmia parvekkeelta

Täytyy taas todeta, että kyllä aika menee nopeasti. Vihdoinkin saatiin vähän lunta ja aurinkokin on ilahduttanut läsnäolollaan.  

Kuvat on meidän kakkoskodin parvekkeelta. Kaikki tunnelmavalot on otettu käyttöön selättämään tätä pimeää vuodenaikaa ja tuomaan jouluista tunnelmaa.

Alapuolen runossa on muuta joulunalustunnelmaa. Runo tuli vastaan kun etsin joulurunoja. Tekijää ei mainittu, joten sitä en valitettavasti tiedä. Mutta runossa on niin hauskasti kuvattu joulunalustunnelmia, että otin sen mukaan blogiin.

On siirapin, neilikan tuoksua,

on piirakoita ja rusinoita.

On kiireistä kaupassa juoksua.

On kellari herkkuja pullollaan.

On pipareita ja manteleita

ja lahjoja piiloihin sullotaan.

On tonttujen tiukujen kilinää.

On pähkinöitä ja kynttilöitä.

On enkelikellojen helinää.

Tämän runon myötä toivottelen kaikille mukavaa joulukuun jatkoa!

Tervetuloa joulukuu

 Joulukuun ensimmäinen päivä. Ulkona sataa vettä ja päivän valoisa hetki on kovin lyhyt.

Pikkuhiljaa täällä virittäydytään joulun odotukseen ja tunnelmaan. Joulu on mun lempijuhla kaikista vuoden juhlista. Tänä jouluna kokoonnutaan tyttären ja hänen perheensä luo isolla porukalla. Siitä tulee niin ihanaa. Nämä meidän yhteiset perhepiirin tapaamiset on muutenkin ihan parasta mitä tiedän.

Jouluvaloja ollaan viritelty molempien kotien ikkunoihin ja parvekkeille. Kuvakollaasissa muutama kotikuva sekä pari kuvaa Jyväskylän Kirkkopuiston valotaideteoksista.

Tästä se lähtee, joulunajan tunnelmointi. Ihanaa alkanutta joulukuuta kaikille!

Surua

Rakas äitini nukkui pois. Äiti sai elää pitkän elämän. Hän oli läsnä, rakasti ja kuunteli. Äiti oli lempeä ja ystävällisin ihminen minkä tiedän. Ikävä on suuri.

Nyt menen päivä kerrallaan. Surun keskellä on paljon hoidettavia asioita. Blogin pariin palaan myöhemmin, ehkä joulukuun puolella.

Teille kaikille oikein hyvää syksyn jatkoa!

Ruskaa

Tänä syksynä on saatu taas ihailla upeita ruskan värejä. Vaikka suuri osa puista on pudottanut jo lehtensä, vieläkin osa pitää sitkeästi kiinni omistaan. 

On tämä Suomen luonto niin kaunis vaihtuvine näkymineen. Niin kuin tämä ruskakin. Välillä mietin, voiko tällaista edes olla.

Tulinen, kultainen,

keltainen hehku on

rantapuistikon.

Lehtiä kierittää,

pyörittää syksyinen sää.

Niin kuin mattoa loistavaa,

jalankulkija käydä saa.

Syksy saa tullessaan

hehkullaan liekkeihin maan.

Tämän syysrunon löysin netin syövereistä. Runon kirjoittajaa runon yhteydessä ei mainittu, mutta jos joku tietää sen niin lisään sen tänne.

Tämän kauniin runon myötä toivotan oikein mukavaa syksyn jatkoa kaikille!