Onnellinen tässä ja nyt

Ihana hetki on tässä ja nyt. Se on illalla pihalla vaikkakin hyttystenkin ininässä. Se ohikiitävä hetki kun kuumottava lämpö avaa kevätkukat äärimmilleen ja koko maailma herää eloon. Vaikka keskellä kylmää ja myöhästynyttä kevättä näytti siltä että kaikki tulppaanit ovat kärsineitä ja kitukasvuisia, lämpö ja vesi ovat ne näin kauniiksi korjanneet. 

Vallitseva tunnelma on varsin herkkä kaikkine pastellisävyineen.
Suurine ja pienine yllätyksineen.

Vihreys tuntuu räjähtävän energiselle ja sitä haluaa vain ahmia katseellaan. Juuri nyt nautin luonnon ja kukkien katselusta varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Jouduin reilu viikko sitten sairaslomalle kun täysin oma-aloitteisesti tökkäsin itseäni keskarilla suoraan avoimeen silmään aamutohinoissani - ja lujaa. Ajattelin sillä hetkellä että tökkäsinkö terävällä kynnellä koko silmän puhki. Kipu oli niin valtava enkä pystynytkään avaamaan silmää kunnolla pariin päivään. Silmäsärkyä pahempaa kipua en osaa juuri nyt kuvitellakaan. Muutama päivä hiljaa pimeydessä särkylääkettä popsien vailla tietokonetta, telkkaa, kännykkää, ja ylipäätään kirkasta valoa on kohtuullisen tylsää. Toisaalta huomasin että vuosia kestänyt meditointi"harrastus" on ollut hyödyllinen. Joskus hiljentyminen voi aistiärsykkeiden kyllästämälle nykyihmiselle olla aika haasteellista ja pelottavaakin. Havaitsin, että jos mitään muuta ei voi tehdä, aina voi meditoida ja aika menee silloin huomattavasti nopeammin.

 Katse on silmässä vielä hieman sumea, mutta paranemaan päin! Töitä olen jo pystynyt tekemään ja ulkonakin puuhastelemaan. Valo ei tee enää pahaa. Sen kunniaksi piti ottaa kamera kouraan ja kontata katselemassa pienimpiäkin juttuja. Lemmikit, patjarikot, jouluruusut ja kylmänkukat. Kyllä - ne kukkivat vasta nyt.

Ehkä ne vain odottivat tulevansa nähdyiksi. ♥

 

Varjohiippa

Tulppaaniko tylsä?

Täällä on meneillään aikamoisen psykedeelinen tulppaanikarnevaali kukkeimmillaan. Monesti tulee ajateltua ehkä hieman liian harmonisesti, joten välillä on hyvä vähän revitellä värien ja muotojen kanssa. Syksyllä istutin sen kummemmin miettimättä ihan "marketin" tulppaanisekoituksia jotka oli ryhmitelty keltaisiin, violetteihin ja punaisiin. Tuotekuvassa näkyi kaikenlaisia ihanuuksia aina kerratuista liljakukkaisiin ja yksinkertaisiin tulppaaneihin. Ajattelin hieman varauksella että kai pussiini osuu juuri vain pelkkää yksinkertaista punaista tai valkoista, mutta mitä vielä!

Tätä Estella Rijnveld-papukaijatulppaania lukuunottamatta kaikki alla olevat ihanuudet tulivat juuri noista sekoituspusseista. Estellassa oli jännästi mukana hieman kellertävää sävyä ihan puhtaan valkoisen sijaan.

On lähes huurteisen näköistä ripsureunaista tulppaania,

...kuuman keltaoransseja ja punaisia kerrattukukkaisia pionitulppaaneita,

yksinkertaisia lajikkeita, mutta ihanissa erikoisissa sävyissä.

  Äsken söin hellepäivän kunniaksi vaniljajäätelöä pakastemustikoiden kera ja se näytti aivan tältä...

Tuota tulppaania tekisi melkein mieli lipaista! :-P

Kohta alkaa tulppaaniaika olla ohi, mutta kaikkea ihanaa tämä kevät näiden osalta toikin.

Tulppaani on koko monipuolisessa lajikekirjossaan kaikkea muuta kuin tylsä kukka! 

Parhaimmillaan se voi olla kaunis ja silmiinpistävä friikkisirkus.

Kevät vielä keskikesällä?

Niin moni puutarhaihminen aina toivoo että kevään voisi pysäyttää ja se jatkuisi hieman pidempään. Niin minäkin aiana toivon. Tänä vuonna se toive on käynyt toteen. En muista juhannusta jolloin olisi vielä tulppaanit täydessä kuakssa - edes ne myöhäisimmät. Kirsikkapuissa on vielä kukkia, koristeomenapuu on myös avannut vaaleanpunaiset kukkaterttunsa. Hieman naurahdin kun huomaisn pihan varjoisassa kolkassa vielä pari valkovuokkoa. Viileys on pitänyt kukat tuoreina pitkään, eikä taida juhannukseksi sää pahemmin lämmetä! Toisaalta moni muu kasvu on hidastunut ja kasvihuone pullistelee liitoksistaan kun kaikkea ei vielä uskalla ulos jättää. Kesäkurpitsojen taimet valtaavat lattia-alan, yksi jättiläiseksi paisunut amppelidiana vie jo neljänneksen pienestä kasvihuoneesta ja hyllyt ovat täynnä pelargonioita, kaikenlaisia esikasvatuksia ja auringonkukan taimia. Ehkä vielä ei ole niiden aika päästä ulos. Ehkä tulevasta syksystä tulee pitkä ja lämmin? Aina voi toivoa, kävihän edellinenkin toive toteen.

Talvehtineet pelakuut ovat vielä olohuoneen ikkunalla. Olkoot vielä yli juhannuksen :)

Uusi rakkaus

Olen ollut hieman pakollisella nettikatkolla kun nettitikkuni hajosi, mutta toivon mukaan saan uuden toimivan alkuviikosta. Paljon olisi näytettävää, kaikki tulppaanit ovat juuri nyt ihanimmillaan! :) Tämä monikukallinen tulppaani on kaikessa outoudesaan nousemassa omaksi suosikikseni. Aikaisemmin kärkisijaa on kieltämättä pitänyt raidallinen kerrattu 'Carnaval de Nice' mutta tämä namu on 'Candy Club'. Hyvin karamelliset värit sillä onkin ja yhdessä varressa seitsemän kukkaa! Tässä kuvassa ovat vielä hieman nupulla, mutta komeasti ovat avautuneet. Taustalla häämöttää vihreäraitatulppaani 'Groenland', jota fanitan myös ihan täysillä. Palailen paremmin asiaan kunhan pääsen nettiin muutenkin kuin kännykällä... Ihanaa viikonloppua!

Kirsikankukkia ja keväthetkiä ♥

Ihanin hetki vuodesta on käsillä, kirsikkapuu on kukassa, samoin purppuratuomi vaaleanpunaisine kukkineen. Joka paikassa näkyy myös taivaansinisiä häivähdyksiä, pieniä ja vähän suuremopiakin lemmikkiryppäitä. Narsissien aika alkaa nyt olla virallisesti ohi, muutamaa sitkeää sissiä lukuunottamatta. Triumph-tulppaanit ovat äärimmilään ja tulppaanikautta jatkavat liljatulppaanit. Pionitulppaanit antavat vielä hieman odotuttaa - onneksi - jotta kaikki ei olisi ohi niin äkkiä.

Koristeomenapuu ´Makamik´ on täynnä nuppuja, vaaleanpunaista kukkaloistoa jo kieli pitkällä odottelen. Tekisi NIIN mieli viettää enemmän aikaa ulkona, mutta eilisen parituntisen jälkeen palautui allergikon jalat maan pinnalle kun nokka oli aivan tukossa ja kurkkua kuristi. Onneksi kuvia tuli otettua...

Aivan yksin ei ole tarvinut kukkien keskellä viikon aikana käyskennellä. Tiistai-iltana luonani kävi linja-autolastillinen marttoja ja kotiseutuihmisiä Rauman suunnalta ja Kodisjoelta. Oli hauska sattuma kun sain isältä tietää että mummini kuuromykkä isoveli asui eläessään Kodisjoella. Mainitsin siitä ryhmäläisille ja moni heistä yllättäen tiesikin hänet ja olivat aivan ällistyneitä tuosta sukukytköksestä! Eräs nainen hihkaisi heti asuvansa kyseisen Paavon entisessä talossa. Niin sitä taas todettiin että maailma on pieni ja Suomi vielä pienempi paikka! ;)

Loppuun vielä hieman lisää dramatiikkaa. Halusitte seurailla persianpikarililjan tilannetta, nyt tämä kevään tumma kaunotar on avannut nuppunsa ja suurikokoinen, tanakka kukka on lumoava.
Olen ihan rakastunut tähän!

Mukavaa lähestyvää viikonloppua!

Hillitön, ihana kevät!

Eihän tuolta malttaisi ollenkaan sisälle tulla, saatikka koneen äärelle, mutta kai sitä on yöt sisätiloissa vietettävä ;) Sen verran pysähdyin että maltoin muutamia kuvia ottaa. Tässä hieman kuvatykitystä miltä pihalla parhaillaan pihalla näyttää. Oi tulppaanit, kuinka teitä on odoteltu... ♥

Liljatulppaanit ovat myöhäisiä tulppaaneita joten ne ilahduttavat varmaankin taas vasta kesäkuun puolella. Nautinto kestää pitempään... Etualalla vanhoja ja hieman jo pieneksi käyneitä ´Purissima´-tulppaaneita.

´Thalia´-narsissi ja taustalla triumph-tulppaanit ´Candy Prince´ ja ´Mistress´ aika hempeä prinssi, aivan ihana hieman laventeliin taittuva pinkki joka ei ehkä ihan näissä kuvissa tule oikeuksiinsa..

Ihana kerrattukukkainen narsissi, jonka nimeä en tosin tiedä kun tuli sekoituspussista. Sinisiä ja valkoisia helmililjoja...

Kirjopikarililjoja istutin 100kpl pussillisen joista lähes kaikki ovat purppuranpunaisia, joukossa taitaa olla kaksi tai kolme valkoista :) 

 Tässä pitkään ja hartaasti odottamani "vaaleanpunatorvinen narsissi". Joopa joo... Oli hieman tuotekuvaa näemmä photoshoppailtu, sillä tuota ei kyllä voi vaaleanpunaiseksi sanoa leikillänkään :D mutta ei haittaa, nätti se silti on... Melkein kuin nämäkin...

Varjopuutarhan porttiin on nyt viritelty amppelit "nyörihissillä" eli vahvaa kengännauhanyöriä joka kulkee ja ohjautuu pienten lenkkikoukkujen kautta kulmatolpan taakse. Sillä tavoin saan hilata amppelit alas aina kastelua varten kun ei tuonne yli pariin metriin muuten minunlaiseni hobitti yltäisi. Haaveena on että tuosta tulisi kesällä vuolaana roikkuva kasviputous. Istutin amppeliin pari murattia ja hopeaputousta. Kovin ovat vielä pieniä.

Kevätvuohenjuurta pukkaa perunamaan takaa :) näin aurinkoisesti kukkivat vaikka kovin on varjoisa paikka. Se on kyllä helppo ja kiitollinen perenna.

 ´Makamik´ koristeomenapuu on täynnä nuppuja! Tämä pikkupuu on hieman kovia kokenut aiemmin kun jänikset sen nakertelivat, mutta nyt taidetaan olla voiton puolella. Verkot pysyy tiiviisti ympärillä.

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää...

Kärryt saavat odottaa.

Nyt on aika levätä.

(patjarikko)