Syökää kanaa! osa 2

Meillä on sen verran tapahtumaköyhää, että kirjoitellaan nyt sitten kanan syömisestä toinenkin juttu. Aiemmin syksyllä olin Morin kanssa esittelynäyttelyssä Salossa, ja sieltä tarttui mukaan sponsorin lahjoittama näyte kanafilettä. Tämä Deluxe Prima catin kana on höyrykypsennettyä, eikä tuote siis sisällä mitään muuta kuin kanaa.

Pakkauksessa on kolme palaa, jokainen yksittäin vakuumipakattuna. Sisäinen maailmanpelastajani ei oikein arvosta näin runsasta pakkausmateriaalien käyttöä. Onneksi taloyhtiöön on tullut muovinkeräysastia, niin menevät nämäkin muovit vielä jatkokäyttöön.

Vakuumipakatuistakin fileistä tuli selvästi hajua läpi kissan herkkään nenään, niin innokkaana kaikki olivat paikalla, kun avasin pussin. Pussi on uudelleen suljettava, joten loput palat saa tuplamuoviin, jos ei kerralla syö kaikkea.

Testiryhmän mielestä kana oli hyvää, mikä ei tullut yllätyksenä kenellekään. Meillä herkkujen makuasteikko menee suunnilleen näin: 1. Kiitos, voin syödä, 2. Joo!! Namia!! 3. Anna  anna anna!! Heti tänne namit tai syön sulta sormet!!!

Tämä oli siis kolmanne asteen herkku ja sormiaan sai varoa. Pari sähinääkin kuultiin, mikä ei kuulu kakkostason nameihin ollenkaan.

Puhtaana kanatuotteena tämä voisi olla hyvä otettavaksi reissuun vaikka näyttelymatkalle mukaan evääksi. Stressaavissa tilanteissa ylimmän tason herkut ovat olleen avuksi, kun vastustamaton herkku kiinnittää kissan huomion pois kaikesta muusta. 

Kissojen mielestä tämä oli siis ihan paras herkku. Palkitsemiseen en tätä välttämättä käyttäisi, sillä vastustamaton tuoksu saa kissan tunkemaan namipussiin, eikä suinkaan keskittymään siihen, mitä ihminen saattaisi tahtoa kissan tekevän. Myös kanalta tuoksuvat sormet saattaisivat olla tulilinjalla, vaikka kädessä ei makupalaa olisikaan. Käytetään siis naksuttimen kanssa pääasiassa kakkostason herkkuja.

Kolmostason herkkuna tämä saa jäädä herkuttelu ja hemmotteluhetkiin. Tällä kertaa herkuille oli oikein aihettakin, sillä eilen juhlittiin Katlan syntymäpäivää, Katla täytti neljä vuotta!

Syökää kanaa!

Tiedättekö miltä kuulostaa, kun kissa murisee ja kehrää samaan aikaan? Tämä oli Perlan reaktio, kun annoin sille kanan koipinuijan; toisaalta saalis oli niin ihana, että piti kehrätä, ja toisaalta taas sitä piti puolustaa muristen, ettei kukaan vaan veisi ihanuutta pois.

Toki nuo kaksi muutakin saivat omat nuijansa, jotka hetken mielijohteesta nappasin kaupasta mukaan.

Pitkä aikaa kuului vaan maiskutusta ja hieman rouskutusta, kun kaikki mutustivat tyytyväisenä koipiaan. Siinä vaiheessa kun Mori ja Perla olivat jo syöneet lihat luiden ympäriltä, Katla ei ollut saanut yrityksestä huolimatta kovin kummoisia jälkiä nuijaansa. Leikkelin saksilla lihaa suikaleiksi, jotta Katlakin pääsi syömään.

Mori jatkoi luun kaluamista, ja Perla siirtyi ruokalevolle.

Tasa-arvon puolesta

Perla ja Mori ovat viime päivinä ilmaisseet paheksuvansa suunnattomasti taloudessa ilmennyttä tasa-arvon puutetta. Erityistä katkeruuttaa ja välillä suoranaista epätoivoa aiheuttaa se, että Katla saa ruokaa huomattavasti enemmän ja useammin kuin kastraattiosasto. Syynä Katlan yltäkylläisyyteen on tietysti mahassa kasvavat pennut, mutta koitappa selittää sitä ruuanhimoisille kastraateille.

Minuakin sanotaan paksuksi, enkä silti saa lisää ruokaa. t. Perla

Taas se syö. Enkö mäkin jo saisi ruokaa? t. Mori

Tai jos mä vaan autan tän kupin tyhjentämisessä...

No nyt meni kyllä överiksi tarjoiluastian koko... t.Mori

Hei kaverit, en mä mahda mitään sille, että mulla on koko ajan nälkä! t. mammakissa

Voi yäk talvi ja pimeys, kuvistakin tulee ihan ihmeellisen värisiä..

Aamuleikki

Perlaa höpsötti aamulla.

Perla leikkii yleensä ns. tosissaan, ja tälläkin kertaa valeriaanarotta sai kunnolla köniin. Kunnes Perla harhautui takajalan putsaushommiin.

On uskomatonta, miten paljon painonpudotus näkyy kissan aktiivisuudessa. Perla pääsi syksyn aikana hieman plösähtämään. Ruokamäärät arvioin pääasiassa silmämääräisesti, joten ateriakoot saattoivat olla yläkanttiin. Samaan aikaan Mori huomasi vihdoin olevansa kastraatti, joka ei tarvitse niin paljoa ruokaa kuin kollina, ja alkoi oma toimisesti pienentää ateriakokojaan. Perla käytti tilaisuuden hyödyksi ja keräsi Morin ylijäämät vyötärölleen. Jouluherkut lisäsivät katastrofia, ja niinpä maitovalas teki paluun Perlan painon kiivetessä viiden kilon paremmalle puolelle.

Alkuvuodesta tarkistin ateriakoot, ja sen jälkeen ruoka on mennyt kuppeihin aina vaa'an kautta.  Lopputuloksena on sutjakkaampi ja touhukkaampi Perla.

Perla-perluska viis vee

Rakas Perlani täytti eilen viisi vuotta. Tai ainakin suunnilleen eilen, voi se syntymäpäivä olla tänäänkin, Perlan tarkka syntymäaika kun ei ole kenenkään tiedossa. Jos Perla olisi jäänyt Tallinnan kaduille, niin tuskinpa se olisi nähnyt tätä päivää.

Perlan syntymäpäivä alkoi  kehräys- ja hellittelyhetkellä sängyssä. Sen jälkeen oli vuorossa broilerinsydänaamiainen. Kävin viime viikolla tutustumassa Turun Lemmikkiasemaan; lemmikkikauppaan, jota en aiemmin ollut huomannut, vaikka se kuulemma on toiminut jo pari vuotta. Kaupassa oli iso valikoima monenlaista tarviketta, mutta tällä kertaa paneuduin pakastimien tarjontaan. Mukaan lähti kokeiluun muutama barffivalmisateria, broilerinkauloja jauhettuina ja kokonaisina, broilerin sydämiä, sekä naudan paloja. Toistaiseksi näiden suosio ei meillä ole ollut päätähuimaava. Mikään jauhettu ei kummallekaan kissalle kelpaa, ja jauhettuun osastoon kuuluu myös nuo barffiateriat. Mori mussutti parit broilerin kaulat tyytyväisenä, kunhan oli ensin tappannut ne heittelemällä niitä villisti ympäri kämppää. Broilerin sydämet kelpasivat molemmille, mutta suosio ei ollut yhtä suuri kuin possun sydämellä.

Perla on toisinaan vähän nirso, mutta koska se on hieman punkeroitunut, en ole ottanut stressiä siitä, jos joku ateria ei maistu. Seuraava maistuu sitten paremmin. Perla-punkeroinen on aina ollut ruumiinrakenteeltaan tanakka ja jämäkkä, eikä mikään erityisen notkea, kissaksi siis. Touhukkuus ja aktiivinen riehuminen on vähentynyt huomattavasti vuosien varrella, mikä näkyy kropassakin.

Perla on äärimmäisen helppo kissa. Se ei ole tuhonnut mitään mitä ei olisi saanut, ei terottanut kynsiään sopimattomiin paikkoihin eikä tehnyt asioitaan muualle kuin laatikkoon. Kynsiä leikatessa se kehrää, lääkkeiden antaminen sujuu helposti, ja eläinlääkärissä Perla on kiltisti aloillaan. Perlan turkki ei mene takkuun, eikä Perla oksentele karvapalloja.

Perla on näppärä tassuistaan. Se saa sille heitetyn lelun ilmasta kiinni tassuillaan, mikäli sitä sattuu huvittamaan. Noutaminen on Perlan lempileikkejä, mutta Morin tultua taloon leikki on usein pilalla heti alkuunsa kun Mori joko säntää heitetyn lelun perään, hyökkää lelun perään säntäävän Perlan perään tai tukkii lelua takaisin kantavan Perlan paluureitin.

Rotukissan kohdalla tietää suunnilleen minkälaista luonnetta kissalta voi odottaa. Rescuekissaa ottaessa taas ei voi tietää millaisen kissan saa. Minulla kävi tuuri. Perlaa ihanampaa kissaa olisin tuskin voinut saada, enkä kyllä osannut toivoakaan niin mahtavaa luonnetta kuin Perlalla on. Perlalle on pakko sanoa joka päivä "Voi kun sä olet ihana"

Pläski?

Perla on lihonut. Maaginen viiden kilon raja on ylitetty. En kyllä käsitä miten se on tapahtunut, kun Mori useimmiten syö ainakin osan Perlan ruuasta, enkä mielestäni ole lisännyt ruuan määrää. Päinvastoin kun nykyään murotarjoilukin on rajoitetumpaa kuin silloin, kun Perla oli talouden ainoa kissa.
Pitänee hommata keittiövaaka ja alkaa punnita neidin ruoka-annoksia.

Morikin on kasvanut, mutta häviää Perlalle massassa vielä kilon verran. Kun näkee pennun päivittäin, ei oikein huomaa miten se kasvaa. Kuitenkin aina välillä havahdun katsomaan kuinka iso siitä on jo kasvanut. Tänään oli yksi sellainen hetki kun tajusin, että tuohan on oikeasti jo iso. Mihin meni se pieni ruipelo pentu, joka kolme kuukautta sitten tupsahti elävöittämään mun ja Perlan elämää.

No, tuossahan se näkyy vieressä jahtaavan häntäänsä.

Ruoka-aika

Näin ruokin kissat, 9 kohdan ohjelma:

1. Avaan kissanruokakaapin ja otan ruuan sieltä, tai kalsiumin jos ruokalistalla on raakaa lihaa


2. Laitan kaapin oven kiinni


3. Laitan ruuan kuppeihin


4. Lasken kupit lattialle


5. Perla menee syömään


6. Avaan kissanruokakaapin


7. Mori syöksyy kaapista Perlan kupille


8. Siirrän Morin omalle kupilleen


9. Suljen kaapin