Nyt ei kotipuutarhan hedelmillä juhlita

Tänä vuonna emme suuremmin pääse oman pihan hedelmiä nautiskelemaan. Luumumme teki viime kesänä suunnattomasti luumuja, mutta ne eivät valitettavasti ehtineet kypsyä. Se riski meillä V-vyöhykkeellä on, aina satoa ei saada. 

Tänä vuonna puu jaksoi tehdä vain muutaman raakileen. Nyt nämä vähäiset ehtivät kypsyä, kun on ollut näin lämmintä. 

Molemmat pienet omenapuumme tekivät viime kesänä satoa hyvin. Tänä vuonna olen pystynyt kuvaamaan kahdella kuvalla koko tulevan omenasatomme. Lisäksi nämä omenat kasvavat puussa, joka on kuivunut jo puolittain kuorivaurion vuoksi. 

Ei tarvitse tänä vuonna soseuttaa eikä kuivata. Saamme isännän kanssa molemmat syödä yhden. 

Jotain makoisaa kuitenkin saamme. Kuukausimansikka on tehnyt läpi kesän satoa, kun on kasteltu kasvustoa tasaisesti.

Erilainen sato olisi tulossa mansikkapinaatista (marjasavikka). Lehtiä olisi voinut käyttää ennen kukintaa pinaatin tapaan, mutta annoin kasvin kasvaa rauhassa. Punaiset marjat olisivat syötäviä, emme ole vaan vielä rohjenneet maistella. Odotellaan josko kypsyisivät vielä paremmin...

Tässä vielä lisää nuppuja, jotka punertuu. Satoa tässä siis luvassa vielä pitkään tai ainakin silmänruokaa. 

Kasvihuoneen lemmikkini, uusi kokeiluni, on ollut vesimeloni. Sen pölytys ei onnistunut pitkään aikaan. Hedekukat kukkivat alkuun kaikki yhtäaikaa ja emikukat erikseen. Otin ystäväni neuvon mukaan hedekukkia rasiaan ja olin menossa muutaman päivän päästä kasvihuoneeseen pölyttämään käsin paria avoinna olevaa emikukkaa, kun huomasin tällaisen pienen pallukan. Myöhemmin kolme muuta. Ollaankohan jo hieman myöhässä? 

Tämän hetkinen silmänruoka ja toisenlainen herkkupala on Lilja 'Elodie'. Viime syksynä istutettu, kivuus hieman runnellut, mutta kukkii kuitenkin. 

 Puutarhanhoito on siksi mukavaa ja haasteellista, kun kaikki ei mene aina suunnitelman mukaan. Tulee negatiivisia kuin positiivisiakin yllätyksiä. Yleensä jäämme kuitenkin plussan puolelle, niin taidamme nytkin jäädä tässä postauksessa. 

Hyviä uutisia kasvihuoneelta.

Kasvihuoneen ensimmäinen kesä on edennyt yllättävän lupaavasti. 

Kasvihuoneen kasveista olen aiemmin kasvattanut vain tavallista basilikaa, chiliä ja ruukkutomaattia. Kasvien esittelyyn pääsee TÄSTÄ.

Työkiireiden vuoksi olen käynyt kasvihuoneessa tällä viikolla muutamana päivänä vain pikaseltaan lisäämässä vettä kastelujärjestelmään. Tänään kasvihuonessa oli yllätyksiä tarjolla... 

Kasvihuonekurkussa on jo neljä yli 20 senttistä kurkkua tulossa sekä kymmenkunta pienempää. Olen hämmästynyt kasvatuksen helppoudessa ja vauhdista, jolla kurkut kasvavat.  

Punainen paprika on juronut jo pitkään, liekö odottanut lämpimämpiä kelejä ja vihdoin todennut että tälläiseen viileään kesään on tyydyttävä ja kasvuun ryhdyttävä.  Vai liekö matala lajike? Tämä kasvi on hädin tuskin 30 cm korkea.  Kaikesta huolimatta tänään se oli aukaissut ensimmäisen kukkansa!

Ruukkutomaatissa on ensimmäinen tomaatti punertumassa. Piti ensin yli viikko sitten poistaa melkoisesti lehtiä kukkien ja tomaattien edestä.

Olisiko runkotomaatin hedelmissä jo hivenen punerrusta havaittavissa?

Pienilehtinen basilika kasvaa niin tiiviin pallomaisesti, ettei tuosta raski edes salaattiin ottaa...

Runkotomaatit kukkivat runsaasti. Satoa tiedossa, sitten joskus... kiva!

Kaikkein suurin yllätys oli molemmat heräteostomaissini. 

Molemmissa on tulossa lehtiruusukkeen keskeltä kukkatähkä! Nyt eletään mielenkiintoisia aikoja. En osaa odottaa yhtään, mitä sitten tapahtuu...

Kotipuutarhurin homma on toisinaan niin palkitsevaa ja yllätyksiä täynnä. Tämä päivä oli niitä täynnä. 

Perunan kasvatuskokeilu

Paikallisesta puutarhaliikkeestä löysin kaksi perunankasvatussastiaa. Esitteessä luvattiin usean kilon satoa, jos perunoita olisi korjattu pitkin kautta talteen. Alkukesästä istutettiin kolme perunaa kumpaankin astiaan. 

Kun kaksiosaisen astian sisemmän korimaisen sisuksen nosti multapaakkuneen, olisi pitkin kesää pinnassa pitänyt näkyä perunoita ja ne olisi voinut kerätä pois uuden sadon tieltä. Eipä näkynyt perunoita. 

Ensimmäisen sankon tyhjensin varsien kuihduttua elokuun alussa. Satoa tuli kilon verran. Olivat kaikki multapaakun keskellä.

 

Toisen sankon tyhjensin kuun lopussa. Satoa noin puoli kiloa.

Kaikkinensa taloudellisesti kannattamatonta toimintaa, olisi moni sanonut. Perunat vaativat runsasta kastelua ja huolenpitoa. Mutta niiden ruukussa kasvattamisesta on vieraidemme kanssa käyty monta niin herkullista keskustelua ja naurettu monet naurut ruukkujen ollessa osana muuta koristepuutarhaa (eivät siis olleet kasvimaalla), että toiminta oli erittäin kannattavaa niin sosiaalisesti kuin henkisestikin.

Ensi vuonna uudestaan!

Mesimarjakokeilu osa 2

Siitä on jo aikaa, kun kokeilin äitini kanssa mesimarjan viljelyä. Haimme ojanpenkalta kunnon mättään ja annoimme sen kasvaa, kasvu oli valtaisaa ja kukinta runsas ja kaunis. Mutta...satoa ei saatu kuin nimeksi. Asiasta aiemmin postaus Mesimarjakokeilu.

Nyt olen antanut itselleni kertoa että tuolloin olisi mesimarjaa täytynyt olla sadon takaamiseksi kahta eri lajiketta. Luonnosta siirrettäessa se olisi varmaan varmistettu siirtämällä kasveja eri kasvupaikoilta.

Viime vuonna ostin mesimarja-amppelin taimimyymälästä. Näissä taimissa on useampaa lajiketta, joten satoakin pitäisi ola luvassa, sen näkee myöhemmin.

Istutin taimet jakamisen jälkeen toistaiseksi kukkapenkkiini. Tietäen niiden mieltymykseen levitä hyvin, siirrän ne jonkun vuoden päästä pois. Niiden varalle on jo suunnitelmat olemassa...

Kuume kasvaa vähitellen

Talvella virlä mietin, että en kylvä paljoakaan kesäkukkia työkiireisiin vedoten. Mitta nyt jo on ensimmäisen ikkunan edusta tynnä. Lisää tulossa.