Keskiaika-kertaus digiseikkailu 5.-6. luokka

Historian jakson kertaukseen tein oppilaille digiseikkailun, jonka toteutimme 45 min oppitunnin aikana. Käytin ensimmäistä kertaa Thinglink-sovellusta, jonka avulla seikkailu eteni. Thinglinkin kuva oli heijastettu SmartBoardille, lisäksi oppilailla oli käytössään kuvissa näkyvät kortit sekä iPad QR-koodin lukijalla varustettuna. Oppilaat työskentelivät 4-5 oppilaan ryhmissä.

Thinglink kuva löytyy linkistä https://www.thinglink.com/scene/1033804886627581954

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla järjestää keskiajan tapahtumat oikeaan järjestykseen. Kun oppilaat olivat saaneet kortit oikeaan järjestykseen ja he käänsivät ne ympäri, muodostui näkyviin lause "mene torille". 

Tori löytyi Thinglink-kuvasta SmartBoardilta ja torilla olevassa tekstissä todettiin eri säätyjen edustajien kokoontuvan torille myymään ja ostamaan tuotteita. Torilla asioivat henkilöt pitäisi järjestää säätyjen mukaan. 

Ryhmä sai A3-paperille tulostetun säätykolmion, johon säädyt oli kirjattu englanniksi. Ensin oppilaat suomensivat eri säätyjen nimet ja järjestivät sen jälkeen korteille kirjatut ammatit kolmioon säätyjen mukaisesti. Oikean ratkaisun tarkastamista varten kolmion alakulmassa oli QR-koodi. QR-koodista avautui paitsi vastaus, myös kysymys "Missä kaikki ihmiset vierailivat säännöllisesti keskiajalla säädystä riippumatta?" Vastaus löytyi heti, tietenkin kirkossa! Siispä ryhmä suuntasi kirkkoon, eli jälleen SmartBoardin ääreen etsimään kuvasta kirkkoa.

Kirkon kohdalta avautuvassa tekstissä kerrottiin, että pappi testaisi ryhmän osaamista. Ryhmän sääty määräytyisi osaamisen perusteella. Missä on pappi? Nokkelimmat keksivät välittömästi, että ammattikorkeista löytyi pappi ja papin takaa qr-koodi, joka ohjasi oppilaat Forum 6- oppilaan materiaalien tietovisaan.

Oikeiden vastausten perusteella ryhmä päätyi joko talonpojaksi pellolle, tynnyrintekijän oppiin tai kauppiaan kauppahuoneelle. 

Pellolle suunnanneet oppilaat löysivät Thinglink-kuvan pellolta ohjeen ottaa sanasokkelon, josta tuli etsiä talonpoikaissäätyyn liittyviä sanoja. Ristikkoon oli kätketty yksi sana, joka ei kuulunut joukkoon. Se oli tynnyrintekijä, joka on porvarissäätyyn kuuluva käsityöläinen. Tämän keksittyään ryhmä suuntasi tynnyrintekijän luokse, joka löytyi jälleen Thinglink-kuvasta.

Tynnyrintekijä kehotti oppilaita keräämään aluksi käyttämistään ammattikorteista kaikki porvarit ja pohtimaan kuka porvareista "ei kuulu joukkoon" eli on siis jollakin tavalla erilainen. Ratkaisu löytyi jälleen melko nopeasti, tietenkin kauppias! Kauppias myy tavaroita, joita käsityöläiset ovat tehneet. Kauppiaan takaa löytyi QR-koodi, joka kehotti ryhmää etenemään kauppahuoneelle, joka taas löytyi Thinglink-kuvasta.

Tässä kohtaa joku saattaa miettiä, että oppilaathan vain katsovat minkä kortin takana on QR-koodi sen enempää miettimättä. Mutta ehei, olin luonut QR-koodin, joska aukesi teksti "Yritä uudelleen, tätä tietä, et pääse eteenpäin." ja niitä olivat liimattu kaikkien sikin sokin sellaisten korttien taakse, joita ei tarvittu johdattamaan ryhmää eteenpäin.

Kauppahuoneella ryhmä tapasi aatelisen, joka oli ostamassa kangasta. Kankaasta tehtäisiin vaate, jota käytettäisiin haarniskan päällä ja johon kirjottaisiin suvun vaakuna. Kysymys kuuluikin: mikä on pojan ammatti? Tietenkin ritari. Osa ryhmistä hoksasi ritarin suoraan Thinglink-kuvasta, mikäli eivät löytyi ritari-kortin takaa koodi, joka kehotti etsimään ritarin kuvasta.

Thinglink-kuvan ritari kehotti oppilaita tutustumaan Legendaan Normannien maihinnoususta (löytyy Forum6-opettajanoppaan liitteistä). Ryhmän luettua legendan, piti heidän järjestää legendasta runoilemani runon säkeet oikeaan järjestykseen. 

Englannissa suru koitti,

kun kuolema Edvard Tunnustajan voitti.

Riita oli jo alkuun laitettu

ennen kuin oli kuninkaalle hauta kaivettu.

Vilhelmille oli kruunu luvattu,

mut vierasmaalaista ei Englantiin haluttu.

Valitsivat he valtaistuimelle Haraldin, Vilhelmin silmissä sai kansa leiman petturin.

Vilhelm joukkonsa sotaan johtaa, Harald sodassa voittajansa kohtaa.

Ei auta englantilaisten muu kuin sulkea mutinoilta suu.

Vilhelm lisänimen tavan mukaan ottaa, Valloittaja kruunun päähänsä kohottaa. 

(Anniina Hakkarainen)

Kun runo oli oikeassa järjestyksessä ja kortit käänsi ympäri, muodostui esiin lause: Mene kuninkaan linnaan." Kuninkaan linna löytyi Thinglink-kuvasta, josta aukesi jatko-ohjeet. Linnasta aukesi QR-koodi, joka johdatti artikkeliin, jossa esiteltiin täydellinen ritarilinna. Oppilaiden tehtävänä oli tutustua artikkeliin ja piirtää voittamaton linna. 

Kiivaalla tahdilla alkoivat ryhmät suunnitella omia linnojaan hyödyntäen historia.netin artikkelia, hoksasipa eräs ryhmä hakea luokan hyllystä keskiaikaisista linnoista kertovan kirjan.

Tunnin päätteeksi jokainen ryhmä esitteli oman linnansa ja kertoi mitä kaikkia suojavarusteita linnasta löytyi. Yhdessä keskustellen pohdimme mikä linnoista olisi se voittamaton.

Tällaista digiseikkailua en ollut koskaan aiemmin toteuttanut. Konsepti oli toimiva! Oppilaat innostuivat tehtävistä, osa oli helpompi, toiset haastavampia. Seikkailu eteni sopivalla tempolla ja oppilaat tekivät hyvin yhteistyötä. Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Erityisesti minua ilahdutti erään ryhmän kysymys, saako oppikirjaa käyttää apuna. Kyseinen ryhmä osoitti työskentelyllään, että oppikirjan tekstejä oli luettu, sillä he etsivät kirjasta aina tiettyä sivua. "Hei, tää on sillä sivulla, oota mä etsin, tässä!" - oli lausahdus, jonka kuulin kyseisestä ryhmästä kiihtyneellä äänellä useampaan kertaan.

Jos haluat kokeilla laatimaani digiseikkailua keskiaika-jakson kertaukseen, opemateriaali ja QR-koodit voit tulostaa tästä linkistä.

------------------------------

Historian jakson ohessa suomen kielen tunneilla opiskeltiin sanaluokkia ja sijamuotoja. Sijamuotokokeeseen harjoitellessa oppilaat leikkivät keskiaika-teeman sanoilla. Sanoilla mm. loikittiin lattiakuvioilla, joihin oli kirjattu sijamuoto ja taivutettiin valittuja sanoja lattiamuodon osoittamassa sijamuodossa.

Tigeristä ostettu kalastuspeli toimi myös. Pari valitsi kaverilleen sanalapuista taivutettavan sanan, sen jälkeen ongittiin kala, jonka taakse oli kirjoitettu sijamuoto, johon aiemmin valittu sana tuli taivuttaa. 

Sanaluokista ja sijamuodoista pidetty koe oli teemoitettu keskiaikaan, jotta teeman sanastoa tuli harjoiteltua monipuolisesti.

-------------------------

Oppilaille mieluinen kuvaamataidon työ jakson aikana oli suvun vaakunan valmistaminen. Ensin tutustuimme heraldiikan sääntöihin, joita tuli ottaa huomioon vaakunaa suunniteltaessa. Sen jälkeen oppilaat ottivat selvää omasta suvustaan ja sukunimen taustasta. Joidenkin oppilaiden suvuilla oli olemassa oleva vaakuna ja oppilaat halusivat toteuttaa tuon jo valmiin vaakunan. Mikäli valmista vaakunaa ei ollut, oppilas selvitti oman sukunsa taustaa ja nimen merkitystä. Selville saamiensa asioiden perusteella, heraldiikan sääntöjä noudattaen valmistettiin vaakunat aaltopahville.

Kun vaakuna oli valmis, kirjoitti vielä jokainen oppilas kuvauksen vaakunastaan (heraldiikan sääntöjen mukaan vaakunan tulee olla yksinkertainen ja helposti selitettävissä siten, että ohjeen perusteella voisi vaakunan piirtää sitä näkemättä). Tällaisen ohjeen oppilaat laativat sekä kirjoittivat lyhyesti miksi vaakunaan oli valittu juuri ne värit ja kuvat, jotka oppilas oli valinnut.

Näin saatiin keskiaika-jakso päätökseen. Harmi, olisin viihtynyt keskiajalla mielelläni pidempäänkin!

Aarresaaren kartta, viikko 2

Aarresaaren ja karttojen parissa työskentely jatkui tällä viikolla. Tämän viikon päätavoitteena oli saaren rakentaminen ja prosessikirjoittaminen. Tietenkin Aarresaari-kirjan lukeminen luokassa jatkui. Jännä huomata miten kirja imaisee jokaisen oppilaistani mukaan ja levottomimmatkin lapset hiljentyvät kuuntelemaan tarkkaavaisesti.

Alkuviikosta teimme saariimme hieman maaston muotoja teippaamalla saariin sanomalehtimöykyn, jonka päälle liimattiin sanomalehtisuikaleita. Muutama oppilaspari teki myös vessapaperirullan hylsystä luolan saarelleen. Lisäksi liimasimme rantahietikkoa saarten rantoihin.

Sanomalehtimöykky teipattiin maalarin teipillä kiinni saareen ja päällystettiin
vielä sanomalehtisuikaileilla, jotka liimattiin Erikeeperillä.

Puut saarelle syntyivät voimapaperi suikaletta pyörittämällä. Ehtipä osa pareista askarrella saarille kukkiakin askartelunorkoista, huovasta ja helmistä. Myös muutamia laitureita ilmeistyi aarresaarille.

Luola syntyi vessapaperirullan hylsystä, joka päällystettiin sanomalehdellä.

Tämän viikon isoin juttu oli aarresaari-tarinan kirjoittamisen aloittaminen. Oppilaat olivat jo edellisellä viikolla ideoineet ja kirjoittaneet esittelyn tarinansa päähenkilöstä. Lisäksi he olivat kirjoittaneet ohjeita kuinka aarre voisi saarelta löytyä (katso aarresaaren kartta-jakson 1. viikko). Näitä tekstejä oppilaat käyttivätkin hyväkseen tekstiä tietokoneella kirjoittaessaan. Wordin käyttö oli monelle ihan uutta, joten harjoittelimme samalla myös tekstinkäsittelyn alkeita.

Koska ryhmässäni on paljon suomenkielen oppijoita ja rikas tarinointi on monelle vielä haastavaa, kirjoitimme tarinan hyvin strukturoidusti.

Ensimmäinen kappale alkoi kaikilla Olipa kerran.. jonka jälkeen esiteltiin päähenkilö. Toisen kappaleen alussa Eräänä päivänä päähenkilö löysi aarrekartan ja valmistautui matkaan.

Sen jälkeen kuvailtiin kuinka aarretta saarella etsittiin ja lopuksi kuvailtiin aarretta.

Aarteen kuvailemista harjoiteltiin myös tämän viikon kirjoitusläksyssä, jossa oppilaat piirsivät aarrearkkuun aarteen, jota he kuvailivat kirjoitusläksyssään. Oppilaat olivat siis kirjoittaneet ennen varsinaisen tarinan kirjoittamista jo kolme pientä tekstiä, jotka saattoi liittää osaksi aarresaari-kertomusta niin halutessaan. Tämä myös helpotti minun työtäni, sillä 25 oppilaan kanssa yksin huiskiessa kiirettä pitää ja nyt saatoin tarvittaessa ohjata oppilasparin kirjoittamaan puhtaaksi vihossa jo olevaa valmista tekstiä. 

Yllättävän paljon saimme loppujen lopuksi viikon aikana aikaiseksi,

vaikka epätoivo meinasi opettajalla iskeä, kun 25 lomaa jo odottavaa

lasta on vaatimassa huomiota enemmän ja vielä enemmän.

Aarresaaren kartta-teema, viikko 1

Tällä viikolla aloitimme uuden teeman, joka kulkee niinkin jännittävällä nimellä kuin Aarresaaren kartta. Kuten jo ehkä arvasitkin toimii teeman kehyskertomuksen Robert Louis Stevensonin klassikkoromaani Aarresaari, tosin kolmasluokkalaisille luen Mauri Kunnaksen koiraversion romaanista. 

Luokkaan hain kirjastosta näytille oppilaiden kanssa lukemani Mauri Kunnaksen
koiraversion lisäksi alkuperäinen versio Aarresaaresta. Äänikirjojen ahkerana
lainaajana toin näytille myös cd-kirjatversiot Aarresaaresta. Josko saisin jonkun
oppilaistani innostumaan kirjallisuuden aktiivisesta kuluttamisesta myös
kuuntelijana... Itse en juuri TV:tä katso, mutta cd-kirja pyörii melkein aina yksin
kotona ollessani, parhaat osaan ulkoa :)

Kartan opiskelun aloitimme tutkimalla opaskarttaa koulun lähiympäristöstä. Tutkimme kartassa käytettyjä värejä ja etsimme tuttuja paikkoja kartalta. Oppilaiden läksynä oli merkitä oma koulumatka karttaan ja seuraavana päivänä jatkaessamme karttaa, etsimme toistemme osoitteita kartalta. Samalla pohdimme kummalla puolella katua mikäkin talo on. Oppilaille uusi havainto oli parillisten ja parittomien numeroiden sijainti eri puolilla katua. Loppuyhteenvetona totesimme opaskartan olevan hyödyllinen silloin, kun meidän pitää löytää johonkin tiettyyn osoitteeseen. 

Seuraavana päivänä keskustelimme maastokartan väreistä ja karttamerkeistä. Jokainen oppilas väritti itselleen netistä tulostamastani mustavalkoisesta korttelikartasta maastokartan, jossa pyrittiin käyttämään oikeita karttavärejä.

Väritetyt kartat kiinnitettiin kontaktimuovilla oppilaiden teemavihkojen takakansiin. Näin käytössä jo hieman kulunut vihko sai hieman ehostusta ja samalla oppilaat saivat värillisen kartan koulun lähimaastosta ja kontaktimuovin alla olevaan karttaan on opettajan helppo merkitä tussilla etsittävät rastit. Näin oppilaalla on oma, itse väritetty kestokartta käytössään koko suunnistuskauden ajan.

Uusia väritettyjä karttoja päästiin heti käyttämään liikuntatunneilla.

Ensimmäisellä suunnistuskerralla etsimme rasteja koulun pihalta. Rasteina oli jo 7 vuotta palvelleet, loppuharjoittelussa tekemäni, rastikortit. Numeroilla rastikorteilla on karttamerkkejä. Oppilas etsii karttaan (tai valokuvaan) merkityn rastin, kopioi rastikortissa olevan karttamerkin vihkoonsa ja palaa opettajan luokse. Opettajan luona oppilas tarkistaa karttamerkkitauluista mitä hänen löytämänsä karttamerkki tarkoittaa ja merkin selityksen kerrottuaan oppilas pääsee etsimään uutta rastia.

Postimerkin kokoiset kortit ovat rastimerkkejä, joita oppilaat etsivät. Löydetty
merkki kopioidaan vihkoon, tarkistetaan taulusta ja oikeaa karttamerkkiä vastaan
saa opettajalta uuden rastin etsittäväksi.

Tämä harjoitus on toiminut vuosia erinomaisesti ja samalla oppilaat oppivat karttamerkkejä ilman opettajan luennointia.

Toisella suunnistuskerralla oli luvassa kätkösuunnistusta. Oppilaat etsivät nyt hieman haastavampiin ja tarkempaa kartan lukua vaativiin paikkoihin sijoitettuja kätköjä. Kätköstä oppilaat löysivät paperisuikaleita, joihin oli kirjoitettu pätkiä luokassa jo luetusta Aarresaari-kirjan alkuosasta. Kätkön löytäessään oppilaat ottivat yhden suikaleen kukin mukaansa ja tulivat hakemaan opettajalta uutta rastia. 

Äidinkielen tunnilla oppilaat lukivat parinsa kanssa paperisuikaleet ääneen ja järjestivät ne kronologiseen järjestykseen, siten että se piti yhtä luokassa ääneen luetun kertomuksen kanssa. Suikaleet liimattiin tietenkin lopuksi jokaisen vihkoon.

Viikon kirjoitusläksynä oppilailla oli ohjeiden kirjoittaminen ranskalaisilla viivoilla. Tutkimme ensin luokassa yhdessä aarrekarttaa ja kirjasin taululle oppilaiden ehdotusten ja sanelun myötä ohjeet purjelaivalta aarteen kätköpaikkaan. 

Läksynä oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa samantapaiset ohjeet, taululla olleet ohjeet tietenkin pyyhittiin ennen kuin oppilaat pääsivät liimaamaan tehtävälappua vihkoonsa :)

Aarresaaren kartta-jakson aikana suunnitelmanamme on toteuttaa ihan omat aarresaaret karttoineen ja tarinoineen. Sitä projektia aloitimme myös tällä viikolla!

Aarresaaren rakenteluun tulemme käyttämään kierrätysmateriaalia, se sopikin hyvin sillä koulussamme vietetään tällä viikolla ekoviikkoa. 

Aarresaaren valmistaminen alkoi siitä, että oppilasparit hahmottelivat pahvilaatikosta leikatuille pahvinpalasille saarensa ääriviivat. Pulloväreillä oppilaat maalasivat saaren vihreäksi ja meren siniseksi, halutessaan saattoi maalata ruskeaa hiekkarantaa saaren rantaan. 

Kätevä kierrätysvinkki ja opettajan siivoustyötä kuvistunneilla helpottava tapa
on käyttää kanamunakennoja pullomaalien alustana. Maalaamisen jälkeen
kanamunakennon palaset voi hyvällä omalla tunnolla nakata roskikseen eikä
pestäväksi jää kuin siveltimet.

Viikon päätteeksi oppilasparit suunnittelivat oman aarresaari-seikkailunsa päähenkilöä. Apukysymysten avulla oppilaat kirjoittivat lyhyet esittelyt hahmoistaan, jotka lähettävät ensi viikolla aarteen metsästykseen.

Luvassa lienee melkoisia seikkailuja, sillä kertomusten päähenkilöiden esittelyistä löytyi niin koululaisia kuin eläkeläisiä, velhoja, kissoja ja merirosvoja, olipa yksi merirosvokoulun opettajakin esiteltynä. Innolla odotan, miten nämä hahmot päätyvät aarresaarelle ensi viikolla :)