Merkurius, venus, maa, mars - eikun lehmä, leijona, mustekala...

 

Olen huono pukemaan lapsiani mustaan, mutta kun olin jonkin aikaa nähnyt tätä Käpysen Aurinkokuntaa, tilasin sitä meillekin palan. Ajatuksena oli heti alusta asti tehdä siitä huppari, jonka huppuun tulee tähtitrikoo. Olisin halunnut sen oranssina, mutta en löytänyt sopivan punaoranssia sävyä, joten päädyin lopulta ruskeaan.

En ollut tehnyt hupparia aiemmin, ja hupusta tulikin mielestäni melko suuri, vaikka olin tekevinäni sen ihan kaavojen mukaan. Huppari on muokattu Be Careful Out There:n kaavasta (OB 4/2012) vetoketjuttomaksi.

Oranssit velourhousut tuovat onneksi väriä kokonaisuuteen. Velour myös Käpyseltä. Kaavana Saimit taas inan kavennettuna. Lahkeisiin pistin tällä kertaa kuminauhat.

Poikamaisempi setti Sylva-huutikseen

Sylva-huutista varten halusin tehdä toisen setin pojille - tai saa sen joku autotyttökin pukea päälleen.

Päätin vihdoin kokeilla Ottobren Papana-paitakaavaa (OB 4/2010), joka minulla on ollut piirrettynä jo pitemmän aikaa. Lisäsin paidan etupuolelle tuomaan ilmettä pussitaskun saman lehden Kärry-kaavasta sekä taakse kyynärpaikat.

 Housuiksi tein perussimppelit Saimit (OB1/2009).

Liian kaunis kankaaksi

 

 Selian Metsänhenget-kangas on niin kaunis, etten tahtonut saada sitä leikattua. Se vain levittäytyi lumoavana olohuoneemme lattialla, ja minä tuijotin sitä kaavat valmiina ja sakset kädessä kykenemättä tekemään mitään. Siinä vierähti tovi, jos toinenkin.

Lopulta rohkaistuin - saahan kankaita aina lisää... Tein pojalle paidan More greyn kaavalla (OB 4/2011). Hihat yksivärisestä trikoosta "kaarnakyynärpaikoilla".

Paidan kaveriksi velourhousut. Kangas Käpyseltä. Kavensin Saimeja (OB 1/2009) taitteelta 0,5cm, jotta sain niistä inan slimmimmät hoikalle pojallemme.

 

Struggled It Work! - Vaillinainen muodonvaihdos

Viime perjantain SaVaWay haasteen tarjosi Linnel teemalla "Make It Work!". Tällä kertaa kerrottiin, ettei ylläri tule sisältämään kangasta, ja kuoresta paljastuikin naisten istuvan paidan peruskaava erilaisine variaatioineen ja muokkausohjeineen. Juuri jotain sellaista, jota olin kaivannutkin!

Kaavaa oli päivä aikaa mittailla ja piirtää itselleen sopivaksi. Ajatuksenani oli tehdä itselleni imetyspaita, mutta luovuin (onneksi) ideasta hiukan ennen haasteen alkua.

"Munaksi" valikoitui kangasvarastoni ei-lapsellisen puolen ei-kaikkein-suosikein-kangas. Pientä realismia onnistumisen suhteen oli jo ilmassa...

 

 Kaavan muokkaukseen sai ryhmässä kysellä lisää vinkkejä, ja sieltä jostain nappasin, että rinnanympäryksen voi tehdä reilusti napakammin, ja alempaa taas leventää. No, nappasin sitten näppäränä keskitaitteelta reilusti pois ymmärtämättä, että se tietysti kaventaa myös hartialinjaa...

"Toukaksi" kuoriutui kahden tunnin jälkeen aikas piukea pötkylä. Suunnittelemani venepääntie oli vetäytynyt kasaan ja olkapäät eivät yhtään näyttäneet siltä kuin piti. Turhautuminen täytti ilmaa.

Seuraavan yön käytin pohtimalla erilaisia korjausvaihtoehtoja. Minusta on kiva saada aikaan jotain edes hiukan toimivaa, joten halusin koittaa tehdä paidasta vielä itselleni paremmin istuvan.

Lopulta päädyin lisäämään keskelle paitaa sen leikkuuvaiheessa kaventamani 2,5cm taitteelle. Pähkäilyni tuloksena valitsin lisätä paidan kuviointia imitoivan muodon etuosaan. Ei kaikkein viisain valinta näille taidoille, mutta sillä sitten mentiin.

"Täysikasvuinen yksilöni" muuntui esiin useamman tunnin väännön jälkeen. Paidan etuosa oli saanut kuvionsa, takaosa oman "huomaa minut"-kaistaleensa ja helma kokenut lyhennyksen. Nyt paita toimii jotenkin, mutta seuraavasta versiosta aion tehdä paljon paremman.

Make it work! -kaavan voi itselleen tilata täältä.

Kankaat: Leaves kombi trikoo Linnel ja

Raitatrikoo Nosh

Kanttaan, kanttaat, kanttaa, kanttaamme, kanttaatte, kantaavat. Usein paitoja kantataan.

Kaula-aukkojen ja hihansuiden kanttaaminen on minulle aina vain haastavaa. Joskus menee tuurilla kerrasta siedettävästi, mutta sitten toisilla kerroilla ratkon ja ompelen uudestaan senkin edestä. Useimmiten mittailen aukkoja ja kerron sitten 0,7 tai 0,85 materiaalista riippuen, välillä neulaan ja välillä venytän vain tunteella. Joka kerran pähkäilen saumuroidessani ja tikatessani kaksoisneulalla, milloin tulisi venytettää, mitä ja paljonko, jotta kaula-aukko tulee siistiksi ja riittävän joustavaksi. Ehkä sormeni oppivat vielä joskus, kun riittävästi vain treenaa.

Poikaa ajatellen on tullut hommattua kangas jos toinenkin, ja tällä kertaa hän valitsi kasasta hain ja kalat. Kaavakokeiluun pääsi More Grey (OB 4/11). Kangasta olisi riittänyt kyllä kumpaankin hihaan, mutta halusin kuvatulvaan pehmennystä yksivärisestä. Vasempaan hihaan ompelin mustekalasta hihamerkin.
Tähän paitaan päädyin lopulta ompelemaan kaula-aukon resorin kaksinkertaisena eli saumuroimalla kaksinkertaisen resorirenkaan kiinni. Lopuksi tikkasin vielä kaksoisneulalla resorin ja paidan puolelta. Tämä päätös vahvistui ompeluryhmäni vinkkien perusteella, ja olenkin lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen.

 

Raidat ovat minusta kivoja, mutta en tajunnut miten epäkiitollista niitä on ommella ennen kuin olin hankkinut raitafroteeta jo reilut pari metriä. Housukaavaksi valikoitui Saimit (OB 1/09), koska halusin niitä kaiken lukemani "hehkutuksen" jälkeen kokeilla ja koska siten vältyin kahden sauman osalta raitojenkohdistamiselta. Näppärää! Kaavana ihan kiva. Lahkeiden resorit yritän seuraavalla kerralla saada kapeammiksi vaikka rypyttämällä.

Settinä paita ja housut näyttävät jokseenkin merellisiltä.

Lopuksi vielä huippuoivallus, jonka tein: Niskamerkkilaput jämäpaloista! Ehkä tämä on monelle jo tuttu, mutta itse olin riemuissani tästä ideastani. Ja poika tykkäsi myös.

Kankaat: Veden alla joustotrikoo Neenuska

Turkoosi elastaanitrikoo Linnel Handmade

Turkoosi-valkoinen raitajoustofrotee Pehemiä