Virtaa!

Voi ei, en tiedä miten tämän innostuksen purkaisin... Ensimmäiset kuvat uudella kameralla ja rassattuja kukkapenkkejä miniatyyrisin istutuksin, ressukoilta näyttää, kunnes vuosi tai pari kuluu ja taimet kasvavat! Yritin laittaa taimet etäälle toisistaan, saapa nähdä kuinka käy!

Kaikki lähti siis selkäkivustani viime vuonna. Kukkapenkit pitäisi olla kauniit, jatkuvasti kukkivat ja helppohoitoiset, lähes siis itsehoitoiset, mahdotonta mutta yritän, vanhuus hiipii ja rajallisuus...aikanaan!

Kellarinmäki. Vanha hansaruusu paksuine juurineen sai väistyä. Leikkasin kuolleita oksia torniojokelaisesta ja tyhjälle paikalle hain rinneangervon taimia. Multa vielä pilkottaa, mutta kun angervot kasvavat, ne peittävät aika hyvin valon rikkaruohoilta. Olen siis tyytyväinen mahdolliseen lopputulokseen.

Kasvarin päässä on varsinainen hellepenkki. Rassasin siitä iirikset pois ja laitan jotain tilalle.

 

Hellepenkin vierellä on keltainen penkki (hah), tyhjää vielä on ja taimia harvakseltaan, kasvutilaa on ja ihan tyhjälle paikalle tilaan ensi talvena kärhöjä Kivistikiltä maanpeittona kasvamaan. Jorilta saamani kullero kukkii ihanasti ilta-auringossa!

Rytörinteen 'Arabella' jatkaa kukintaa, taimia rytörinteeseen on vielä laittamatta ja rassaamattakin muutama paikka ja kiskomatta pois nuo kamalat taikinamarjat.

Arabella

Kasvaristakin vähän...Zilgat ovat jo kypsiä!

...ja pellolta.

Kurpitsat pullistuvat

Malvikkien ihana kukkarivi

Kukka kuin hohtaisi valoa!

Kääpiöauringonkukat ovat melkein kaksimetrisiä...

...ja kukissa riittää elämää!

Toivottavasti auringonkukat ehtivät kypsyttää siemenensä muuttolinnuille evääksi!

Keittiön ikkunan alla on iso kukkamaa, pionipenkin jatko. Kuoletin päivänliljat, kun olin ensin ottanut talteen taimia. Paikka on mitä parhain piperryskukkamaaksi! Vähän alkua kuitenkin. Raivasin rikkaruohottuneen tarhajuorunkin pois, jätin taimen kyllä siitäkin kasvamaan!

Isomummun pikkusydämet rassasin, poistin juolavehnät ja istutin puhdistetut taimet siistittyyn multaan.

 Tämä oli varsinainen projekti! Poistin kuoletetut päivänliljat, toki puhdistettuja taimia otin talteen. Uuteen maahan pääsi kääpiöängelmä (oikella), tillipioni (keskellä), keltakielokki (ressukka vasemmalla), kaksi ritarinkannusta ja preeria-angervo (takana), palloesikko, kummityttöesikkoja (hennon keltainen risteymä) muutama, tilaa on vielä kahdelle pionille, ne ovat vielä valitsematta kaupassa :D

Pikku herkku kukkamaahan, löysin tarjouksesta (Bauhausista) sipulipussin - osta kolme maksa kaksi  3,99 e - syklaamia, yritän jälleen, mukulat olivat varsin reippaita ja ne pääsivät suloisen ängelmän kainaloon!

Kuvassa mukana lempparityökaluni 'japanese hak'

 No enhän minä tätä kaikea yhden viikonlopun aikana tehnyt, pari kolme viikkoa vapaahetkinä olen puuhastellut. Aika vain kuluu reippaasti, paljon on tapahtunut ja piha on silloin saanut odottaa. Mutta voimaa kuitenkin saan puutarhasta, eli vaikka hetkeksikin kun pääseen lapion varteen niin siitäkin saa voimaa!

Kaikki kuvat on otettu uudella lelullani, aakkosissa vielä taapertelen, hienouksia riittää opeteltavaksi...

Ruska laskeutuu hiljalleen ja illat ovat alkaneet pimentyä!

Puutarhakaverit, ihme kyllä, mahtuvat samalle pöydälle...illan retket niitä vielä odottaa, itse taidan ottaa kutimen kaveriksi hetkeksi ennekuin nukkumatti kutsuu.

 

Iloa alkavaan uuteen viikkoon!

Markkinoilla

Joka syksy vietetään Nokian Siurossa Knuutilan kartanossa syysmarkkinoita. Paikalla on markkinamiehiä ja -naisia myymässä kaikenlaista käsitöistä maan hedelmiin. Parina vuonna paikalla on ollut myös metrilakun ja irtokarkkien myyjä, joskin ympäristöön se ei mielestäni sovi laisinkaan.

Historiaa ja tietoa Knuutilan kartanosta löytyy täältä.

Aurinko helli markkinapäivää. Paikalla oli ihan mahdottomasti väkeä, myyjiä ei niinkään kovin paljon ollutkaan ja todella leipomusten ja maan hedelmien myyjiä kaipasin. Olen ollut joitakin kertoja myös itse markkinanaisena myymässä satoani, tosin siitä on vierähtänyt muutama vuosi.

Mutta Knuutilan kartano on hyvin kaunis miljöö. Siuro-seura on ollut hyvin aktiivinen paikan kunnossapidosta, nyt remontoidaan navettaa vuokrattaviksi työ- ja kokoustiloiksi, aitasta on tehty aittahotelli, väentupaa jossa on myös leivintupa sekä päärakennusta vuokrataan juhlatilaisuuksia varten pakettina aina ruokaa ja majoitusta myöten tai ihan vain tiloina.

Navetta

Näkymä navetan takaa Kulovedelle

Aittahotelli

Aittahotellin sisäänkäynti

Nukkumatilat

Aittahoitellin takaa, Kuloveden suuntaan. Yrttimaa ikkunan alla...

...aidan vieressä kesäkukkamaa ja grillipaikka.

Aittahotellin vierestä vie tie kesäteatterille ja omenapuutarhalle

Kesäteatteriin pääsee myös toista kautta, portin päällä kasvaa humala, se kiipeää puuta pitkin ylöspäin

 

Jatketaan kartanon päärakennuksen suuntaan...

Pihapiirissä kasvaa komeita puuvanhuksia, jalopuita. Tässä upea vanha lehtikuusi.

Avoin ovi kutsuu sisään.

Valo tulvii kuistin ikkunasta, pitsiverho lisää kodikkuutta. Ikkunan alla kasvoi valkosia ja kermanvärisiä liljoja sekä kuunliljoja.

Eteinen ja känn... eikun oikea puhelin!

Vasemmalle sisääntulosta on vaakunahuone tai siksi minä sitä kutsun.

Seinäpaperi on hyvin isänmaallinen...

...samoin boordi.

Ruusuhuone on lempihuoneeni!

Seuraavaksi saliin, talon kummitus on kai päässyt kuvaan?

Ja ihana seinäpaperi täälläkin!

Ajanmukaista taidetta seinillä.

Luulen, että huone on jonkinlainen etuhuone?

Kaunis seinäpaperi täälläkin.

Seuraavaksi oli keittiö, sieltä en väentungoksen vuoksi ottanut kuvaa. Join kupin teetä ja söin nisun, nautin ne kuistin kauniissa valossa!

Sitten oli aika jatkaa matkaa väentupaan.

Väentupa

Sää suosi, ostin käsilaukun, en muuta. Päivä helli, kävelimme esikoisen ja prinsessan kanssa autolle hissuksiin. Piha kartanon piharakennusten alueella on hyvin hoidettu. Matkalla parkkipaikalle virtaa pieni oja, sen varsilla on kauniit istutukset ja valkoiset puusillat ojan yli. Suuret ruttojuurikasvustot peittävät ojanpiennarta myös.

Neitoperhonen on jäänyt nauttimaan auringonsäteistä! Olipa kivat markkinat tai oikeastaan tulimme nauttimaan paikan hengestä, siksi haluan käydä täällä markkina-aikaan ja joskus muulloinkin, nauttimassa.

Mukavaa viikonloppua!

Ensimmäinen viikko takana

Viikko on hurahtanut joutuin, harmittaa että tänne blogistaniaan en ole ehtinyt juuri lainkaan piipahtamaan ja katsomaan mitä kaikkea te mukavat blogikaverit olette touhuilleet! Mukavan loman jälkeen työhön laskeutuminen ja arkirutiinien palauttaminen on tuntunut entistä aikaavievämmältä, no pitkästä aikaa olin lomalla neljä viikkoa, siinä kai syy.

Arabella, haluan siitä komean maanpeittokasvin.

Jotain pihalla sentään on tapahtunut. Arboretumiini (Kivipuiston isäntä sanoo puupuisto) pääsi Vakka-taimesta hankkimani pienokaiset. Väljältä näyttää, vielä. Olenkohan hiukan huikentelevainen, kun kutsun tätä peltoplänttiä pikkutaimineen arboretumiksi?

Saarni

Punatammi, terho Mustilan arboretumista, itse taimettamani.

Otatammi

Ensi keväänä raivaan lammenreunan (tuo rytö tuolla takana) ja pariin hankalaan paikkaan, joista nurmea ei saa leikattua siirrän Persian keltaruusun ja kirjoapteekarin ruusun kukkapenkistä, kumpainenkin tekee kiitettävästi juuriversoja. Kukkapenkkiin laitetaan sitten enemmän helppohoitoisia kukkivia pensaita.

Punapähkinä, kesällä lehti on päältä vihreä ja alta punainen

Paperikoivu, jo nuorena sen runko on kaunis.

Saskatoon

Kivikoivu

Taustalla tyrnit ja kanala.

Tyrnejä ei tänä vuonna valitettavasti tule montaa.

Tammi, itse taimettamani, terhot Tampereen Metso-kirjaston vierestä.

Euroopanpähkinäpensas

Olen tehnyt tuttavuutta myös uuden ystäväni kanssa. Mielenkiintoinen ja haastava tyyppi!

Olympus OM-D

Rytörinteeseen oli päässyt oheiskasvit viettämään kissanpäiviä, juhlat loppuivat lyhyeen, kun iskin paikalle lapion ja kuokan kanssa. Rytörinteessä kukkii komeasti Lauralta saamani tummatulikukka, sitä käyn usein ihailemassa. Tulikukkaa olen usein siemenestä kylvänyt ja se ei millään ole halunnut meillä kasvaa, mutta nyt kukkii taimi kauniisti.

Illalla sateli vähän vettä, taivaalla näkyi komea sateenkaari.

Mukavaa alkavaa viikkoa!