Lämpöä nukelle

Tytär on retuuttanut nukkeaan mukana joka paikassa ja tähän mennessä hän ei ole ollut erityisen kiinnostunut siitä, mitä nukella on päällään. Viime aikoina tyttö on kuitenkin vaihtanut nukelle aika yövaatteet ja päivällä mekon. Totesi myös yhtenä päivänä päiväkotimatkalla, että nukella taitaa olla kylmä ulkona. Itseäni jotenkin hirvittää nähdä paljasjalkainen nukke tuolla talven koleudessa. Onnistuin tytöltä salaa ompelemaan nukelle makuupussin lämmikkeeksi.

Huolisyöpöt

Olenpa laiskistunut päivittämään blogia, vaikka ompeluksiakin on tullut tehtyä. Nykyisin tulee harvoin ladattua kuvia koneelle, kun nappaa vain tabletin nopeaa surffailua varten käteensä. Jospa ryhdistäytyisin ja aloittaisin meidän poikien itse tehdyistä huolisyöpöistä. Pojat valitsivat ja leikkasivat itse kankaat ja ompelivat ompelukoneella niin, että istuimme samalla penkillä yhdessä, jotta pystyin auttamaan vaikeissa kohdissa. Minusta näistä tuli tosi suloisia.

Sekalaista seurakuntaa

Jopas on taas vierähtänyt aikaa, kun olen viimeksi blogissani käynyt. Tässä välissä vierailimme isomummin luona Espanjassa ja minä vaihdoin töissä uuteen tehtävään. Ihan hirveästi en siis edellenkään ole ehtinyt ommella, mutta jotain sentään kuitenkin. Aloitetaan vaikka näistä poikien housuista ja tyttären tuubihuiveista:


Keskimmäinen toivoi itselleen collegehousuja lempinimellään varustettuna. Tein tällaiset ihan simppelit, niin on helppo yhdistää mihin vaan.

 Esikoiselle Noshin farkkujoustocollegesta housut. Hän on tykästynyt "pehmeisiin" housuihin, mutta halusi jotain tavallisia collegehousuja vähän siistimpää. Näitä voisi tehdä lisääkin.

Tuubihuivit tyttärelle. Harmaapilkullinen on mätsätty lippapipoon, jossa on samat kankaat. Piposta ei vain ole tullut otettua kuvia . Musta-valkoraidallisesta tein vähän kapeamman, että se istuu kivasti takin sisälle kaulaa suojaamaan. Tässä ensimmäisessä kuvassa näkyy vähän myös ihanasta Noshin uutuuskankaasta ommeltu mekko, jonka tyttö vain onnistui heti sotkemaan...

Ai niin ja teinhän minä edellisen postauksen puseroon ja hameeseen sopivat legginssit heti valokuvauksen jälkeen:

Lasiterassille

Talossamme on ihana n. 30m2 lasiterassi. Se valmistui huhtikuussa ja sisustus on ollut vaiheessa. Sohvaryhmä löytyi jo toukokuussa, ruokapöytä hankittiin pari viikkoa sitten. Tuoleja pohdimme pitkään ja lopulta päädyimme laittamaan penkin toiselle puolelle, koska silloin maisema sisältä pariovien kautta ulos pysyi avoimempana. Penkillä on tietenkin mukavampi istua, kun siinä on pehmuste. Mies toi minulle Ikeasta mustavalkoraidallista puuvillaa ja minä ompelin pehmusteen.

Isoäideille

Tänään on palattu arkeen äitienpäiväviikonlopun jäljiltä. Sain lapsilta ihania itsetehtyjä lahjoja: pienimmältä rätin, johon oli piirretty koko perhe, keskimmäinen oli kasvattanut kolme yrttiä, isomman lahja oli lintu-taulu, joka oli tehty virkkaamalla. Ihania kaikki! Me teimme yhteistyönä mummeille lahjaksi puutarhaessut. Pojat kirjoittivat niihin omistajan ja tyttönen piirsi kukkia ja mummin. Pojat saivat vähän auttaa ompelussakin. Näihin tuli yksi iso tasku eteen, toinen pieni sivulle ja toiselle sivulle kaksi lenkkiä, joihin voi ripustaa tarvittavia työvälineitä. Molemmat mummit ovat puutarhaihmisiä, joten nämä saivat oikein iloisen vastaanoton.

synttärihumuun

Ompelin viikonloppuna tyttärelle juhlamekon tuleville synttäreille. Torstaina juhlittiin keskimmäisen synttäreitä kavereiden voimin ja tyttö vaati heti päiväkodista kotiin tultuaan juhlamekkoa päälleen. Olin kyllä ajatellut juhlamekon vasta sunnuntaisille sukulaissynttäreille, mutten hennonut kieltää mekkoa tytöltä. Hän liiteli mekossaan kovin onnellisena.

Mekon kaava on Ob 3/11 kaavalla koossa 98, tein vain  vyöstä erilaisen. Miehusta on aivan liian leveä tytölle. Mutta kyllähän tämä päällä pysyy. Tyllikerros alushameessa pitää helman niin  pöyhkeänä, että yläosan istuvuusongelma ei näytä pahalle.  Varoitukseksi vaan, että mittasuhteet tässä kaavassa olivat ainakin meidän tytölle huonot. Helmahan tässä ei ole erityisen pitkä kuitenkaan. 

Synttäreiden teemana oli kissa-apina makit. Keskimmäinen ystävineen on ihastunut makeihin ja heillä on pehmomakit, joilla aina leikkivät. Surautin kaikille vieraille tällaiset sorminukkemakit, joille pojat piirsivät kasvot ja raidat häntiin. Vieraat tykkäsivät näistä kovasti. 

Ystävänpäivämekko ja salainen ystävä

Osallistuin Saumanvaran (ompeluryhmä) salaisen ompeluystävän vaatevaihtoon. Pyysin jotain meidän pojille, kun tytölle tulee muutenkin ommeltua enemmän. Tänään haimme paketin postista ja sehän piti heti avata. Paketista paljastui esikoiselle tuubihuivi lempivärissä ja nimikirjaimella varustettuna sekä keskimmäiselle tosi siisti huppari. Esikoinen halusi huivin heti käyttöön ja laittoin sen päähänsä hatuksi. Menimme suoraan postista katsomaan Risto Räppääjää ja esikko piti huivia päässään koko esityksen ajan. Oli muuten kuopuksen ensimmäinen kerta elokuvissa ja hän tykkäsi kovasti. Kotiin päästyämme keskimmäinen halusi vaihtaa päälleen uuden hupparinsa. Se on oikein mieluinen sekä pojalle että äidille. Kiitos todella paljon salaiselle ystävälle!

Ompelin aamulla tyttöselle mekon, kun ajattelin että hänelle tulee suru, kun ei saa mitään. En tajunnut osallistua kahdella paketilla vaihtoon mukaan. Ilman sen kummempaa ennakkosuunnittelua otin kaapista Murun pupuneuloksen ja leikkasin sen mekoksi Hoopsin kaavaa apuna käyttäen. Laitoin taakse vetoketjun pukemista helpottamaan. Annoin mekon tytölle pussissa siellä postissa samaan aikaan kun pojat saivat omat lahjansa. Meillä oli oikein mukava ensimmäinen lomapäivä.

Prinsessalle

Ompelin taannoin tyttöselle prinsessamekon. Siitä asti hän on pyytänyt kruunua, joka ei satu päähän. Tänään sain vihdoin kruunun ommeltua. Tämä oli pikasurautus ja koeversio, mutta tuli heti käyttöön. Tyttö valitsi koristeeksi "pinkkejä timantteja".

Kruunun kokoa voi säätää tarranauhalla. Sisäpuoli on huopakangasta ja se tekee kruunusta tukevan. 

Tässä surusilmäinen sovituskuva, kun tyttö kaatui matkalla iltapalapöytään ja satutti huulensa. Mutta kruunu piristi kuitenkin.

Prinsessalle valmistui myös aluspaita sävy sävyyn

Ufoja

Viikonlopun aikana olen kunnostautunut ufojen (keskeneräisten tekeleiden) ompelemisessa. Kaikki oli leikattu valmiiksi, mutta siinäpä se. Vanhimmat ufot olivat lähes parin vuoden takaa ja niissähän kävi niin, että käyttäjäkin vaihtui tässä odotellessa. Ensin valmistuivat velourhousut. Ensimmäisessä kuvassa on alunperin keskimmäiselle tarkoitetut tummansiniset housut. Housut ovat suunnilleen kokoa 98 ja keskimmäinen käyttää kokoja 110-116... Laitoin vaaleanpunaiset resorit vähän tyttömäisyyttä tuomaan ja vaikka ne ovat vähän isot vielä, niin kelpasivat tyttärelle.

Tyttärelle toinenkin ufo: princess castle-mekko. Leikkasin kankaat kesällä ja yritin ommella ennen reissuamme joulukuun alussa, mutta ompelukone hajosi silloin. Toivottavasti tätä tulisi käytettyä, vaikka onkin lyhythihainen. Tuo Siiri ja Myyry on vain niin ihana kangas. Harmi, että olin tilannut kangasta vain 0,5m, eikä siitä riittänyt pitkiin hihoihin. Olikohan jotenkin tavallista kapeampaa?

Esikoiselle olin leikannut tässä syksyllä joskus kahdet bokserit. Ne ompelin tänään valmiiksi. Keskimmäinen vaati muuten saada omat "jättipikkarit", joten luvassa on lisää näitä. Esikoinen tykkäsi kovasti, kun näissä boksereissa on pidemmät lahkeet, niin lämmittävät näin pakkasten alettua. Kokona näissä 98. Esikoinen on 7-vuotias ja 121cm /19.5kg. Otin mitat tänään kaikista lapsista ja totesin koon 98 olevan passeli, kuten silloin syksylläkin ajattelin. Esikoinen on tosi kapoinen lantiostaan ja reidetkin ovat ihan tikut. Nämä ovat itse asiassa pikkuisen jopa reilut.

Leivon sämpylöitä aina lauantai- ja sunnuntaiaamuisin (tai itse asiassa teen taikinan jääkaappiin jo edellisenä iltana ja paistetaan ne aamulla). Sämpylöitä jää aina muutama välipalaksi, mutta niillä ei ole ollut kunnollista säilytyspaikkaa, sillä pussissa menevät liiankin pehmeiksi. Leipäkoriin olin kankaat leikannut joskus ja eilen sitten ompelin sen vihdoin ja viimein. Laitoin nauhakujan ja nauhat, jotta korin saa myös kiinni, eivätkä leivät kuivu.

Lastenhuoneeseen

Muutimme vastavalmistuneeseen kotiimme pääsiäisenä. Lastenhuoneiden sisustus on hyvin vaiheessa vielä, mutta sain sentään ommeltua kahteen huoneeseen suunnittelemani viirinauhat. Kuopuksen huoneeseen tuli tällainen tyttömäinen pinkki nauha. Kankaat ovat Tildaa ja Jyskin kukkakangasta:

Esikoisen huoneeseen ompelin monivärisen viirin. Kankaat Eurokankaasta.

Keskimmäiselle on tulossa musta-valko-turkoosi viiri, kunhan saan aikaiseksi. 

Peppusia

Meidän pojat ovat tässä jo jonkin aikaa pyydelleet saavansa ommella jotain. Kumpikin on päiväkodissa/esikoulussa ommellut jotain pientä ja siitä innostuneet. Tällä viikolla saunassa keksin, että hehän voisivat ommella itselleen pefletit eli peppuset, kuten me niitä kutsumme. Ehdostus sai välittömän hyväksynnän. Suuntasimme heti seuraavana päivänä seikkailulle eli juna-bussiretkelle kangaskauppaan. Pojat valitsivat pohjaksi valkoisen vohvelikankaan. Koska kirjontalankoja ei ollut missään myytävänä, niin annoin pojille neulontalaatikostani löytyneitä jämälankoja, Hyvin sujui niilläkin, vaikka ovatkin aika paksuja. Esikoinen ompeli heti kuin vanha tekijä, mutta keskimmäisellä meni vähän aikaa päästä juonesta kiinni. Pojat saivat itse ommella myös reunat siksakilla, tosin olin apuna ohjaamassa.

Keskimmäisen peppunen:

Esikoisen autorata:

Joululahjatehdas käynnissä

Lahjatehtailut jatkuvat. Viikonloppuna sain ommeltua esikoiselle pyjaman, keskimmäiselle puseron ja nuorimmaiselle pyyhkeen. Jouduin antamaan esikoisen lahjan jo eilen, sillä saunan jälkeen ei löytynyt puhtaana yksiäkään riittävän pitkiä pyjamahousuja. Pojalla on jalat kummasti venähtäneet ja kaikki lahkeet ovat ihan liian lyhyitä. Teinkin nämä pyjamahousut kapeiksi ja pitkiksi. Ne olivat todella hyvät, sillä kerrankin housut eivät pudonneet päältä, mutta pituus oli riittävä. Otin leveyden koosta 86 ja pituus 122. Paidan hihat olisivat saaneet olla vähän pidemmät, etteivät heti jää pieneksi. Raitakangas on tosi pehmoista Hilcoa.

Tämä keskimmäisen pusero saa odottaa jouluaattoa. Kävimme syksyllä katsomassa Saapasjalkakissan nukketeatterina ja se teki vaikutuksen poikaan. Siksi oli pakko ostaa tätä kangasta, kun sen bongasin.

Pikkusiskolla ei ole ollut omaa pyyhettä. Ostin kesällä jostain nettikaupasta vahingossa ohutta jooustofroteeta, joka ei sopinut vaatteeksi. Olen siitä asti suunnitellut pikkuneidille pyyhkeen ompelua, mutta en ole saanut aikaiseksi. Eilen illalla surautin kankaan vihdoin pyyhkeeksi. Siitä tulikin oikein kiva ja pehmoinen. Kaksinkertaisena kangas on oikein täydellinen pyyhkeeksi.

Pitäisi vielä ommella yhtä sun toista. Tänään sain muutaman toiveen sukulaislapsille. Kiirettä pitää. Onneksi enää kaksi työpäivää ennen lomaa.